Hei voiskohan joku kertoo mulle kun en omista vielä autoo ja niistä mittää tiedä niin mitä meinaa vääntö, teho ja hevosvoima niin mitä esim tarkottaa jos autossa on teho 103kw/ 140hv ja vääntöö 175 nm. Nii mitä nuo tarkottaa ku en tajuu mitään noista esim näkeeks jostai kui nopeesti kiihtyy ja huippu nopeus vai mitä hyötyä noitte lukujen tietämisestä on ?
vääntö teho ja ...
tietämätön
10144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
KVG
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vääntö
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teho
Teho (kW) = Vääntö (Nm kyseisellä kierrosluvulla) kertaa kierrosluku (Radiaaneina sekunnissa), elikkä teho ja vääntö ovat toisistaan riippuvia ja aina kierrosluvusta riippuvia.
Autoissa ilmoitetaan yleensä huipputeho ja huippuvääntö.
Kannattaa huomata, että ne eivät ole kaiken aikaa käytössä.
Auto kiihtyy periaatteessa sitten kaavan a = F/m mukaan, eli mitä isompi massa sityä pienempi kiihtyvyys, mitä isompi teho, sitä isompi kiihtyvyys. Lisäksi tulee ottaa homioon erilaiset kitkat .
'
Jos on liian vaikeaa, niin takaisin koulun penkille.
Teho kertoo kiihtyvyydestä ja nopeudesta, vääntö kertoo kuinka isoa kuormaa jaksaa vetää. Esim kilpa-autot ovat tehokkaita ja kuorma-autot vääntäviä.
Joopa joo..................
"Teho kertoo kiihtyvyydestä ja nopeudesta, vääntö kertoo kuinka isoa kuormaa jaksaa vetää. Esim kilpa-autot ovat tehokkaita ja kuorma-autot vääntäviä."
Vähän ylimalkainen ja pelkistetty mutta ihan käytäänönläheinen tuo vastaus..
Siis juuri näin se menee, että hidaskierroksiset dieselmoottorit ovat vääntäviä mikä tarkoittaa käytännössä vedon sitkeyttä ja letkeän helppoa ajettavuutta. (dieseleissä on korkea puristussuhde ja pitkä iskun-pituus - ainakin yleensä).
Kilpa-autojen bensiini tms. kaasumoottorit taas on tehty antamaan teho kierrok-sista mikä tarkoittaa, että moottori "rääkäisee" korkeille tehokierroksille hyvin herkästi tehon ja nimenomaan sitkeyden hiipuessa alakierroksilla - auto on tem-peramenttinen ajettava ja vaatii aktiivista vaihteiden käyttöä.
Moottoreita on sitten jos jonkinlaisia noiden kahden ääriesimerkin väliltä - puhu-
taan moottorin viritysasteesta (korkeaviritteinen bensakone on kilpamoottori).
InsiNÖÖRIEN vastaukset on sitten näitä kW / Nm kapulakieltä, josta voi koettaa
johtaa jotain mielikuvaa auton käytöksestä - (?) - Siis "inssikielellä"tarkennusta: Vääntö on osa moottorin perusmääritystä: moottorista saatu teho ilmaistaan sen väännöllä, joka on kerrottu pyörimisnopeudella. Polttomoottorit tuottavat käyttökelpoista vääntöä vain tietyllä kierroslukualueella (tyypillisesti noin 1 000-6 000 kierrosta minuutissa pienellä autolla).Höyrykoneet ja sähkömoottorit tapaavat tuottaa suurimman väännön kun pyörimisnopeus on nolla, väännön vähetessä kun pyörimisnopeus kasvaa - siis vääntömomentti on IHAN ERI ASIA kuin hv/kW
1kw = 1,35 hv 1hv= 0,74 kW Taisi olla joskus "pieniä japsi hevosiakin" (JIS hv).
Hevosvoima (tunnus hv) on vanhahtava tehon yksikkö. Hevosvoima ei ole nykyisin käytössä olevan SI-järjestelmän mukainen, mutta sitä käytetään vieläkin varsinkin arkikielenkäytössä ajoneuvojen moottorien tehojen yksikkönä.
Ei kai dieselmoottori ilman turboa ole mitenkään erityisen vääntävä?
2-litraisena SDI-versiona sen vääntölukema on selvästi samankokoista bensaversiota pienempi.
Toisaalta turbottomia dieseleitä ei ole enää myynnissä.
..Ensinnäkin henkilöautojen dieselmoottoreiden kehitys laukesi 1970-luvun alku-
vuosina (energiapula). Tuli Peugeotin ja VW:n Ricardo-pyörrekammiodieselit,
jotka oli suunniteltu hyvin kiihtyviksi ja henkilöautoihin sopiviksi - ei niinkään
vääntäviksi. Ihan erilaisiksi kuin pitkäiskuiset suoraruiskutusdieselit työkoneisiin.
Vastaavasti bensiinimoottoreiden ominaisuuksia on kehitetty toimimaan laajem-
malla kierrosnopeusalueella (kierrosherkkyys ja vetositkeys). On tullut kolme-ja
neliventtiiliset sylinterinkannet muuttuvine venttiiliajoituksineen ja polttoaineen-
suihkutuksineen, joita ohjataan elektronisesti. On ollut myös imusarjan pituutta
säätäviä systeemejä, joilla on saatu virtausnopeus paremmaksi eri kierrokilla.
Ja mitä tulee turboahdettuihin moottoreihin niin niiden ongelmana on ollut se,
että turboahdin ei toimi alhaisilla kierroksilla - vaan sitten tarvittavan pakokaasu-
virran siivittämänä kierrosten noustua alkaa vihellys kuulua ja potkua tulemaan.
Tätä epäkohtaa on koitettu korjata jo vuosikymmeniä ns. hukkaportilla, joka
päästää pakokaasua ahtimen ohi ja pärjätään pienemmällä ja paremmin kiihty-
vällä siipipyöräkammiolla. Ja on myös välijäähdyttimillä varustettuja turbomoot-
toreita, joissa ahdetun ilman lämpötilaa lasketaan ja sadaan siten enemmän
ilmaa moottoriin ja parempi teho (intercooler).
Toivottavasti ketjun aloittajakin sai kaipaamaansa tietoa ja "virikkeitä" aiheesta.
> hidaskierroksiset dieselmoottorit ovat vääntäviä
Joo mutta kuorma-autoissa on toistaiseksi kuitenkin käytetty nopeakäyntisiä moottoreita ja hidaskäyntiset (
Nuo lukemat viiittaavat 1,8 turbottomaan bensa-Opeliin.
Vääntölukema ei ole vain numero, vaan siihen vaikuttaa myös se millä kierrosluvulla se on. Jos se on matalilla kierroksilla jaksaa kone kiihtyä paremmin, jos se on korkeilla kierroksilla pitää vaihtaa vaihdetta pienemmälle = kulutus kasvaa. Oikeilla vaihteiden käytöillä menee ripeästi, mutta takapenkkiläiset voivat ihmetellä "sporttista" ajotapaa.
140 hv kertoo että huippunopeutta piisaa ja kiihtyvyyttäkin, mutta kiihtyvyys vaatii siis kierrosten käyttöä. Sama vääntölukema joka Opelissa on 4000 kierroksen tienoolla löytyy Volkkarin 1,2 turbokoneesta alle 2000 kierroksen. Sillä ripeä kulkeminen ei edellytä pienemmälle vaihtoa ja moottorin huudattamista, tosin hevosvoimien ollessa "vain" 105 ei sen huippukiihtyvyys korkeilla kierroksilla olekaan sitten yhtä hyvä.
Aiemmin halutessaan vääntävän koneen piti ostaa isompi moottori, ja siinä tuli hevosvoimia sivutuotteena. Toisaalta ei pelkkä iso konekaan takaa että siinä olisi haettu voimaa arkiajoon, vääntö perheautomoottoreihin tuli turbojen myötä.
Minä pidän turboista koska isommalle vaihteelle tulee vaihdettua alle 2500 kierroksen, eli moottorissa on voima siellä missä sitä tarvitaan. Tämä taas on henkilökohtainen valinta, pyrin taloudellisturvalliseen ajotapaan.
Ns. arkiajossa on merkitystä oikeastaan vain sillä, kuinka paljon normaaleilla ajokierroksilla on tehoa reservissä.
Ao. kierroksilla saatava teho tulee heti kun polkaiset kaasun pohjaan ja jos tehoa on reservissä riittävästi, vauhtikin kiihtyy nopeasti. Tämä saadaan käytännössä aikaan sillä, että normaaleilla kierroksilla (diesel alle 2000, bensa alle 3000) on myös kunnon vääntö.
Jos huipputeho ja varsinkin -vääntö on jossain kierrosalueen punaisen lähellä niin arkikäytössä tuoollainen on aika rasittava