Seuraava teksti on tarkoitettu erityisesti sellaisille uskovaisille jotka pelottelevat ihmisiä helvetillä jos ei tunnusta Jeesusta herrakseen:
Eräässä kaupungissa asuu naapurin pojat Ville ja Kalle. He ovat saman ikäisiä
ja käyvät samaa luokkaa samassa koulussa. Ville asuu rikkassa perheessä jonka vanhemmilla on vakituinen työpaikka ja perheellä omaisuutta. Ville on saanut
lapsesta pitäen vanhempien hellyyttä ja rakkautta ja hänelle on opetettu
Jeesuksen syntien sovitus ym.
Kalle sen sijaan on kasvanut Alkoholistiperheessä jossa vanhemmat ryyppää
päivästi toiseen ja hakkaavat lapsiaan. Kallen "iltarukoukset" ovat sitä, että
juostaan lumihankeen sukkasillaan karkuun humalaista isää joka riehuu puukon kanssa ja uhkailee perhettään!
Kun Ville ja Kalle ovat 15-vuotiaita he lähtevät lasketteluretkelle Kuusamoon
ja joutuvat linja-auto-onnettomuuteen Konginkankaalla törmättyään rekka-autoon
ja molemat kuolevat!
Uskovaisten ideologian mukaan Ville pääsee taivaaseen koska hän on tunnustanut
Jeesuksen herrakseen ja uskoo Jumalaan. Kallea ei sen sijaan ole hirveästi
uskon asiat kiinnostaneet kun olosuhteet ovat olleet mitä on. Eli Kalle siis
joutunee helvettiin koska hän ei tunnustanut Jeesusta herrakseen ja uskonut
Jumalaan.
Sanokaa mitä sanotte, mutta minun mielestäni se on aika epäoikeudenmukainen
Jumala joka pistää tuollasien tapauksen helvettiin ja päästää taivaaseen
tapauksen "Ville"
Haluatteko oikeasti palvella noin epäoikeudenmukaista ja julmaa Jumalaa?
Kaikki tässä tarinassa esiintyvät hamot ovat fiktiivisiä eli KEKSITTYJÄ
henkilöitä, mutta kirjoitin tämän vain esimerkiksi saadakseni vastauksia
ääriuskovaisilta joilta löytyy kuulemma vastaus kaikkeeen.
Odotan innolla vastaustanne uskovaiset ja helvetillä pelottelijat!
Eräässä kaupungissa asuu naapurin pojat Ville ja Kalle. He ovat saman ikäisiä
ja käyvät samaa luokkaa samassa koulussa. Ville asuu rikkassa perheessä jonka vanhemmilla on vakituinen työpaikka ja perheellä omaisuutta. Ville on saanut
lapsesta pitäen vanhempien hellyyttä ja rakkautta ja hänelle on opetettu
Jeesuksen syntien sovitus ym.
Kalle sen sijaan on kasvanut Alkoholistiperheessä jossa vanhemmat ryyppää
päivästi toiseen ja hakkaavat lapsiaan. Kallen "iltarukoukset" ovat sitä, että
juostaan lumihankeen sukkasillaan karkuun humalaista isää joka riehuu puukon kanssa ja uhkailee perhettään!
Kun Ville ja Kalle ovat 15-vuotiaita he lähtevät lasketteluretkelle Kuusamoon
ja joutuvat linja-auto-onnettomuuteen Konginkankaalla törmättyään rekka-autoon
ja molemat kuolevat!
Uskovaisten ideologian mukaan Ville pääsee taivaaseen koska hän on tunnustanut
Jeesuksen herrakseen ja uskoo Jumalaan. Kallea ei sen sijaan ole hirveästi
uskon asiat kiinnostaneet kun olosuhteet ovat olleet mitä on. Eli Kalle siis
joutunee helvettiin koska hän ei tunnustanut Jeesusta herrakseen ja uskonut
Jumalaan.
Sanokaa mitä sanotte, mutta minun mielestäni se on aika epäoikeudenmukainen
Jumala joka pistää tuollasien tapauksen helvettiin ja päästää taivaaseen
tapauksen "Ville"
Haluatteko oikeasti palvella noin epäoikeudenmukaista ja julmaa Jumalaa?
Kaikki tässä tarinassa esiintyvät hamot ovat fiktiivisiä eli KEKSITTYJÄ
henkilöitä, mutta kirjoitin tämän vain esimerkiksi saadakseni vastauksia
ääriuskovaisilta joilta löytyy kuulemma vastaus kaikkeeen.
Odotan innolla vastaustanne uskovaiset ja helvetillä pelottelijat!
Vastaukset 33
Vanhimmat
Voi joku uskovainen noinkin uskoa, Jumala on varmasti paljon oikeudenmukaisenpi kuin yksinkään jaloin ja ymmärtäväisn ihminen voi koskaan olla. Jumala ei anna lusikalla ja vaadi kauhalla. Jos Kalle ei ole saanut mahdolliuutta kuulla selvää rakkaudellista Pyhän Hengen elävöittämää envakeliumia, niin en usko että hän menee suoraan helvettiin.
Jumalan tahto on että jokainen ihminen saa kuulla pelastussanoman selvästi eläessään maan päällä ja se on meidän uskovaisten tehtävä ja velvollisuus. Me saamme siitä sitten sapiskaa, jos emme ole kuuliasia ja se on kerran siunauksistamme poissa kun taivaallsia boonuksia jaetaan. Tosin pelastus tullee yksin Jeesuksen sovituksen ansiosta.
Ja vaikka Ville on kuullut lapsesta asti pelastuksesta, mutta ei ole silti koskaan ottanut Jeesuta henkilökohtaisesesti vastaan, siis syntynyt uudesti ylhäältä, hän voi mennä kadotukseen.
Siis uskon että Jumala antaa Kallelle mahdollisuuden valita pelastus, mutta jos Ville on saanut jo olla etsikonajassa ja kieltänyt Jeesuksen hän menee kadotukseen.
Kun näitä asioita pohditaan, niin ihmisenä meillä ei ole oikeutta tuomita ketään helvettiin tai julistaa taivaaseen, koska vain Jumala ja kyseinen henkiö tietää miten asia on.
Kun selvästi uskossa ollut ja Jeesusta suullaan ja elämällään tunnustava lähtee ajasta, niin tottakai jälkeen jääneillä on suurempi toivo tavata hänet taivaassa. Onneksi siellä on myös monia yllätyksiä. Monet joita emme usko näkevämme, ovat kuitenkin siellä.
Ajattelenpa tässä muslimiperheeseen syntynyttä tyttöä joka on iloinen, suloinen ja viehättävä luonne. Hänet alistetaan, masennetaan ja hunnutetaan, ja laitetaan pakkoavioliittoon liian nuorena.
Kyllä meillä tässä maassa vaan asiat ovat melko hyvin, lakkaa narisemasta!
"Haluatteko oikeasti palvella noin epäoikeudenmukaista ja julmaa Jumalaa?"
Minä palvelen Raamatun Jumalaa. Raamatun Jumala antaa ikuisen elämän vanhurskaille ja mielestäni se on hyvä, koska epävanhurskaat tekisivät taivaastakin helvetillisen.
"Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään".
Mat. 25:46
En tiedä Villeä ankä Kallea mutta minä en halua joutua helvettiin, uskon Jumalaan ja Jeesukseen, ja että Jeesus maksoi meidän syntvelkamme, kuoli ristillä, nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista, istuu Jumalan oikealla puolella ja tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Mutta kun siitä helvetistä on meitä nyt varoitettu, et voi puolustautua että valitsit uskoa toisin, sen todellisuutta ei mikään poista sitten kun sinne joutuu...! Älä valehtele ainakaan itsellesi, omatunto ei ole ylimääräinen vaan sinun kuuluu kuunnella sitä!
Hel-vetti on pakanauskonnoista ja kreikkalaisesta filosofiasta juutalaisuuden ja katolisuuden kautta kristikuntaan tullut harhakäsitys. Raamatun kirjoituksissa opetetaan toista kuolemaa synnin palkkana. Tuomittavien ruumiit poltetaan ja hävitetään tulessa viimeisen tuomion jälkeen. Jumala ei jätä ketään kitumaan ikuisesti tuliseen järveen, niin kuin nimeltään kristityistä valtaosa yhä vielä luulee.
On olemassa sellaista käsitystä ja tutkimusta, jossa sanotaan "kirkkoisä" Augustinuksen kehittäneen ikuisen helvetin opin. Tämä ajatus ja opetus on väärä, sillä Raamattu itse opettaa kadotuksen olevan iankaikkinen. Augustinus ei siis ole kehittänyt oppia iankaikkisesta kadotuksesta.
Origenes aleksandrialainen opetti, että helvetti (kadotus) ei ole kostoa, vaan paikka jossa kuritetaan ihmistä. Tämän kurituksen tarkoituksena on puhdistaa ja kasvattaa syntisiä, että he pitkän uudelleenkoulutuksen jälkeen pääsevät takaisin Jumalan yhteyteen. Origeneen opetuksen mukaan kadotus ei ole iankaikkinen ja kaikki ihmiset pelastuvat. Itse asiassa Origeneen oppi on universalismin "esi-isä", joka opettaa täysin samaa harhaoppia, jota universalismi opettaa.
http://www.kotipetripaavola.com/iankaikkinenkadotus.html
Ensiksikin sellaista Paikkaa kuin helvetti, ei ole Raamatun mukaan olemassa.
Jos joku täällä maailmankaikkeudessa on oikeudenmukainen, niin se on Jumala. Hän ei taatusti tee vääriä päätöksiä. Jumala on ehdottoman oikeudenmukainen. Hän näkee Villen ja Kallen olosuhteet eikä odota kummaltakaan enempää kuin mitä odottaa voi.
Monet opettavat, että Raamatun oppi helvetistä on peräisin kreikkalaisesta haades uskosta, jossa kuolleiden sielut joutuivat manalaan josta ei ollut enää paluuta. Raamatun opetus kadotuksesta ei ole peräisin kreikkalaisista tarustoista, vaan Raamatusta, jossa kadotuksen iankaikkisuus opetetaan niin vanhassa kuin uudessa testamentissa.
Toiset vetoavat siihen, että juutalaiset eivät uskoneet iankaikkiseen kadotukseen ja siksi he uskovat ettei kadotus ole iankaikkinen. Mikään ihmisryhmä tai kansakunta ei päätä sitä onko kadotus iankaikkinen vai ei, ei edes juutalaiset, sillä sen päättää yksin Jumala. Hän on sanassaan sanonut kadotuksen olevan iankaikkinen, joten kadotus on iankaikkinen.
http://www.kotipetripaavola.com/iankaikkinenkadotus.html
Tämä ateisti kyllä esitti kysymyksen meille uskovaisille.
Ei rangaistusta eikä vastuuta
Tämä harhaoppi opettaa, että ihmisen olemassaolon lakkaaminen on iankaikkinen rangaistus synnintekijöille, mutta synnintekijä ei joudu iankaikkiseen kadotukseen, koska sellaista ei ole olemassa. Tällainen opetus on kavala ansa julistaa korvasyyhyevankeliumia, sillä on paljon ihmisiä, jotka toivovat, että kuolema päättää kaiken eikä ihmistä enää ole olemassa kun hän kuolee. Kun ihminen toivoo, että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään, niin silloin hänelle ei koskaan synny synnintuntoa, eikä hän koe tarvetta pelastumiseen. Itse asiassa kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi tuudittaa monet tekemään rauhassa syntiä, koska elämän päättyminen ei ole heille rangaistus, vaan toiveiden täyttymys.
Kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi on kavala eksytys, koska se johtaa monen ihmisen kohdalla siihen ratkaisuun, että parannusta ei tarvitse tehdä eikä uskoa Jumalaan, koska he uskovat, että elämä päättyy kuolemaan, niin siksi heillä ei ole tarvetta uskoa evankeliumia. Pimeyden päämajassa saatana hykertelee ilosta kun jopa osa uskovia vie eteenpäin saatanan "evankeliumia", jossa ei tarvitse tehdä parannusta, vaan saa nukkua ikiuneen, eikä koskaan tarvitse ottaa vastuuta synneistä mitä on tehnyt. Kadotus ei ole iankaikkinen harhaoppi on kehitelty pimeyden päämajassa, josta se on lähetetty maan päälle eksyttämään ihmisiä.
Totta kai on olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka pelkäävät kuolemaa ja toivovat, että kuoleman jälkeen olisi jonkinlaista elämää. Mutta tosiasia on, että on paljon ihmisiä, jotka toivovat ja haluavat kuoleman päättävän kaiken.
Ihminen joka uskoo ja toivoo, että kuoleman jälkeen ei ole mitään, vaan kaikki päättyy, niin hänelle kuolema ja kaiken päättyminen ei ole rangaistus ja hän voi tehdä vaikka kuinka paljon kaikenlaista syntiä, sillä hänelle ei ole rangaistusta eikä hänen tarvitse ottaa vastuuta tekemistään. Monet kauheita rikoksia tehneet paatuneet synnintekijät toivovat, että kuoleman jälkeen ei olisi mitään ja elämän olemassaolo lakkaisi. Siksi monet heistä turvautuvat itsemurhaan, koska he eivät halua joutua kohtaamaan tekojensa seurauksia. he kuitenkin erehtyvät ja joutuvat kohtaamaan Jumalan tuomion ja iankaikkisen kadotuksen rangaistuksen.
Jeesus ei tosiaankaan ole pelkkä Vapahtaja vaan myös Tuomari.
Kuoleman jälkeen Hän on saattava jokaisen tuomiolle.
Ville tai Kalle eivät joudu niinkään helposti kadotetuiksi heikkoutensa kuin ylpeytensä ja kovuutensa tähden. Sanoisitko olevasi itse hyvä ihminen? Testaa se nyt: Oletko koskaan käyttänyt Jumalan nimeä kirosanana? Oletko koskaan valehdellut? Oletko koskaan himoinnut tai anastanut toiselle kuuluvaa? Oletko koskaan juonut itseäsi humalluksiin? Jeesus rinnasti himoiten katsomisen haureuteen [Matt. 5:28] ja vihan murhaan [1. Joh. 3:15]. Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletko sinä tuomion päivänä syyllinen? Näkeekö Jumala sinut pilkkaajana, valehtelijana, varkaana, juomarina, sydämeltään huorintekijänä ja murhaajana?
Jeesukseen Kristukseen on kätkettynä pelastuksen mahdollisuus. Me olemme rikkoneet Jumalan käskyjä, mutta Jeesus kärsi rangaistuksen puolestamme. Pelastuksen vastaanottaminen on kuitenkin teko, joka kunkin meistä täytyy itse tehdä. Jäämmekö vain ihmettelemään tuomioiden kovuutta vai nöyrrymmekö tunnustamaan oman turmeltuneisuutemme? Jos näet oman pahuutesi ja häpeät omia tekojasi käänny jo tänään Jeesuksen puoleen, jotta Hän säästäisi sinut ansaitsemaltasi iankaikkiselta tuomiolta ja siunaisi sinua perintöosalla taivasten valtakunnassa kaikkien pyhitettyjen joukossa.
Suokoon Jumala sinulle viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaiskoon sydämesi silmät sille ansaitsemattoman perinnön kirkkaudelle, johon meidät kaikki on kutsuttu ja että kaikenlainen tieto ja ymmärrys lisääntyisi, niin että voisit tutkia mikä on parasta ollaksesi puhdas ja moitteeton Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
Jumala ei koskaan tekisi sellaista ratkaisua missä ihminen voisi tyytyväisenä kuolla synteihinsä ja päästä ikään kuin koira veräjästä eikä tuntea vastuuta teoistaan.
Samoin Jumala ei voisi koskaan tehdä ratkaisua, jossa ihmisen ei tarvitsisi kärsiä tekojensa seurauksista.
Ajattele vaikka diktaattoria,
joka on vastuussa miljoonien ihmisten surmaamisesta ja hänelle sanottaisiin, että kuoleman jälkeen hän lakkaa olemasta
. Mitä jos tämä diktaattori haluaisi, että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään ja että hän lakkaisi olemasta, kuten monet ihmiset uskovat?
En todellakaan usko, että Jumala sortuisi tekemään sellaisen virheen ja ratkaisun, jossa synnintekijän oma halu ja toive voittaisi siinä asiassa mitä hänelle tapahtuu kun hän kuolee.
Hyvä nimimerkki Ateisti,
Haluan tuoda esille uskovia olevan moneen lähtöön. Onhan jo yksi Uuden Testamentin pääteemoistakin varoittaa eksyttävistä opeista, jotka tekevät pelastumisen mahdottomaksi.
1) Sosiaaliset uskovaiset roikkuvat lapsuudesta asti tutussa yhteisössä eläen kuitenkin "salaa" omanlaistaan elämää.
2) Nimikristityt tai tapakristityt ovat perehtyneet Raamattuun korkeintaan pintapuolisesti, kokevat uskonnon olevan jotain mihin synnytään ja ilmoittavat uskonnollisuuden olevan ennenkaikkea kulttuuria.
3) Liberaalit kristityt kokevat uskonnon olevan kristilliseen perinteeseen kytkeytynyttä humanismia tai henkilökohtainen, ihmisen sisäisessä arvomaailmassa vaikuttava asia, jonka keskeisiä arvoja ovat etenkin moraalisuus, vastuullisuus, inhimillisyys, rakkaus, empatia, kunnioitus, avarakatseisuus.
4) Ja lopuksi on nämä maailman parjaamat himokristityt, jotka korostavat yksilön omaa vastuuta koetella ja etsiä totuutta henkilökohtaisen Raamatun tutkimisen muodossa, kokevat uskon päämääräksi sielujen pelastuksen ja ilmoittavat olevansa (Vapahtajaa tarvitsevia) epätäydellisiä lankeavaisia, mutta kuitenkin pyrkivänsä noudattamaan (omassa elämässään) Raamatun ilmoitusta Jumalan tahdosta.
Moni on uskonnollisista harrastuksistaan tunnettu, muttei suinkaan pelastettu - Vain yksi tie vie perille. Aidosti Jumalaa uskovissakin perheissä syntyy kovin helposti mukakäännynnäisiä. Jumala on pyytänyt meitä vastaanottamaan tarjolla olevan anteeksiannon tunnustamalla oman turmeltuneisuutemme. Kuitenkin surullisen moni ajattelee Jumalaa miellyttävän se, ettei ole omasta mielestään tehnyt juurikaan mitään pahaa. Jos lohtunamme on se, miten hyvin olemme osanneet elää, niin emmehän me silloin ymmärrä Vapahtajaa tarvitsevammekaan.
1 Piet 4:
5 Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
6 Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä (dzao), niinkuin Jumala elää.
Pietari opetti (1 Piet 3:18-20) että kuolemansa jälkeen Jeesus kävi saarnaamassa vankeudessa oleville hengille, jotka eivät olleet kuuliaisia Nooan päivinä. Nämä vankeudessa olevat henget olivat Nooan aikana jumalattomana kuolleita. Pietari ei kertonut, että Jeesus olisi julistanut heille pelastuksen evankeliumia, vaan että Hän oli heille saarnannut. Jeesuksen saarnaaminen ei ole voinut tarkoittaa muuta kuin, että Kristus saarnasi heille sen mitä oli tapahtunut, että Hänen sovitustyönsä perusteella Jumalaan uskovat tulevat pelastumaan ja muut joutuvat iankaikkiseen kadotukseen.
Saarnata sana on Pietarin kirjeessä kreik. kerysso, joka tarkoittaa jonkun tapahtuman tiettäväksi tekemistä, jotakin mitä on tehty. UT:ssa kerysso. liitetään lähes (ei aina) aina Jeesuksen sovitustyöhön jossa kerrotaan, että Jeesus on kuollut ja ylösnoussut. Silloin kun UT:ssa käytetään sanaa kerysso evankeliumin julistamisesta, niin siihen liitetään sanat parannus tai evankeliumi; eli saarnata parannusta tai saarnata evankeliumia, joka tarkoittaa pelastussanoman julistamista. 1 Piet 3:19:ssa ei ole sanaa parannus tai evankeliumi, vaan pelkkä saarnata, eli ilmoitus tapahtuneesta. Otan tähän kohtaan muutaman asiaa valaisevan esimerkin.
Ilm 5:2 Ja minä näin väkevän enkelin, joka suurella äänellä kuulutti (kerysso): "Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?"
jatkuu...
Ilmestyskirjan kohdassa käytetään sanaa kerysso, kuvaamaan julkilausuman kuuluttamista (asian tiettäväksi tekemistä). Eikä tuossa kohdassa ole kysymys evankeliumin julistamisesta, vaan asian kertomisesta ja kuuluttamisesta. Kerysso sana ei siis aina tarkoita pelastussanoman julistamista.
Matt 4:17 Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan (kerysso) ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
Luuk 24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava (kerysso) hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Matt 24:14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman (kerysso) kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
Matteus 4 osoittaa hyvin kuinka kerysso sanan yhteydessä esiintyy sana parannus, eli kutsu mielenmuutokseen. Luukas 24 ja Matteus 24 osoittavat myös sen että kerysso sanan lisäksi esiintyi sanat parannusta syntien anteeksisaamiseksi sekä valtakunnan evankeliumi tulee saarnata (kerysso) kaikessa maailmassa. 1 Piet 3:18:ssa ei ole muuta kuin saarnata, eli ilmoittaa tapahtunut, mutta ei kutsua pelastukseen. 1 Piet 3:18-20 ei siis opeta, että ihminen voi vielä pelastua kadotuksessa.
http://www.kotipetripaavola.com/iankaikkinenkadotus.html
Annihilaatio-oppi opettaa, että kuoleman jälkeen ihmisen sielu raukeaa tyhjiin, eli häviää ja lakkaa olemasta. Jotkut tämän harhaopin kannattajat opettavat että vanhan testamentin termi kuolemalla kuoleminen tarkoittaa aina ruumiillista kuolemaa, eikä mitään muuta. Tämä oppi ja väite on kuitenkin väärä.
1 Moos 2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
Jumala sanoi Aatamille, että sinä päivänä jona hän syö hyvän- ja pahantiedon puusta hänen pitää kuolemalla kuoleman. Alkutekstissä on kaksi kuolema sanaa, eli kaksi kuolemaa. Kuolemalla kuoleminen, eli kaksi kuolemaa tarkoittaa ruumiillista kuolemaa ja toista kuolemaa kadotuksen tulijärvessä.
Room 5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-
Ilm 20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
Raamattu vahvistaa kahden kuoleman, josta ensimmäinen on ruumiillinen kuolema ja toinen kuolema on kadotuksessa tulisessa järvessä. Kuolemalla kuoleminen tarkoittaa siis myös muuta kuin ruumiillista kuolemaa. Kuolemalla kuolemiseen kuuluu myös toinen kuolema kadotuksen tulijärvessä.
Matt 8:22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".
Kuolemalla kuoleminen tarkoittaa myös eroa Jumalasta, sillä synnin palkka on kuolema ja synnissä elävä elää aina erossa Jumalasta. Siksi Herra Jeesus sanoi anna kuolleitten haudata kuolleensa.
Jotkut opettavat jumalattomien häviävän jäljettömiin (heidän sielunsa lakkaa olemasta) käyttäen oppinsa tueksi kreikankielen sanaa suntrimma, jonka he sanovat merkitsevän hajottaa, kuluttaa loppuun, tuhota ja hävittää. Tämän perusteella he sanovat jumalattoman sielun häviävän olemattomiin kun se tuhotaan. Tämä opetus on väärä ka epäraamatullinen.
Sana suntrimma esiintyy ainoastaan yhden kerran Uudessa Testamentissa Roomalaiskirjeessä 3:16 :
Room 3:
10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
16 hävitys (suntrimma) ja kurjuus on heidän teillänsä,
17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
Suntrimma tarkoittaa tuhoa ja hävitystä. Roomalaiskirjeen 3:10-18 kertoo meille mitä suntrimma sana tarkoittaa tässä kohdassa. Paavali kirjoittaa, että jumalattomien teillä (ajatus, elämäntapa, teot jne.) on hävitys ja kurjuus, koska he eivät tunne rauhan tietä, eikä heidän sydämessään ole kuolemanpelkoa. Suntrimma ei siis tarkoita tässä kohtaa, että jumalattomat häviäisivät olemattomiin, vaan että he saavat aikaan hävitystä ja kurjuutta.
Raamattu ei missään kohden opeta, että ihmisen sielu häviää olettamattomiin ja lakkaisi olemasta.
Vanhan testamentin kreikankielisessä Septuaginta käännöksessä sana suntrimma esiintyy Jesajan kirjassa:
Jes 59:
1 ¶ Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan:
2 vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule.
3 Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.
4 Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion.
5 Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä munia syö, se kuolee, rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme.
6 Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi verhoutua; heidän työnsä ovat vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat täynnä väkivallan tekoa.
7 Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia, tuho (suntrimma) ja turmio on heidän teillänsä.
8 Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa.
Jotkut opettavat, että kuolleet eivät tiedä mitään eikä heillä ole paikkaa, koska heidän sielunsa on hävinnyt olemattomiin kuoleman jälkeen. Näin uskovat ja opettavat perustavat oppinsa Saarnaajan kirjan 9 luvun jakeisiin:
Saar 9:
5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
Kun luemme koko tekstiyhteyden, niin huomaamme, että Raamattu opettaa että kuolleet eivät tiedä mitään eikä ole heillä ole enää paikkaa, koska heillä ei ole enää milloinkaan osaa siitä mitä tapahtuu auringon alla, eli maan päällä. Nämä jakeet opettavat siis sen että kuolleet eivät tiedä mitään mitä tapahtuu maan päällä, eikä heillä ole enää koskaan paikkaa maan päällä.
Saar 9:5 jakeessa paikka on väärä käännös, sillä alkutekstissä ei ole sanaa paikka, vaan sana sakar, joka tarkoittaa palkkaa ja palkkiota.
Juutalaiset ovat kääntäneet Jewish Publication Society Bible (JPS 1917) käännöksen hebreasta englanniksi, jossa sana sakar on käännetty vastaamaan alkukielen merkitystä eli palkkaa tai palkkiota (reward).
(JPS) Ec 9: 5 For the living know that they shall die; but the dead know not any thing, neither have they any more a reward (sakar); for the memory of them is forgotten.
Alkutekstin mukaan on täysin selvä, että se ei opeta kuolleet häviävät olemattomiin oppia, vaan opettaa että kuolleet eivät tiedä mitään eikä heillä enää ole palkkaa, sillä heidän muistonsa on unohdettu.
Ilmestyskirja opettaa että kuolleilla on oma paikkansa tulisessa järvessä, eli kadotuksessa ja he todella ovat tietoisessa tilassa siellä:
Ilm 21:
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
Jumalattomilla on osansa toisessa kuolemassa, eli iankaikkisessa kadotuksessa.
Saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen; he uskoivat sielun kuolevan ruumiin kanssa; he uskoivat että elämää ei ole kuoleman jälkeen; he eivät uskoneet enkelien olemassaoloon; he uskoivat ihmisen vapaaseen tahtoon (ihmisen tulee elää kuten itse haluaa, eikä Jumalan sana saa määritellä kuinka tulisi elää).
Herra Jeesus ei missään kohden Raamattua sano, että saddukeukset uskovat oikein uskoessaan sielun kuolevan yhdessä ruumiin kanssa. Jos tämä saddukeusten eräs keskeisimmistä ja tärkeimmistä opeista olisi ollut totta, niin Herra Jeesus olisi vahvistanut sen, mutta Hän ei vahvistanut sitä, vaan päinvastoin kumosi heidän oppinsa kuolevasta sielusta:
Matt 10:28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa (apollymi) helvettiin (geenna).
Herra Jeesus sanoi, että ruumiin voi tappaa, joka tarkoittaa, että ruumis kuolee, mutta että sielua ei voi tappaa, joka tarkoittaa että sielu ei kuole, eikä häviä olemattomiin.
Jeesus käyttää sanontaa joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. Herra Jeesus tarkoitti Jumalan kykenevän hukuttamaan jumalattoman sielun ja ruumiin kadotukseen. Yleisesti vain sielu joutuu kadotukseen ja ruumis hautaan, mutta Jeesus sanoi, että Jumala voi sekä sielun, että ruumiin hukuttaa helvettiin, sillä Jumala on Kaikkivaltias Jumala.
Kreikan kielen sana apollymi tarkoittaa tuhoamista, tappamista hävittämistä, kadottaa hukata sekä sen kielikuva merkitys on antaa tai luovuttaa jollekin. Matt 10:28 ei tarkoita, että sielu voidaan tuhota tai tappaa (hävittää), sillä jakeessa sanotaan, että sielua ei voi tappaa. Tämän tähden apollymi sanan merkitys on jakeessa kielikuva, joka tarkoittaa sielun ja ruumiin antamista tai luovuttamista iankaikkiseen kadotukseen. Matt 10:28 jakeen opetus ei kuitenkaan ole vertauskuvallinen, vaan selkeä opetus siitä, että sielua ei tappaa (tuhota) ja jumalattoman sielun iankaikkinen paikka on kadotuksessa.
Dan 12:
1 ¶ Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
2 Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen (olam) elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen (olam) kauhistukseen.
3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
Danielin kirjassa puhutaan iankaikkisesta elämästä ja iankaikkisesta kauhistuksesta (kadotus). Jakeessa 2 on hepreankielen sana olam, joka tarkoittaa iankaikkista ja pitkää aikaa. Jos kadotus ei olisi iankaikkinen, niin iankaikkisessa kauhistuksessa tulisi olla joku muu sana kuin olam, sillä olam esiintyy iankaikkisessa elämässä, joka tarkoittaa iankaikkista elämää, joka ei koskaan pääty. Samoin iankaikkinen kauhistus (kadotus) on iankaikkinen, joka ei koskaan pääty. Jos iankaikkinen kauhistus (kadotus) ei olisi iankaikkinen Dan 12: 2, niin silloin tuossa pitäisi olla joku muu sana kuin olam, eli sellainen sana, joka erottaisi sen iankaikkisuus käsitteestä, sillä iankaikkinen elämä kuvataan sanalla olam. Koska molemmat paikat iankaikkinen elämä ja iankaikkinen kadotus kuvataan sanalla olam sanalla, niin se tarkoittaa, että Jumalaan uskovat päääsevät iankaikkiseen elämään ja jumalattomat joutuvat iankaikkiseen kadotukseen. Vanhan testamentin todistus kadotuksen iankaikkisuudesta on täysin kiistämätön asia. Danielin kirjan 12 luku opettaa todella selkeästi, että jumalattoman ihmisen sielun lopullinen paikka on iankaikkinen kadotus.
Kadotus ei ole iankaikkisen harhaopin kannattajat sanovat, että vanha testamentti ei opeta kadotuksen olevan iankaikkinen ja iankaikkinen kadotus on uusi ja vieras oppi, jota Uusi Testamentti ei opeta. Itse asiassa Raamattu opettaa niin vanhassa kuin Uudessa Testamentissa, että kadotus on iankaikkinen.
Ilm 21:
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
Ilmestyskirjan todistuksen mukaan jumalattomien osa on toisessa kuolemassa, eli kadotuksen tulijärvessä. Raamattu ei opeta heidän rauenneen tyhjiin tai että Jumala olisi hävittänyt heidän sielunsa olemattomiin, vaan että he elävät kadotuksessa, tulisessa järvessä. Raamatun viimeinen kirja Johannekselle annettu Herran Jeesuksen ilmestys kertoo todella selkeästi, että kadotus on iankaikkinen, jossa jumalattoman sielu on ikuisesti.
Aionios tarkoittaa kreikaksi iankaikkista, aikaa jolla ei ole alkua ja loppua ja joka on iankaikkinen. Aionios sanan synonyymi aidios tarkoittaa samaa, eli iankaikkisuutta. Aion tarkoittaa ajanjaksoa sekä maailmaa ja ikuisuutta. Aion sanan merkitys ei sido sitä aina tarkoittamaan iankaikkisuutta, mutta sana aionios tarkoittaa iankaikkisuutta ajanjaksoa joka ei pääty. Tiedän että näistä sanoista ja niiden merkityksistä väännetään peistä, eikä harhautuneelle riitä todistukseksi sanan oikea merkitys, vaan hän haluaa vääntää niiden merkityksen vääräksi hinnalla millä hyvänsä. Raamattu kuitenkin todistaa, että aionios sana tarkoittaa iankaikkisuutta. Tätä tutkimme seuraavaksi.
Matt 25:
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen (aionios) rangaistukseen (kolasis), mutta vanhurskaat iankaikkiseen (aionios) elämään."
Jeesus Kristus puhui ja opetti iankaikkisesta rangaistuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Jos aionios ei tarkoita iankaikkista, vaan aikaa joka päättyy niin kuin kadotus ei ole iankaikkinen harhaopin kannattajat opettavat, niin se merkitsisi sitä, että iankaikkinen elämä Jeesuksessa ei olisi iankaikkista, vaan se päättyisi jossakin kohtaa. On huomattavaa, että Matt 25:ssa on sana aionios niin iankaikkisen rangaistuksen kuin myös iankaikkisen elämän kohdalla. Tietenkin se merkitsee molemmissa samaa asiaa eli iankaikkista. Jos kadotus ei olisi iankaikkinen, niin siinä esiintyisi joku muu sana kuin aionios, joka tarkoittaa iankaikkista. Tämä jo yksistään riittää kumoamaan kadotus ei ole iankaikkinen harhaopin väärän opetuksen aionios sanasta sekä siitä, että kadotus ei ole iankaikkinen. Iankaikkinen kadotus ja iankaikkinen elämä ovat kummatkin iankaikkisia, joilla ei ole loppua, näin opettaa meille Jumalan sana.
Kadotus ei ole iankaikkinen harhaopin kannattajien oppi kuoleman kautta tyhjiin raukeamisesta, joka on iankaikkinen tuomio, on väärä ja epäraamatullinen. Herra Jeesus puhui iankaikkisesta rangaistuksesta, joka oli jakeen 41 mukaan iankaikkinen tuli, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Herra Jeesus sanoi, että jumalattomat synnintekijät joutuvat iankaikkisen kadotuksen tulijärveen, joka on heille iankaikkinen rangaistus. Kyse oli siis iankaikkisesta rangaistuksesta kadotuksessa. Jos jumalattomat lakkaisivat olemasta kuoltuaan, niin silloin rangaistus synnintekijälle ei olisi iankaikkinen tulijärvessä, vaan hän pääsisi sieltä pois tyhjiin raukeamisen kautta. Herra Jeesus sanoi kuitenkin, että jumalattomat joutuvat iankaikkiseen tuleen kohtamaan iankaikkisen rangaistuksen. Iankaikkisuuden ja rangaistuksen paikka on Herran Jeesuksen mukaan tulijärvessä ei tyhjiin raukeaminen.
2 Kor 4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia (proskairos), mutta näkymättömät iankaikkisia (aionios).
Korinttolaiskirjeen kohdasta käy hyvin selville kuinka Raamattu todella erottaa iankaikkisen sanan merkityksen ajallisesta, joka kestää tietyn aikaa ja päättyy. Proskairos tarkoittaa ajallista, eli aikaa joka päättyy ja aionios tarkoittaa iankaikkisuutta. Raamatun oman todistuksen mukaan aionios todellakin tarkoittaa iankaikkista, eli aikaa jolla ei ole loppua.
Jotkut universalistit uskovat, että sana kolasis Matt 25:46:ssa ei merkitse rangaistusta, vaan korjausta, sillä lopulta kaikki "korjaantuvat" uskomaan Jumalaan myös kadotuksessa olevat, koska kadotus ei ole iankaikkinen. Tämä universalistien opetus on väärä, jonka myös Raamattu todistaa vääräksi. Kolasis sana tarkoittaa rangaistusta, jotkut sanakirjat antavat sille myös merkityksen korjaus. Raamattu todistaa tämänkin sanan kohdalla kumpaa se tarkoittaa rangaistusta vai korjausta:
Ilm 22:
13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.
14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
Kreikankielen sana geenna (gehenna) tulee hebreankielen sanoista Hinnomin laakso, jossa poltettiin Jerusalemin kaupungin jätteet ja kuolleet eläimet poltettiin. Hinnomin laakso oli myös vertauskuvana synteihinsä kuolleille, jotka palavat tulessa. Jeesus Kristus käytti sanaa geenna kuvaamaan sitä mitä synneissänsä kuolleille tapahtuu, eli he palavat iankaikkisessa tulessa. Jotkut opettavat, että Jeesus puhui vain vertauksen, jolla ei ole todellisuutta. Itse asiassa Jeesus Kristus puhui vertauksena sen millainen on synteihinsä kuolleiden osa ja tuleva todellisuus. Eli vertaus ei ollut vain vertaus ilman todellisuutta, vaan vertaus joka kertoi todellisuudesta ja siitä mitä tulee tapahtumaan.
Monet sanovat helvetin tulen sammuneen, kun Jerusalemin kaupungin kaatopaikan tuli sammui. Tällä perusteella he eivät usko iankaikkiseen kadotukseen. Herra Jeesus sanoi Mark 9:48 ettei kadotuksen tuli sammu ikinä. Samoin Herra Jeesus sanoi Matt 3:12 ja Luuk 3:17, että Hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa (vehnä) aittaan, mutta ruumenet (akanat) hän polttaa sammumattomassa tulessa. Herra Jeesus ei valehdellut, sillä Gehennan sammumaton tuli oli vertauskuvaa kadotuksen iankaikkisuudesta.
Aidios
Ihmiset jotka eivät usko kadotuksen olevan iankaikkinen sanovat, että kreikankielen sana aidios tarkoittaa ainoastaan iankaikkisuutta. Heidän mukaansa millään muulla kreikankielen sanalla ei kuvata iankaikkisuutta.
Room 1:20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen (aidios) voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
Room 1:20 puhuu Jumalasta iankaikkisena (aidios) Jumalana. Jumala on iankaikkinen, sillä tavalla että hänellä ei ole alkua eikä loppua, siksi tässä kohden on sana aidios, joka kuvaa Jumalan iankaikkisuutta kaiken Luojana, joka on itse on ainoa, jolla ei ole alkua ja loppua, koska Hän itse on kaiken Luoja.
Herran Jeesuksen opetuslapsella on iankaikkinen (aionios) elämä uskon kautta Jumalaan. Uskovalla on kuitenkin alku, sillä hän ei ole ollut aina olemassa kuten Jumala on ollut. Uskovan iankaikkinen elämä alkaa silloin kun uskova Jumalan armosta vastaanottaa pelastuksen Herrassa Jeesuksessa. Aidios ja aionios tarkoittavat iankaikkisuutta, joka ei koskaan pääty tai lakkaa. Aidios ja aionios sanojen ero on siinä, että Jumala on iankaikkinen (aidios) Jumala, joka on ollut aina olemassa. Herran Jeesuksen opetuslapsella on Jumalan armosta iankaikkinen (aionios) elämä, joka on saanut alkunsa jossakin vaiheessa.
Fil 2:
10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman (eksomologeo) Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
ja se linkki vielä: (löytyy lisää tästä asiasta ja muista aiheista)
http://www.kotipetripaavola.com/iankaikkinenkadotus.html
Jos Ville ei ole tehnyt mitään Kallen hyväksi, vanhemmatkin lienevät estäneen jos ovat helluntailaisia, Kalle on vanhurskaampi Jumalan edessä.
Mutta helvettiin joutumista me emme tiedä, että ap iskit kirveesi kiveen.
On raskasta uskoa paljon nähty.
"Jos Ville ei ole tehnyt mitään Kallen hyväksi, vanhemmatkin lienevät estäneen jos ovat helluntailaisia, Kalle on vanhurskaampi Jumalan edessä.
Mutta helvettiin joutumista me emme tiedä, että ap iskit kirveesi kiveen.
On raskasta uskoa paljon nähty."
Vai iskin kirjvveni kiveen?
Kerrio sitten kuinka Kalle voi olla vanhurskaampi Jumalan edessä jos ei ei ole ottanut elämänsä aikana Jeesusta vastaan pelastajana, mutta Ville on?
Tuo väitteesi on ristiriidassa kaiken sen kanssa jota uskovaiset saarnaavat turuilla ja toreilla!
"Herra Herra emmekö me sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?"
Kalle voisi olla Lasarus?
Ville olisi tehnyt Kallen hyväksi jotain ollessaan Jeesuksen seuraaja. Tai katunut jolloin pelastuisi uskon kautta.
Jumalattomat ihmiset totisesti ovat auttaneet minua enemmän kuin uskikset hallelujaah en silti sano ettäkö Jeesus paha asia.
lukea Raamattu ja Jeesuksen opetukset ja lakata sitten petollisuudesta.
Eipä niitä täällä näytä moni ymmärtävän.
Harvoin on kenelläkään käytännön esimerkkejä.
Oletko niin tyhmä, että luulet syntyneesi äidistäsi, joka edelleen on sattumien kautta kehittynyt jostain alkuräjähdyksestä ja evoluutio-opin mukaan nyt sinä elät tätä elämääsi ja kuoltuasi ei sinusta mitään jää jäljelle ja loppujen lopuksi on oppisi kannalta miten elämäsi elät sillä et joudu tuomille Luojan eteen vaan elämä se vain jatkuu ja jatkuu ja kehittyy edelleen kunnes sitten kuolee pois jälleen, ja sen pituinen se sattumien ketju alkuräjähdyksestä siihen kaukaiseen loppuun, tai sitten nopeaan kun yksi riittävän iso asteroidi iskeytyy maahan ja tuhoaa kaiken elämän maapallolla. Näin yksi pallo enemmän avaruudessa vailla elämää täällä, kunnes jälleen evoluution tyhmä luuleet että bakteereista kehittyy isompia eläimiä ja jälleen joskus ihminen taas täällä kävellä tallustelee ja tutkii historiaa "olisiko maapallolla voinut joskus olla elämää tai toisilla lukemattomilla kappaleilla avaruudessa?"
Luoja on ilmoituksen antanut Raamatussa ja näemme sen täysin yhteensopivaksi havaittavan luomakunnan ilmoituksen kanssa, ihan vedenpaisumuksineen ja mantereiden erkaantumisine, josta ei vielä 3,5 vuosituhatta sitten olisi Mooses mitään voinut tietää ellei olisi sitä saanut Jumalalta, sillä ei ollut sateliitteja osoittamassa näitä mantereita ja yhteensopivuutta kuten Mooses meille kertoi ja osaltaa todistaa vastaansanomattomasti sen tiedon tulleen Jumalalta kuten kaiken muunkin voimme totuudelliseksi nähdä, ja vielä edessä ihmisekunnalla on se pedon merkin tuleminen myös ja nähdään tulevaksi, mutta tyhmä se vain porskuttaa ja merkin ottaa ja ei ajattele, että evoluutio-opin kehittäjä antoi ihmisille huonon keinon kiistää Luojan todelisuus ja Raamatun ilmoitus. Ateisti on tyhmä vaikka ei sitä itse ymmärräkkään, sillä Jeesuksen pelko on viisauden alku.
Sovitaan sitten, että tuo mainitsemasi kaiken luoja eli Jumala on olemassa. Kristillinen kasvatus vain jaksaa päivästä toiseen jankuttaa, että Jumala on kaikkivaltias ja kaikkivoipa. Jumala kuulemma myös rakastaa ihmisiä. Jos Jumala kerta rakastaa ihmisiä ja on kaikki voipa niin kertoisitko ystävällisesti miksi Jumala sitten antaa 6-vuotiaan tytön kuolla syöpään ja tämän sijasta 50-vuotiaan narkkarin/rikollisen elää? Teot ei täsmää rakastavan Jumalan kanssa?
Ateisti tiedemies kysyi uskovalta kolleegaltaan, joka oli tehnyt pienoismallin aurinkokunnastamme: "kuka on tuon pienoismallin tehnyt?". Uskova tiedemies kysyi ateistilta "kuka on tehnyt tämän meidän aurinkokunnan ja maan moninaista elämää sisältävänä?" Tähän ateisti "itsestäänhän tämä on alkuräjähdyksestä syntynyt!", niin tähän uskovainen kysyi ateistilta "olisiko myös tuo pienoismalli voinut syntyä alkuräjähdyksestä?" Ateisti "no ei tietysti", jolloin uskovat tokaisi ateistille "no entäs olisiko voinut pienoismalli syntyä itsestään?", ja jälleen ateisti "no ei tietysti". Uskovainen kysyi nyt ateistilta "voiko maapallo syntyä itsestään?" Jälleen ateisti itsestään selvästä asiasta vastasi "tietysti se maapallon itsestään syntyi". Uskova kysyi ateistilta "onko tämä maapallon rakentuminen suurempaa vai pienenpää kuin pienoismallin?" johon ateisti "no suurempaa tietysti". Uskova totesi tähän "olet oikeassa tässä, mutta et maapallon rakentumisesta ja elämän luomisesta lajit lajilleen sekä kasveissa että eläimissä ja ihminen samoin". Ateisti tähän "Noh, äläs nyt, minä olen viisas". Olikohan ateisti miten suhteellisuuden tajuinen näissä vastauksissaan? Mitä mieltä olet tästä?
Jos ymmärrät atomin, niin kuinka se elektroni voi alkaa kiertämään sitä ydintä siten että kierrosnopeus on noin 10 000 miljardia kertaa sekunnissa ja voiko tällainen syntyä sattumalta? Ei tietysti vaan rakentaja on sitonut energiaa tähän todella paljon sen atomin rakentaessaan, tämä on selvää jokaiselle ihan maalaisjärkeä omaavalle.
Jos ymmärrät solun ja sen jakaantumisen ja sisältävän tiedon, niin voiko sellainen syntyä itsestään? Ei tietysti, sillä tietoa ei voi syntyä itsestään eikä mitään elollistakaan, eikä edes ihminen tämän maapallon viisaimpana elollisena pysty elämää luomaan tyhjästä, sillä on täysin käsityskykynsä ulkopuoella sellainen. Tietysti elämää pystyy luomaan vain tietoa käsittelevä Luoja, tämän nyt ymmärtää jokainen vähänkin maalaisjärkeä omaava, vaikka harvinaista voi ollakin tässä ajassa noin yleensä sillä pimeyden herra on mammonalla sokaissut monet ihmisten sydämet.