Pakkoruotsikeskustelu on laajennettava kaikille palstoille
Suomenkielipolitiikkaa eivät päätä pelkästään RKPn edustajat vaan koko hallitus ja eduskunta. Siksi keskustelu on laajennettava kaikkien (politiikka) palstojen aihepiiriin.
Pakkoruotsinpuolustajien etu on että pakkoruotsiaktiivit voidaan leimata pieneksi PSn ääriryhmäksi. Se on heiltä hyvin onnistunut koska kielikeskustelua käydään vain pienellä joukolla RKPn palstalla.
Kansalaiskeräyksen myötä saatujen kokemusten perusteella on pakkoruotsinvastustajien myönnettävä että pakkoruotsin haitallisuus ei ole ollenkaan niin tuttu ja kiinnostava aihe koko kansan joukossa kuin haluisimme olettaa. Liian monet suomenkieliset ovat aivopestyja ja jopa tietämättömiä pakkoruotsin rasistisesta ja lamaanuttavasta vaikutuksesta. Monet jopa aktiivisesti puolustavat ääliömäisillä harhakäsitysillään pakkoruotsia.
Pakkoruotsinvastustajien etu olisi että pakkoruotsin vääryydet ja rasistinen sisältö tulisi myös massoille tutuksi. Kansalaiskeräyksen myötä on selvää että se ei vielä ole tarpeeksi tuttu tai vastustettu. Julkisella keskustelulla pääsemme informoimaan pakkoruotsin haitoista.
Paatuneimpien ja palkattujen pakkoruotsinpuolustajien kanssa väittely ja riitely on ajanhukkaa, siihen ei kannata osallistua. Paras rooli jonka pakkoruotsinvastustaja voi ottaa on toimia keskustelun avaajana ja oikean informaation jakajana. Siihen pääsemme että aloitamme keskustelun kaikkialla missä ihmiset keskustelevat politiikasta.
Järkkymättömän (kaksikielisen) pakkoruotsinpuolustajan mielipiteen kääntäminen on liian raskas tehtävä nettikeskustelussa siksi kannattaa jakaa informaatioita tietämättömien joukossa.
Totuus on puolellamme ja siksi keskustelun avaaminen ja informaation jakaminen riittää saavuttaaksemme tavoitteemme.
Suomenkielipolitiikkaa eivät päätä pelkästään RKPn edustajat vaan koko hallitus ja eduskunta. Siksi keskustelu on laajennettava kaikkien (politiikka) palstojen aihepiiriin.
Pakkoruotsinpuolustajien etu on että pakkoruotsiaktiivit voidaan leimata pieneksi PSn ääriryhmäksi. Se on heiltä hyvin onnistunut koska kielikeskustelua käydään vain pienellä joukolla RKPn palstalla.
Kansalaiskeräyksen myötä saatujen kokemusten perusteella on pakkoruotsinvastustajien myönnettävä että pakkoruotsin haitallisuus ei ole ollenkaan niin tuttu ja kiinnostava aihe koko kansan joukossa kuin haluisimme olettaa. Liian monet suomenkieliset ovat aivopestyja ja jopa tietämättömiä pakkoruotsin rasistisesta ja lamaanuttavasta vaikutuksesta. Monet jopa aktiivisesti puolustavat ääliömäisillä harhakäsitysillään pakkoruotsia.
Pakkoruotsinvastustajien etu olisi että pakkoruotsin vääryydet ja rasistinen sisältö tulisi myös massoille tutuksi. Kansalaiskeräyksen myötä on selvää että se ei vielä ole tarpeeksi tuttu tai vastustettu. Julkisella keskustelulla pääsemme informoimaan pakkoruotsin haitoista.
Paatuneimpien ja palkattujen pakkoruotsinpuolustajien kanssa väittely ja riitely on ajanhukkaa, siihen ei kannata osallistua. Paras rooli jonka pakkoruotsinvastustaja voi ottaa on toimia keskustelun avaajana ja oikean informaation jakajana. Siihen pääsemme että aloitamme keskustelun kaikkialla missä ihmiset keskustelevat politiikasta.
Järkkymättömän (kaksikielisen) pakkoruotsinpuolustajan mielipiteen kääntäminen on liian raskas tehtävä nettikeskustelussa siksi kannattaa jakaa informaatioita tietämättömien joukossa.
Totuus on puolellamme ja siksi keskustelun avaaminen ja informaation jakaminen riittää saavuttaaksemme tavoitteemme.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Keskustelu pitäisi laajentaa myös Ruotsin mediaan ja nettiin. Siellä ei ymmärretä mistä on kyse , ja tulee varmasti tukea meille suomalaisille kun asia selviää.
Ruotsalaiset ovat demokratian kannalla ja rasismia vastaan !
Olen kirjoittanut oikeiden ruotsalaisten keskustelupalstoilla kielipolitiikasta.
Kannatusta näkökannoilleni olen saanut oikeilta ruotsalaisilta ja vihankylvöä (kuinkas muuten) suomenruotsalaisilta.
Kannattaa mennä edemmäskin.
Maailmalla on ihmisoikeusjärjestöjä, rasismin vastaisi järjestöjä ja mediaa, joita varmaan kiinnostaa pieni maa ja sen pieni kansa, jota vielä pienempi etninen ryhmä terrorisoi saamatta vaaleissa ääniä.
Kansainvälinen huomio ja tuomio kielipolitiikalle aiheuttaa vipinää.
En lähtisi noin kauas suurella joukolla. Jotkut kyllä voivat tehdä kanteluita ja selvityksiä Suomen tilanteesta. Kyllä asia luulisi oikenevan kun suomalaiset käyvät äänestämässä oikein. Siksi on tärkeää että suomalaisille on oikea informaatio kun he menevät äänestämään.
Ei jokin ihmisoikeusjärjestö ulkomailta mitään aikaiseksi saa. Lisäksi ruotsinkieliset ovat miehittäneet kansainvälisten järjestöjen Suomen toimistot, jotka lähettävät emojärjestöilleen tiedot Suomesta. Kyllä tämä on meidän sisäinen asia ainakin toistaiseksi.
Miten olisi neljän prosentin (4 %) äänikynnys Suomen eduskuntavaaleihin eräiden muiden Euroopan maiden tapaan ? Poistuisi kerralla koko kieliongelma kartalta. Takiaispuolueita ei tarvita, sillä suuret puolueet tekevät joka tapauksessa päätökset.
Joku Eva Biaudet raportoi kansainvälisille elimille (esim ECRI) rasismista, mutta ei hän kerro Ecrille, että hänen oman puolueensa ideologinen isä on rasisti ja, että puolue jakaa rasistin nimissä palkintoja.
Jonkun muun on tehtävä se.
Kansainväliset tahot eivät tietenkään vaikuta suoraan, mutta ne vaikuttavat välillisesti. Niiden viestejä seurataan Suomessa tarkkaan ja hartaasti. Mitähän ne meistä oikein ajattelee?
Ja kun kansainväliset tahot ajattelee, että Suomi on rasistimaa, niin sillä on vaikutusta poliitikkojen mielipiteisiin. Eivät he halua mennä ulkomaille puolustelemaan rasismia Suomessa.
Olet oikeassa mutta silloin pitää ohittaa se Bidet ja olla yhteydessä suoraan.
Wikip
Amnesty international:
Per Stenbäckin englantilaiset ystävät Elisabeth ja Tom Gordon piti esitelmän Amnestysta vuonna 1964 Helsingissä.[14] Suomen osasto perustettiin 1967 suomenruotsalaisten intellektuellien aloitteesta; puheenjohtajaksi valittiin Erik Stenius.[15] Järjestön Suomen-osasto julkaisee Amnesty-lehteä.
Paikallisryhmiä Suomen osastolla on nykyään 20.[3] Nykyisin Suomen osaston toiminnanjohtajana toimii Frank Johansson[
Suomen Amnestyn kynttiläpalkinto
2011 Martin Scheinin
Martin Scheinin (s. 4. marraskuuta 1954 Helsinki) on Åbo Akademin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori. Hän on toiminut vuodesta 1998 myös sen Ihmisoikeusinstituutin johtajana. Lukuisissa kansainvälisissäkin luottamustehtävissä toiminut Scheinin väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1991 aiheenaan Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa.
Svekosurut Amnesty-osaston perustajana? Kuin pukit kaalimaan vartijana!
Freudenthalistit leikkivät suvaitsevaista.... ;)
Ei muuta kuin expressen tms lehtien palstoille mielipidekirjoituksia .. alkaa kyllä
kiinnostaa ruotsalaisia !"
Aivan.
Ruotsalaiset luulevat, että ruotsi on suomessa vähemmistökieli. Eivät tiedä kouluerottelusta mitään. Eivät tiedä kortteleista ja terveyskeskuksistakaan.
Uskovat että vähemmistöä SORRETAAN kun sen kieltä ei haluta opetella.
Kannattaa kirjoitelle Ruotsiin. Olen saanut ruotsalaisilta tukea kirjoituksilleni
MItä sitten jos ne saavat siitä informaatiota? Oletko t y h m ä ?
Paljon helpommin sä saat jaettua informaatiota suomalasten kesken: Ei ruotsalaisia asia kiinnosta kuin pientä osaa. Ei ruotsalaiset ole Suomen asioista olleet kiinnostuneita koskaan ja monet ovat jopa pakkoruotsin kannalla.
Norjalainen mm. piti pakkoruotsia hyvänä asiana suomalaisille.
tyypillisisä rkp:n suojatyöpaikkoja joita on rakenneltu 30 vuotisen hallitustaipaleen aikana.
Edessä on iso siivous..
Ei pidä kuitenkaan liioitella ja spämmätä muita palstoja täyteen yhden lauseen avauksilla. Se vain ärsyttää ja kääntyy itseään vastaan.
Kunhan YKSI avaus on aina näkyvillä, niin se riittää.