Moskovan sopimus maaliskuussa -40 ei ollut rauhansopimus. Neuvostoliitto määritteli sopimuksessa vain sotatoimien lopettamisen ehdot ja jätti Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset suhteet selvitettäviksi myöhemmissä järjestelyissä.
NL painosti Suomea alusta asti mm. sopimusta tulkitsi yksin NL, Suomen näkökantoja ei hyväksytty, näin esimerkiksi Enson tapaus.
Kesäkuun lopulla Vjatšeslav Molotov esitti Petsamon Kolosjoen nikkelikaivoksen toimiluvan peruuttamista englantilais-kanadalaiselta Mond Nickel Companyltä. Neuvostoliitto esitti suomalais-neuvostoliittolaisen yhteisyhtiön perustamista korvaamaan aikaisempi yhtiö. Neuvostoliitto ei halunnut, että englantilaisilla olisi Petsamossa intressejä valvottavanaan. Englanti ja Saksa pyrkivät välttämään tilanteen kärjistymistä Neuvostoliiton painostaessa Suomea.
Tammikuussa 1941 Suomen sotilastiedustelu havaitsi rajalla sellaista liikehdintää että Suomi oli vähällä julistaa osittaisen liikekannallepanon. Neuvostoliitto oli tuonut talven aikana rajalle muun muassa 20 jalkaväkidivisioonaa, 2 ratsuväkidivisioonaa, 5 panssarivaunudivisioonaa sekä valtavan määrän kenttätykistöä. Niinikään Neuvostoliitto oli perustanut rajan läheisyyteen monia uusia lentokenttiä ja raivannut uusia teitä jotka mahdollistaisivat neuvostojoukkojen nopean siirron rajan läheisyyteen.
Venäläisten painostus loppui vasta kun Saksa oli valloittanut Norjan ja Suomi salli saksalaisjoukkojen kulkemisen Suomen läpi. Ja kuten nyt tiedämme Hitler ei enää antanut NL/Molotoville lupaa hyökätä Suomeen.
Näissä suuremmissa kuvioissa ei suomalaisilta mielipiteitä kyselty. Saksan ja Neuvostoliiton toimet Itämeren ympäristössä sekä maailmanpoliittinen tilanne, jossa lähes koko Länsi-Eurooppa oli sodassa tai Saksan miehittämänä, pakottivat Suomen valitsemaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Suomen poliittinen liikkumavara oli äärimmäisen vähäinen ja liittoutuminen jommankumman kanssa tiesi välittömästi sotaa toista vastaan. Näistä kahdesta vaihtoehdosta Suomi valitsi Saksan.
Radiopuheessaan Venäjän sotaretken alussa Hitler mainitsi myös suomalaisten mukanaolosta, tähän hän ei ollut kysynyt lupaa Suomesta.
Moskovan ehdot olivat suomalaisten mielestä kohtuuttomat, niin että kyllä suuri osa suomalaisista lähti mielellään hakemaan revanssia, eikä kommunisteja lukuunottamatta kukaan sitä vastustanutkaan.
NL painosti Suomea alusta asti mm. sopimusta tulkitsi yksin NL, Suomen näkökantoja ei hyväksytty, näin esimerkiksi Enson tapaus.
Kesäkuun lopulla Vjatšeslav Molotov esitti Petsamon Kolosjoen nikkelikaivoksen toimiluvan peruuttamista englantilais-kanadalaiselta Mond Nickel Companyltä. Neuvostoliitto esitti suomalais-neuvostoliittolaisen yhteisyhtiön perustamista korvaamaan aikaisempi yhtiö. Neuvostoliitto ei halunnut, että englantilaisilla olisi Petsamossa intressejä valvottavanaan. Englanti ja Saksa pyrkivät välttämään tilanteen kärjistymistä Neuvostoliiton painostaessa Suomea.
Tammikuussa 1941 Suomen sotilastiedustelu havaitsi rajalla sellaista liikehdintää että Suomi oli vähällä julistaa osittaisen liikekannallepanon. Neuvostoliitto oli tuonut talven aikana rajalle muun muassa 20 jalkaväkidivisioonaa, 2 ratsuväkidivisioonaa, 5 panssarivaunudivisioonaa sekä valtavan määrän kenttätykistöä. Niinikään Neuvostoliitto oli perustanut rajan läheisyyteen monia uusia lentokenttiä ja raivannut uusia teitä jotka mahdollistaisivat neuvostojoukkojen nopean siirron rajan läheisyyteen.
Venäläisten painostus loppui vasta kun Saksa oli valloittanut Norjan ja Suomi salli saksalaisjoukkojen kulkemisen Suomen läpi. Ja kuten nyt tiedämme Hitler ei enää antanut NL/Molotoville lupaa hyökätä Suomeen.
Näissä suuremmissa kuvioissa ei suomalaisilta mielipiteitä kyselty. Saksan ja Neuvostoliiton toimet Itämeren ympäristössä sekä maailmanpoliittinen tilanne, jossa lähes koko Länsi-Eurooppa oli sodassa tai Saksan miehittämänä, pakottivat Suomen valitsemaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Suomen poliittinen liikkumavara oli äärimmäisen vähäinen ja liittoutuminen jommankumman kanssa tiesi välittömästi sotaa toista vastaan. Näistä kahdesta vaihtoehdosta Suomi valitsi Saksan.
Radiopuheessaan Venäjän sotaretken alussa Hitler mainitsi myös suomalaisten mukanaolosta, tähän hän ei ollut kysynyt lupaa Suomesta.
Moskovan ehdot olivat suomalaisten mielestä kohtuuttomat, niin että kyllä suuri osa suomalaisista lähti mielellään hakemaan revanssia, eikä kommunisteja lukuunottamatta kukaan sitä vastustanutkaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Avaus ei sovi stallareiden opintopiirien opetukseen, eikä heillä ole tietoa vastata asiaan
T.Patoharju - SUOMI TAHTOI ELÄÄ
" Kun Saksan puolustusvoimien yleisesikunta oli saanut 10.8 1940 tietoja neuvostojoukkojen liikehdinnästä Suomen rajoilla ja sen johtavan uuden sotilaallisen selkkauksen alkamiseen maiden välillä. Sotamarsalkka Keitel joka silloin oli OKH:n päällikkö ilmoitutti Ribbentropille: ”
Yleisesikunta haluaa estää pohjoisessa syntyvät levottomuudet, koska ne vaikeuttavat Saksan raaka-aineiden hankkimista Suomesta Saksaan. Ehdotan että ulkoministeriömme ottaa asian esille Moskovassa ja tähdentää heille mitä taloudellisia intressejä Saksalla on Suomessa.”
Kaksi päivää myöhemmin Hitler neuvotteli Keitelin kanssa Suomen kysymyksestä. Tässä neuvottelussa tehdyssä muistiossa sanotaan: ” Keitelin käsityksen mukaan Hitler ryhtyy antamaan epäsuoraan tukea Suomelle, mahdollisesti Ruotsin kautta.” Ja armeijan esikuntapäällikkö Halder kirjotti 26.8.1940: ” Führer on päättänyt lähettää Suomeen aseita ja lentokoneita. Jos Stalin hyökkää Suomeen ME miehitämme Petsamon.”
Nämä faktat löytyvät Krosbyn: Suomen valinta 1941 teoksesta.
Arkistokoodi L274/085843
Stalin valmistautuu hyökkäämään Suomeen Zechlin oli Saksan lähettiläs Liettuassa
Zechlinin sähke : Tiedonantaja korkeaarvoinen liettualainen upseeri, on vahvistanut yleisesikuntapiiristä olevan tietonsa ja väittää että neuvostojoukkojen on oltava hälytysvalmiudessa Suomen rajalla 15.8.1940. Tosiasiaksi jää että Liettuasta on siirretty pois hyvin paljon erinomaisesti varustettua ratsuväen osastoja ja noin kolmannes panssari ja ilmavoimista. Kaunas 3.8.1940.
B19/B003686
Zechlin ulkoministeriölle: Myös toisesta luotettavasta, täkäläistä neuvostolähetystöä lähellä olevasta lähteestä ilmoitetaan että Suomen rajalla erittäin hyvin varustetut 15 divisioonaa on pidettävä elokuun puolivälistä alkaen erikoishälytysvalmiudessa. Viime aikoina 15 divisioonaa on vahvistettu erittäin hyvillä motoroiduilla panssariyksiköillä. Tämän lähteen mukaan on odotettavissa Suomelle elokuun jälkipuoliskolla uhkavaatimus joka johtaa Suomen miehitykseen Baltian maiden tapaan. Kaunas 7.8.1940. Zechlin.
kaavailtiin, niin mihinkään toimiin ne eivät johtaneet.
"Tämän lähteen mukaan on odotettavissa Suomelle elokuun jälkipuoliskolla uhkavaatimus joka johtaa Suomen miehitykseen Baltian maiden tapaan. Kaunas 7.8.1940. Zechlin."
NL ylläpiti erittäin voimakasta painostusta tukien mm. SN-Seuran vallankumouksellista toimintaa. Seura oli kommunistien peitejärjestö.
ANTHONY UPTON
" On erittäin ilmeistä että suomalaisten politiikka oli seurausta turvattomuuden tunteesta ja pelosta eikä sen ymmärtämistä auteta yksinkertaisesti väittämällä, että ne olivat liioiteltuja. Ainoastaan NL vakuuttava käyttäytyminen olisi voinut vähentää niitä tunteita, mutta kaikki mitä neuvostohallitus teki, vaikutti juuri päinvastaiseen suuntaan.
Jos voisi käsittää tilanteen siten , kuten Suomen hallitus sen käsitti, täytyy muistaa, että sille oli monta kertaa vakuutettu, että Moskovan rauha oli ratkaissut kaikki poliittiset kysymykset. Nyt sitä taustaa vasten, mitä on tapahtunut Balttian maissa, Neuvostoliitto esitti kymmenen päivän kuluttua kolme vaatimusta, kaikki vastenmielisiä, joista yksi, NIKKELITOIMILUPAA koskeva, oli erittäin pulmallinen kansainvälisesti katsottuna, ja toinen kauttakulkuvaatimus sotilaallisesti haitallinen.
Mutta kaikkein pelottavinta ei ollut vaatimusten sisältö. Ne eivät sinänsä olleet luonnottomia suurvallan pienelle naapurille tekemiä vaatimuksia kansainvälisen sekasorron aikana. Pelottavinta oli, ettei voinut tietää mitä seuraavaksi vaaditaan. Ettei koskaan tiedetty milloin vaatimukset loppuvat, eikä mikä loppu tulisi olemaan.
Liian monet seikat näyttivät suomalaisten mielestä viittaavan siihen, että mitä Neuvostoliitto suunnitteli Suomea varten, oli Viron kohtalo ja Kuusisen valtaannousu ja lopullinen voitto.
Suomea loputtomiin. Aian kun joku asia saatiin ratkaistuksi, nostettiin esiin uusi, vaikka oli vakuutettu, että rauhansopimuksesa oli kaikki sovittu.
Vakoilu ja propaganda olivat erityisen härskejä.
"Moskovan sopimus maaliskuussa -40 ei ollut rauhansopimus."
Itseasiassa oli. Ihan oikea, juridisesti täysin pätevä rauhansopimus.
"Neuvostoliitto määritteli sopimuksessa vain sotatoimien lopettamisen ehdot ja jätti Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset suhteet selvitettäviksi myöhemmissä järjestelyissä."
Täyttä huuhaata. Olen lukenut rauhansopimuksen alusta loppuun ja lopusta alkuun, sekä vielä sopimuksen pöytäkirjankin, eikä missään vaiheessa edes tule käsitystä yllämainitusta "Suomen ja NL keskinäiset suhteet selvitettäviksi myöhemmissä järjestelyissä" kohdasta, koska sellaista ei ole. Kannattaisi edes lukea virallisia asiakirja dogumentteja (tässätapauksessa itse rauhansopimus)eikä uskoa wikipedian amatöörisepustuksia.
"NL painosti Suomea alusta asti mm. sopimusta tulkitsi yksin NL, Suomen näkökantoja ei hyväksytty, näin esimerkiksi Enson tapaus."
Näin voittaja yleensä toimii. NL ei ollut mitään syytä olla "helläkätinen" käydyn sodan jälkeen. Parempaan sopimukseen olisi päästy v. 1938, mutta silloin ei kelvannut. Porvarit luottivat Saksan voittoon, saatiin huonot kortit käteen ja koko NL/bolsevismin kukistamisilluusio romahti kerralla viimein v.1944.
"Tammikuussa 1941 Suomen sotilastiedustelu havaitsi rajalla sellaista liikehdintää että Suomi oli vähällä julistaa osittaisen liikekannallepanon. Neuvostoliitto oli tuonut talven aikana rajalle muun muassa 20 jalkaväkidivisioonaa, 2 ratsuväkidivisioonaa, 5 panssarivaunudivisioonaa sekä valtavan määrän kenttätykistöä. Niinikään Neuvostoliitto oli perustanut rajan läheisyyteen monia uusia lentokenttiä ja raivannut uusia teitä jotka mahdollistaisivat neuvostojoukkojen nopean siirron rajan läheisyyteen."
Tuskin NL tiedustelupalvelulta jäi huomaamatta Suomen ja Saksan välien lämpeneminen syksystä 1940 alkaen. Yllämainitut toimet lienee ollet varautumista Suomen ja Saksan mahdolliseen syvenevään sotilaalliseen yhteistyöhön? Maaliskuun 1940 rauhansopimuksen 3. artiklassa Suomi nimenomaan sitoutui olematta liittoutumatta mihinkään paktiin joka on suunnattu NL vastaan. Suomi siis rikkoi puolisenvuotta aiemmin hyväksymäänsä rauhansopimusta alkamalla vehkeilemään NL vastaan sallimalla yhteistyön Saksan sotavoimien kanssa.
"Ja kuten nyt tiedämme Hitler ei enää antanut NL/Molotoville lupaa hyökätä Suomeen."
Mutta Hitler kyllä antoi Suomalaisille luvan valmistautua hyvissäajoin hyökkäykseen yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoon kesällä 1941?
"Näissä suuremmissa kuvioissa ei suomalaisilta mielipiteitä kyselty."
Pieneltä maalta harvoin kysytään mielipiteitä suurista maailmanpoliittisista asioista. Jos Suomi olisi ollut USA niin silloin olisi kysytty.
"Saksan ja Neuvostoliiton toimet Itämeren ympäristössä sekä maailmanpoliittinen tilanne, jossa lähes koko Länsi-Eurooppa oli sodassa tai Saksan miehittämänä, pakottivat Suomen valitsemaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä. "
Olisi pitänyt valita NL kumppaniksi. Mutta sehän ei tietysti sopinut porvarillisenemmistöiselle suomenhallitukselle. Punikin pelko oli sumentanut järjen äänen.
"Radiopuheessaan Venäjän sotaretken alussa Hitler mainitsi myös suomalaisten mukanaolosta, tähän hän ei ollut kysynyt lupaa Suomesta."
Hitler nyt puhui muutenkin luvatta ja mitä sattuu. Suomessa oli sellainen hieno periaate, että Saksan mukana ollaan aseet tanassa rintarinnan niinkauan kun Saksalla menee sotatoimissa hyvin. Sitten kun ei enää mene enää oikein hyvin, käymme vain omaa erillissotaa. Ja kun menee oikein huonosti teemme pikaisesti aselevon NL kanssa ja saamme torjuntavoiton!
"Moskovan ehdot olivat suomalaisten mielestä kohtuuttomat, niin että kyllä suuri osa suomalaisista lähti mielellään hakemaan revanssia, eikä kommunisteja lukuunottamatta kukaan sitä vastustanutkaan. "
Mitenniin kohtuuttomat? Suomi pelasi uhkarohkeaa ja äärimmäisen typerää peliä ja hävisi. Ja nyt sitten vieläkin itketään kuinka kohtuuttomat olivat rauhanehdot! Viisaammalla pelillä olisi saatu jackpot (liitto NL kanssa Saksaa vastaan), mutta Suomesta ei ollut pelimieheksi, vaan pantiin panokset väärälle "numerolle". Olisi kannattanut uskoa kommunisteihin!
Siksikö Molotov kävi ruinaamassa Berliinissä lupaa miehitykseen. Ryssä kunnioittaa tasan yhtä paljon sopimuksia mitä sinä psykiatrisi määräyksiä.