Talvisodan perimmäinen tarkoitus oli NL kannalta oli avustaa Suomen kommunisteja nousemaan vallankumoukseen puna-armeijan tuella (Kuusisen hallitus). Rajansiirto asiat tulivat agendassa vasta toisena. Puna-armeija ei lähtenyt talvisotaan sillä ajatuksella että se itse miehittäisi koko maan ts. ilman Suomen työläisten ym. vallankumoukseen liittyvien apua. Tämä olisi ollut jopa NL liian iso pala itse nieltäväksi saatuun hyötyyn nähden.
Suomen pelastus oli siinä, että Suomi on pinta-alaltaan varsin suuri ja asukasmäärältään pieni. Tällaisen maan miehittäminen ja suurten joukkojen sitominen varsin mitättömän kansakunnan takia olisi ollut kaistapäistä yksin NL tekemänä. Sodan aloittamista talvisaikaan voidaan pitää varsin outona ajankohtana, jos tarkoitus on päästä mahdollisimman maksimaaliseen tulokseen hyökkäyksessä, esim. kevät ja kesä olisivat olleet paremmat ajankohdat. NL tarvitsi joukkoja tärkeämmissäkin kohteissa kuin Suomessa.Tämän vuoksi talvisotaan lähdettiin periaatteella että, suomalaiset itse hoitelevat vallankumouksen suotuisaan lopputulokseen, kunhan puna-armeija on antanut asialle lähtölaukauksen ja taustatukea. Tästä syystä puna-armeija lähti "paraatimrssi"-tyylillä Suomen vastaista rajaa ylittämään. Puna-armeijahan oli tulossa vapauttamaan Suomen työläisiä kapitalistin ikeestä ja odotettiin jopa hurraavia kansanjoukkoja näitä "vapauttajia" riemuiten kukkapuskat käsissään vastaanottamaa!. Nyt tehdään loppuun se mikä jäi tekemättä 1918! Tästä syystä ei kummoista vastustusta odotettu kiihkeimpiä valkosuomalaisia ja suojeluskuntalaisia lukuunottamatta. Yllätys oli luonnollisesti suuri, kun vastaanotto ei ollut sellainen kuin oletettiin. Jo ensimmäiset taistelupäivät antoivat osviittaa siitä, ettei minkäänlaista riemukasta paraatimarssia Suomen työläisten vapauttamiseksi tulisikaan. Lievästi sanottuna oli tehty karkea arviointivirhe suomalaisten halukkuudesta muuttaa yhteiskuntajärjestelmäänsä. Kun asian todellinen laita valkeni NL johdolle, Suomen miehityshaaveet haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, koska sille ei ollut järkeviä perusteita ja resursseja, koska Suomen työläisten apuun ei voitu enää laskea ollenkaan. Ilman suomalaisten omaa apua miehitys olisi ollut liian iso pala saatuu hyötyyn nähden jopa NL:lle.Mikäli hyöty olisi puolestaan katsottu suuremmaksi kuin siihen vaaditut uhraukset, se olisi luonnollisesti tietysti tehty, ja viety loppuunasti. Sodan loppupuolella NL pyrki vahvistamaan uudet, sille edulliset rajalinjat Leningradiin suunnalla.
Suomen pelastus oli siinä, että Suomi on pinta-alaltaan varsin suuri ja asukasmäärältään pieni. Tällaisen maan miehittäminen ja suurten joukkojen sitominen varsin mitättömän kansakunnan takia olisi ollut kaistapäistä yksin NL tekemänä. Sodan aloittamista talvisaikaan voidaan pitää varsin outona ajankohtana, jos tarkoitus on päästä mahdollisimman maksimaaliseen tulokseen hyökkäyksessä, esim. kevät ja kesä olisivat olleet paremmat ajankohdat. NL tarvitsi joukkoja tärkeämmissäkin kohteissa kuin Suomessa.Tämän vuoksi talvisotaan lähdettiin periaatteella että, suomalaiset itse hoitelevat vallankumouksen suotuisaan lopputulokseen, kunhan puna-armeija on antanut asialle lähtölaukauksen ja taustatukea. Tästä syystä puna-armeija lähti "paraatimrssi"-tyylillä Suomen vastaista rajaa ylittämään. Puna-armeijahan oli tulossa vapauttamaan Suomen työläisiä kapitalistin ikeestä ja odotettiin jopa hurraavia kansanjoukkoja näitä "vapauttajia" riemuiten kukkapuskat käsissään vastaanottamaa!. Nyt tehdään loppuun se mikä jäi tekemättä 1918! Tästä syystä ei kummoista vastustusta odotettu kiihkeimpiä valkosuomalaisia ja suojeluskuntalaisia lukuunottamatta. Yllätys oli luonnollisesti suuri, kun vastaanotto ei ollut sellainen kuin oletettiin. Jo ensimmäiset taistelupäivät antoivat osviittaa siitä, ettei minkäänlaista riemukasta paraatimarssia Suomen työläisten vapauttamiseksi tulisikaan. Lievästi sanottuna oli tehty karkea arviointivirhe suomalaisten halukkuudesta muuttaa yhteiskuntajärjestelmäänsä. Kun asian todellinen laita valkeni NL johdolle, Suomen miehityshaaveet haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, koska sille ei ollut järkeviä perusteita ja resursseja, koska Suomen työläisten apuun ei voitu enää laskea ollenkaan. Ilman suomalaisten omaa apua miehitys olisi ollut liian iso pala saatuu hyötyyn nähden jopa NL:lle.Mikäli hyöty olisi puolestaan katsottu suuremmaksi kuin siihen vaaditut uhraukset, se olisi luonnollisesti tietysti tehty, ja viety loppuunasti. Sodan loppupuolella NL pyrki vahvistamaan uudet, sille edulliset rajalinjat Leningradiin suunnalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
oli koko maan miehitys. Sen osoittaa sekä asiakirjat että propaganda. Avuksi uskottiin saatavan Kuusisen armeijan lisäksi maanpettureita. Niitä ei kuitenkaan kuulunut. Vasta nyt alkaa löytyä näillä palstoilla.
"Puna-armeija ei lähtenyt talvisotaan sillä ajatuksella että se itse miehittäisi koko maan ts. ilman Suomen työläisten ym. vallankumoukseen liittyvien apua. Tämä olisi ollut jopa NL liian iso pala itse nieltäväksi saatuun hyötyyn nähden."
"Puna-armeija ei lähtenyt talvisotaan sillä ajatuksella että se itse miehittäisi koko maan ts. ilman Suomen työläisten ym. vallankumoukseen liittyvien apua."
Totta ihmeessä. Toivoivat apua hyödyllisiltä idiooteilta mutta suureksi harmikseen käytännössä koko suomen poliittinen kirjo vastusti Stalinin imperialistista mielivaltaa. Kuusisen nukkehallitus nyt ei sitä tosiasiaa muuta, että olisimme olleet täysin Moskovan ohjauksessa.
"Puna-armeijahan oli tulossa vapauttamaan Suomen työläisiä kapitalistin ikeestä"
Tuhansia suomalaisia työläisiä vapauttivat ainakin hengestään 20-30 luvuilla.
http://www.genealogia.fi/emi/art/article255e.htm
"When counted as a whole from all over the USSR, probably 15,000 Finns were exterminated, and some estimates reach as many as 25-30,000"
Tsuhnahan ei koskaan voinut olla kunnon neuvostoihminen. Korkeintaan epäluotettava vaaleanpunainen valkobandiitin lähisukulainen.
"NL tarvitsi joukkoja tärkeämmissäkin kohteissa kuin Suomessa"
Väärin. Itä-Puola oli napattu ajat sitten ja Talvisota oli ainoa oikea konflikt Euroopassa siinä vaiheessa.
"Mikäli hyöty olisi puolestaan katsottu suuremmaksi kuin siihen vaaditut uhraukset, se olisi luonnollisesti tietysti tehty, ja viety loppuunasti."
Onneksi olkoon, ymmärrät nyt, miksi ihminen yleensä tekee yhtään mitään, hyödyn takia.