" Suomen ensimmäiseen avaruuslentäjään Silvo Sokkaan. Olen samaa mieltä. Tämä persoonallisuus ansaitsee tulla muistetuksi.
Lähteet (Kauko Tervamäki ja Ray Rinta) ovat erimielisiä siitä, tapahtuiko ensimmäinen suomalainen avaruuslento 1948 vai 1949. Kummallakin on oma käsityksensä tapahtumiin liittyvien henkilöiden nimistä. Mutta kummatkin vakuuttavat, että tapaus oli maailmalla uutinen Australiassa asti.
Tuona 1940-luvun lopun syksynä 17-vuotias kuopiolainen opiskelija, sotilasmestarin poika Silvo Sokka oli saanut tarpeekseen kotielämästä. Koska häntä oli moitittu jatkuvasti siitä, että hän makaili työttömänä, hän päätti karata kotoa Ruotsiin töihin. Koska hän lähti ilman lupaa, ja tiesi että häntä tultaisiin etsimään, hän päätti peittää jälkensä. Ennen lähtöä hän postitti sanomalehti Savolle kirjeen, jossa saksalainen insinööri Ganzeuge ilmoitti Silvon lähteneen matkaan itse rakentamallaan rakettialuksella".
http://teknokekko.vuodatus.net/lue/2006/01/1948-avaruusraketilla-suonenjoelle
Yläilmoihin päästyään radioyhteys oli kuitenkin katkennut ja alus tuhoutunut. Silvossa menetettiin suuri kyky, jolla oli ollut tekeillä monia suurenmoisia keksintöjä, mm. rakettitykki. "Rauha sinulle nuori nero. Jätit jälkeesi syvästi sinua surevan ystävän. Näkemiin sinä pilvien veli", päätti mystinen Ganzeuge kirjeensä. Sitten Sokka lähti, ei raketilla, vaan polkupyörällä kohti Suonenjokea.
Suonenjoella Sokkaa alkoi harmittaa nälkä ja pimeys. Hän polki Suonteen järven rantaan, upotti polkupyöränsä veteen ja hyppäsi järveen. Takaisin rannalle päästyään hän alkoi esittää huimapäisen lentäjän roolia. Agrologi Vilho Pellinen tai Toivo Komulainen, tai kummatkin, löysi Silvon märissä vaatteissa Nyyssölän harjoittelutilan pimeältä pihalta kiikari kaulassa maassa makaamasta. Agrologi Pellinen epäili nuorukaista saksalaiseksi sotilaskarkuriksi, joita juttujen mukaan yhä piileskeli maassamme.
Pellisen vaimo lämmitti kylmettyneelle Silvolle saunan. Kun poika alkoi lämmetä, hän alkoi syöttää juttua ihmeellisestä ilmalennosta seitsemän metrin pituisella ja kahden tonnin painoisella avaruusaluksella. 7000 metrin korkeudessa oli polttoainesäiliö räjähtänyt, ja siksi hän oli joutunut tekemään pakkolaskun järveen. Kun maamieskoulun opettaja, reservin kapteeni Arttu Penttilä ihmetteli, kuinka putoavasta raketista pystyy pelastumaan, Silvo vastasi kekseliäästi ”pistin jarrut päälle”.
Lähteet (Kauko Tervamäki ja Ray Rinta) ovat erimielisiä siitä, tapahtuiko ensimmäinen suomalainen avaruuslento 1948 vai 1949. Kummallakin on oma käsityksensä tapahtumiin liittyvien henkilöiden nimistä. Mutta kummatkin vakuuttavat, että tapaus oli maailmalla uutinen Australiassa asti.
Tuona 1940-luvun lopun syksynä 17-vuotias kuopiolainen opiskelija, sotilasmestarin poika Silvo Sokka oli saanut tarpeekseen kotielämästä. Koska häntä oli moitittu jatkuvasti siitä, että hän makaili työttömänä, hän päätti karata kotoa Ruotsiin töihin. Koska hän lähti ilman lupaa, ja tiesi että häntä tultaisiin etsimään, hän päätti peittää jälkensä. Ennen lähtöä hän postitti sanomalehti Savolle kirjeen, jossa saksalainen insinööri Ganzeuge ilmoitti Silvon lähteneen matkaan itse rakentamallaan rakettialuksella".
http://teknokekko.vuodatus.net/lue/2006/01/1948-avaruusraketilla-suonenjoelle
Yläilmoihin päästyään radioyhteys oli kuitenkin katkennut ja alus tuhoutunut. Silvossa menetettiin suuri kyky, jolla oli ollut tekeillä monia suurenmoisia keksintöjä, mm. rakettitykki. "Rauha sinulle nuori nero. Jätit jälkeesi syvästi sinua surevan ystävän. Näkemiin sinä pilvien veli", päätti mystinen Ganzeuge kirjeensä. Sitten Sokka lähti, ei raketilla, vaan polkupyörällä kohti Suonenjokea.
Suonenjoella Sokkaa alkoi harmittaa nälkä ja pimeys. Hän polki Suonteen järven rantaan, upotti polkupyöränsä veteen ja hyppäsi järveen. Takaisin rannalle päästyään hän alkoi esittää huimapäisen lentäjän roolia. Agrologi Vilho Pellinen tai Toivo Komulainen, tai kummatkin, löysi Silvon märissä vaatteissa Nyyssölän harjoittelutilan pimeältä pihalta kiikari kaulassa maassa makaamasta. Agrologi Pellinen epäili nuorukaista saksalaiseksi sotilaskarkuriksi, joita juttujen mukaan yhä piileskeli maassamme.
Pellisen vaimo lämmitti kylmettyneelle Silvolle saunan. Kun poika alkoi lämmetä, hän alkoi syöttää juttua ihmeellisestä ilmalennosta seitsemän metrin pituisella ja kahden tonnin painoisella avaruusaluksella. 7000 metrin korkeudessa oli polttoainesäiliö räjähtänyt, ja siksi hän oli joutunut tekemään pakkolaskun järveen. Kun maamieskoulun opettaja, reservin kapteeni Arttu Penttilä ihmetteli, kuinka putoavasta raketista pystyy pelastumaan, Silvo vastasi kekseliäästi ”pistin jarrut päälle”.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.