Taktisista syistä seuraava pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite pitää ajoittaa päättymispäivältään sopivasti ennen vaaleja, jotta pakkoruotsista saadaan iso vaaliteema. Päättyminen siis noin kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja.
Heikki Tala, onko tämä asia jo otettu huomioon ja suunnitelmat valmiina? Vai pitääkö tämäkin asia tehdä itse?
Heikki Tala, onko tämä asia jo otettu huomioon ja suunnitelmat valmiina? Vai pitääkö tämäkin asia tehdä itse?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Seuraava? Pakkoko on hommasta tehdä pelleilyä?
Eivät varmasti ihmisetkään lämpene, jos heti perään penätään uudestaan nimiä tasan saman asian puolesta.
Seuraavaksi virkamiesruotsin poistamista vaativa aloite tai ruotsin kielen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi tai ruotsinkieliset yliopistokiintiöt poistettava. Kyllähän näitä keksii...
Ei voi tarjota samalle eduskunnalle toiseen kertaan aloitetta, jonka se on jo kertaalleen on hylännyt. On siis odotettava, kunnes eduskuntavaalit on pidetty ja uusi eduskunta valittu, ja vasta sitten aloitteen voi uusia.
Vaalit välissä kirjoitti :"Ei voi tarjota samalle eduskunnalle toiseen kertaan aloitetta, jonka se on jo kertaalleen on hylännyt. On siis odotettava, kunnes eduskuntavaalit on pidetty ja uusi eduskunta valittu, ja vasta sitten aloitteen voi uusia."
Periaatteessa olet oikeassa. Jos eduskunta on jonkin kansalaisaloitteen hylännyt, ei oiekin edusta mitään yrittää ajaa samaa asiaa uudelleen saman eduskunnan käsiteltäväksi. Mutta tuon uudenkin samansisältöisen kansalaisaloitteen nimien keruun voi kyllä aloittaa edelliselläkin eduskuntakaudella, kunhan varsinainen aloitteen käsittely tulee vasta uuden eduskunnan tehtäväksi.
Heh, oikeasti tekee tiukkaa, että nykyinen eduskunta ehtii ottaa kantaa tähän aloitteeseen, eduskunta voi istua aloitteen päällä pitkään ja ennenaikaiset vaalit ovat täysin mahdolliset. Voi olla tämä ei ikinä kerkiä suuren salin äänestykseen.
Seuraava kansalaisaloite tulee olemaan suomen tekeminen maan viralliseksi kieleksi, sitten kun aika on sopiva.
Älä sure, kyllä se aloite ehtii vielä tänä syksynä eduskuntaan, tietenkin hylättäväksi murskaenemmistöllä.
Jos joku vielä keksii aloitteen maan yksikielistämisestä, se kaatuu vielä suuremmalla enemmistöllä (jos edes saa ne vaaditut 50 000 allekirjoitusta).
Mitä järkeä on hakata päätä seinään? :)
Aloitteellinen mies:"Taktisista syistä seuraava pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite pitää ajoittaa päättymispäivältään sopivasti ennen vaaleja, jotta pakkoruotsista saadaan iso vaaliteema. Päättyminen siis noin kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja."
Minusta esittämäsi aikataulu on liian kireä. Jos seuraavan pakkuotsin poistoon tähtäävän kansalaisaloitteen nimien keräysaika loppuisi jo kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja, niin tämä nykyinen eduskunta ehtisi käsitellä ja hylätä sen. En pidä sitä tarkoituksenmukaisena. Järkevintä olisi lanseerata uusi kansalaisaloite parisen kuukautta ennen eduskuntavaaleja, jolloin aloitteen käsittely menee varmasti seuraavan eduskuntakauden puolelle. Usean samansisältöisen aloitteen jättäminen eduskunnalle saman eduskuntakauden aikan voidaan nimittäin käsittää kansanedustajien halveksunnaksi.
Jos nyt keräysvaiheessa oleva ja sitä seuraava samansisältöinen aloite tulevat eduskunnassa hylätyiksi, niin mikään ei estä tekemistä taas uutta aloitetta heti vuonna 2019 alkavan eduskuntakauden alussa. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan pakkoruotsittajen pokka ja sisäinen rintama pitävät. En usko, että enää kovin montaa vuotta.
Jos ajatellaan tilannetta seuraavien pakkoruotsin poistoa ajavien kansalaisaloiteiden kannalta, niin koska meillä on tiedossamme ne, jotka ovat aktiivisesti toimineet nykyisen keräysvaiheessa olevan kansalaisaloitteen nimien keräämisessä, niin meillä on organisaation pohja valmiina uudelleen käytettäväksi.
Heikki Tala, onko tämä asia jo otettu huomioon ja suunnitelmat valmiina? Vai pitääkö tämäkin asia tehdä itse?
Näköjään unohdin poistaa edellisessä viestissä lainaamani tekstin viimeiset kaksi lausetta (kysymykset Heikki Talalle). Luotan nimittäin kyllä itse pakkoruotsin poistoa ajavien neljän organiaation arvostelukykyyn.
Kaikkein mielenkiintoisinta tässä kansalaisaloitteessa on se, että siinä vaiheessa kun varmistuu, että siinä on vähintään 50 000 oikeiksi todettua nimeä (mitä en epäile hetkeäkään), nimistä tulee lain nojalla julkisia. Niistä tullaan tekemään tutkimus, jossa tilastoidaan ainakin aloitteen allekirjoittajien kotipaikkakunta ja sukupuoli ja arvioidaan, mitä johtopäätöksiä näistä tiedoista voidaan vetää.