Jumala pyhitti sapatin. Pyhittäminen merkitsee pyhäksi tekemistä tai erottamista pyhään käyttöön. Ihmisiä, paikkoja (kuten pyhäkköjä, temppeleitä ja kirkkoja) ja aikoja (pyhäpäivät) voidaan pyhittää.
Se tosiasia, että Jumala pyhitti seitsemännen päivän, merkitsee sitä, että tuo päivä on pyhä.
Jumala erotti sen ylevään tarkoitukseen: rikastuttamaan Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta.
Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän sapatin, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä.
Hän siunasi ja pyhitti sen ihmistä varten, ei itseään varten. Hänen persoonallinen läsnäolonsa antaa sapatille Jumalan siunauksen ja pyhityksen
Se tosiasia, että Jumala pyhitti seitsemännen päivän, merkitsee sitä, että tuo päivä on pyhä.
Jumala erotti sen ylevään tarkoitukseen: rikastuttamaan Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta.
Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän sapatin, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä.
Hän siunasi ja pyhitti sen ihmistä varten, ei itseään varten. Hänen persoonallinen läsnäolonsa antaa sapatille Jumalan siunauksen ja pyhityksen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tästä avauksestasi senverran, että hapatetta kristikunnassa on, yhtä ja toista, joka pitäisi perata pois.
Tarkoitan kaikkia kirkkokuntia ja opetuksissa on raamatunvaistaisuutta, josta pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Mutta sapatti kuuluu kristityn identiteettiin, ts. ilmaisuna siitä, että olemme Jumalan kansaa. En nyt puhu kirkkokunnasta, jolla on nimi, vaan siitä opetuslasten joukosta, joka koostuu apostolisen kalastajakunnan joukosta.
Jumala lepäsi yhden päivän työn jälkeen ja opetti myös ihmisille työviikon seitsemännen päivän pyhittämisen olevan lepäämistä ja Hänen tuntemistaan varten. Jeesus sanoi lepopäivän olevan ihmistä varten eikä ihmisen lepopäivää varten - eli hän tarkoitti, jos luette asian yhteydet sekä Daavidin ja hänen miestensä, ja Jeesuksen ja hänen miestensä, sekä parantuneen ramman vuoteen kantamisen - olevan ihmisen hyväksi, iloksi ja virkistykseksi.
Siis sapattia ei ole tarkoitettu ihmisen oman (Jumalan) lain noudattamisen ja kuuliaisuuden korottamiseksi ja hänen korottamisekseen johonkin erikoiseen uskovien pyhien joukkoon tai hänen identiteettinsä pönkittämiseksi.
Ihmiset unohtavat rakkauden ja toistensa kunnioittamisen. Jos joku pitää jonkin päivän toista parempana ja toinen taas toista, älkää tuomitko. Paavali varoitti väittelemästä mielipiteistä vaan kehotti hoivaamaan heikkouskoista. Pitää muistaa sekin milloin vastaväittäjä ei olekaan se heikkouskoinen vaan toisen seurakunnan jäsen, jonka henkilökohtainen usko Jeesukseen voi olla vahvempikin kuin omasi. "Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne."
Jumalan valtakunta ei ole vielä tullut nähtävällä tavalla vaan on keskellämme, valitettavan hajallaan eri kirkkokunnissa ja kristillisissä yhteisöissä. Jokaisessa niissä pesii enemmän tai vähemmän näkyvänä jos jonkinlaista eksytystä josta on varoitettava pyrkien tekemään sen rakkauden hengessä.
On terveellistä miettiä missä oma srk poikkeaa muista ja on muiden kristittyjen hampaissa. Onko jokin oppirakennelma korottunut liian pitkälle ja alkanut peittää Herraamme näkyvistä seurakuntamme elämässä sysäten hänet oven ulkopuolelle kolkuttelemaan.
Huom. arvostelu ei ole samaa kuin tuomitseminen. Tuomitessa annetaan lopullinen tuomio.
Kristityllä on vapaus tutkia kaikki ja pitää se, mikä hyvää on.
Millään kirkkokunnalla (varsinkaan, kun ne vielä ovat babylonialaista hapatusta, joka pitäisi kitkeä juurineen pois) ei ole monopolia totuuteen.
Me voimme pitää kaiken sen, mikä on totuutta, ilman, että meidän pitäisi liittyä tähän babylonialaiseen sijaisena ja välitysmiehenä toimivaan uskonnolliseen porttojärjestelmään.
Itseasiassa vain sillä tavalla me voimme oikeasti pitää kaikki käskyt, koska porttoon liittyminen on hengellistä haureutta ja epäjumalan palvelemista, ja siten 1. ja 2. käskyn rikkomista.
Mutta, ei meidän pidä tuomitakaan, sillä työ onkin Herran, ei lihan käsivarren avulla ruoskimista. Ei entisellä adv. nouse olkapäälle kapteenin nappuloita, joilla voi sitten käydä sotaan entistä kirkkoaan vastaan. Vai onko joku antanut?
Sitä voi käydä niin, että entiselle ruvetaankin mittaamaan taivaan valtakunnasta sanojensa mitalla annettavaa lopputulosta.
Oletko näitä pähkäillyt, kun sanojasi mittaat sille, jonka rinnalla olet ehkä käynyt.
Parempi on vaieta, sillä vaakakuppi on yllä jokaisen kohdalla.
Mielelläni jättäisin tämän homman jonkun muun tehtäväksi, mutta kun ei kukaan muu sitä näytä tekevän, niin vaihtoehtoja ei paljon ole. Tarkoitan tällä sitä, että parjaajia on paljon, mutta kukaan ei Raamatun avulla todista mitään.
Ja jos se entinen kirkko on osa suurta porttoa Babylonia, joka eksyttää ihmisiä, niin aivan varmasti voin kertoa - ja on suorastaan velvollisuuteni varoittaa eksytyksestä! Se on jokaisen kristityn velvollisuus. Jos vaikenisin, niin siinä vasta tekisin väärin.
Enkä ole mitannut sanojani niille, joiden rinnalla olen käynyt, vai voitko osoittaa, että olisin näin tehnyt? Mittaan sanojani järjestelmälle. Jokainen vastaa sitten henkilökohtaisesti omasta vaelluksestaan Jumalan edessä, myös minä. En ole yhtään sen pyhempi tai parempi kuin kukaan muukaan.
Mutta tuo Babylooni mittaaminen ja kirkkojen arvostelu voi käydä jopa Jumalan mielenlaadun ohi.
Katsos, Jumala tekee työtä ja Pyhä Henki. Ei niinkään entinen tai tuleva se ja se kirkollinen.
Hedelmät ratkaisee. Siinä sinun entisessäsi voi ihmisiä uudestisyntyä, tai jossai toisessa, jota mittaa oikein isolla siksi babyylonikirkoksi.
Siellä voi vaikka monen vuoden linna- tumma pelastua, jota ei muut ole saanut ojennettua, ei suku, ei viranomainen, mutta Herra.
Tämä voi tehdä hyvää Hengessä evankeliumin työtä siellä linnassa ja linnojen ulkopuoella nuorten joukossa, jotka vetää kannabista ym. jo 13-14 vuotiaana.
Eli nämä babyyloniakirkossa olijat ja Jumala. Sieltä voi löytyä yhtälöä, joka sinulta jää hoitamatta, koska meriittisi on hieman hukassa.
Entäpä jos alkaisit entisenä siunata, mistä olet lähtenyt ulos.
Katsos, Henki se työtä tekee, ei henki.
Voip olla, että olisiko katsottava, ettei vain iesvaljaat ole rienaajan asettamat ja kuorma sen keksimä.
Kuulostaa kauniilta puheelta, mutta en kyllä todellakaan voi Babylonia siunata - siellä olevaa Jumalan kansaa kylläkin.
Ja vaikka siellä tapahtuisikin todellista Hengen työtä, niin Babylon on kuitenkin väärä istutus, joka on Raamatun mukaan syypää kaikkeen verenvuodatukseen. Joten kehoitan mieluummin ihmisiä lähtemään siitä ulos ja liittymään todelliseen seurakuntaan, joka ei ole tästä maailmasta. Silloin voi olla toivoa jostain todellisesta herätyksestäkin. Babylonia kumartamalla se ei koskaan tule tapahtumaan.
Vastaus aloitukseen!
>>>Se tosiasia, että Jumala pyhitti seitsemännen päivän, merkitsee sitä, että tuo päivä on pyhä.
Jumala erotti sen ylevään tarkoitukseen: rikastuttamaan Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta.
Opettelpa mathetes raamattua. Mistään et löydä raamatusta, että Jumala olisi sunnuntain tuonut sapatintilalle ja asettanut sen pakanoiden kohdalla pyhäksi.
So. vain isien perinnäissääntöjen luja oppi, mikä ei ole raamatullinen.
Jeesus on sapatin Herra.
Jeesus on täyttänyt seremoniallisen lain, eikä eläinuhreja enää käytetä, kun uhri on annettu. Vanhanliiton sijaisuhri aivan paratiisista lähtien viittasi Golgatan tulevaan sovitukseen. Me kuljemme Aabrahamin uskoisina Jumalan lupauksiin.
Jeesus täytti lain, ja Uudessaliitossa Hän panee lakinsa sydämeen ja Pyhä Henki meissä täyttää Jumalan lain.
Pakanalliset juhlat ja pyhät on asia erikseen, sekä niillä on omat oppipohjat, eikä niitä kannata lähteä selittämään muuksi, sekä sen avulla ulkoistaa Jumalan tahto.
Vai haluatko Jeesuksen opetuksen mukaan olla vähäisin taivasten valtakunnassa siksi, että nyt opetat raamatun vastaisesti? Siinä sinulle pohdittavaa.
Pyhä Raamatussa.
Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä,
Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.
Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan!
Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.
Ensimmäisenä ja seitsemäntenä päivänä pitäkää pyhä kokous.
Huomenna on lepopäivä, Herran pyhä sapatti.
mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.
Olkaa minun pyhä kansani, älkää syökö pedon raateleman eläimen lihaa, vaan heittäkää se koirille.
Pane turbaani hänen päähänsä ja kiinnitä pyhä otsakoru hänen turbaaniinsa.
Näin alttarista tulee erityisen pyhä
hyväntuoksuinen suitsukeseos, niin kuin ammattinsa taitaja sen tekee, suolalla jalostettu, puhdas, pyhä.
Tämä uhri on erityisen pyhä
Hyvitysuhrieläin kuuluu syntiuhrieläimen tavoin papille; se on erityisen pyhä.
Pysykää aina minulle pyhitettyinä, sillä minä, Herra, olen pyhä, ja minä olen tehnyt eron teidän ja muiden kansojen välillä
ja niin edelleen..