Vaikka ihminen tulee näin osalliseksi Kristuksen pyhyydestä,luterilaisuudessa sanotaan ja raamatussa tietenkin, hän on edelleen itsessään syntinen. ”… vaikka Kristus onkin saattanut meidät osallisiksi Jumalan armosta ja vaikka Pyhä Henki on Jumalan sanalla saanut kristillisen luterilaisen kirkon yhteydessä aikaan pyhityksen, niin emme me silti milloinkaan pääse synnistä irti. Se pysyy meissä lihamme tähden, jota yhä kannamme mukanamme.
Tämä on totuus.
Tämä on totuus.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Olemme armahdettuja syntisiä. Kun olemme tulleet uskoon, niin emme saa tietoisesti tehdä syntiä, siis elää tieteoiseti synnissä. avolliito, katkeruus, pieni vilpillisyys, juoruileminen ym.
Kun emme harjoita syntiä niin Isä katselee meitä Jeeuksen veren läpi .... ei ole väliä mihin kummikuntaan sitten kuulumme.
Oikein sanoit hellari....
Henki uudestisyntyy. Liha jää synnin valtaan.
Et voi olla uskossa !
Hengellisyys elää ja voi hyvin mielikuvissa.
Ihminen saa olla lapsenmielinen, mutta kun lapsellisuus on hengellisyyden elinehto, niin jotain on jäänyt "asemalle".
Järki hoi, äly älä jätä.
Sun totuus joka sä tyrkytät tai tarjoat en osais millään hinnalla kun se ei edes sinnepäin ole Raamatunmukainen vaan on ihan vaan oletamus kun tarkailet itseä ja täytyy saada se näyttämään itselle että kyllä olen ihan oikeassa asemassa ja tilassa. Vaikka totuus sanoo sun olevan menossa helvettiin sun lihasi kanssa joka saa sun tekemään syntiä.
uskis. puhut itsessään.
Raamattu puhuu "vanha-aadam" ja Uusi Aadam!
Ihmettelen tarvetta kumarrella ja katsella tätä vanhaa-aadamia ja selitetellä syntisyyttä.
Eikös ennemmin kannattane katsella Uuden Aadamin tuomaa uutta elämää!
Hänessä, eli Kristuksessa minä voin kaiken. Pyhä Henki on voima ja Jumaluus, joka vie meitä eteenpäin.
Kun olemme Kristuksen päälle pukeneet, niin vaelletaan siinä. Henki tekee eläväksi, Henki todistaa sen, että olemme Kristuksen omat jne. jne.
Onko sitten sydän uudestisyntynyt, jos on tarvetta veisata vanhoja virsiä ja "minä vaivainen" matkamies laulut täyttää tupaa!?
Kyllähän sitä saa tuvan täyttää itkumummoista ja hakea vanhalle aatulle joku nurkka, jota voi palvoa ja katsella, kuinka huonovetoinen se on.
Onhan se, se vanhahan on kärttyisä, pahasuopainen, ja mitä kaikkea siitä löytää, kun sitä penkoo, mutta eihän meitä sitävarten ole pelastettu.
Kristuksen kirkastaminen Hengessä, (isolla H. lla) on pelastus ja ylistysvirsien kaiku. Uuden katselu, kuinka Hän on täydellinen ja meidät täydelliseksi luonut ja vieläpä Henkensä on pannut asumaan meihin. Kelpaako? Henki asuu Hänen puhdistamassa majassa, eli meissä.
Olen aina ihmetellyt körttiläisyyttä, että onko siellä edes uskossa raamattuun olevia.
Eikö ole jo aika lopettaa aatunpalvonta ja muttaa Ylistämään elävää Jumalaa, jolla on valta pelastaa ihminen.
Kyllähän näen että ihailet narsistien tavoin sitä "uutta ihmistä" jaikalin uutuusoppiin mielistyneenä.
Minulla on puuhaa ja harmia sen vanhan aatun kanssa kun se tahtoo olla alistumatta Jumalan tahtoon ja vaikka rakastan Jumalan tahtoa ja vihaan syntiä niin on pakko turvautua Jumalan armoon.
to jätetään vanha aatu?
ps. minne olet sen jättänyt?
Kuusenoksilleko roikkumaan?
Etkö halua antaa kunniaa Jumalalle, että Hänellä on valta antaa synnit anteeksi ja on hyväksynyt, esim. minut tällaisena Kristuksessa kelvolliseksi valtakuntaansa.
Haloo, Hän on vanhurskauttanut minut, niin miksi sanot Jumalalle, että olisin saastainen. Lue Pietarin opetus, tuosta liinavaatteesta, jossa oli kaikenlaista matelijaa, ym. ja Jumala käski teurastaa ja syödä. Pietari vastasi, en ole syönyt mitään saastaista. Jumala sanoi hänelle, "minkä Minä olen puhdistanut, älä sinä sano saastaiseksi".. tarkoittaen pakanauskovan pelastusta.
ts. luetko narsistiseksi sitä uskoa, joka uskoo Jumalan työhön?
Katsos, jos olisin vanhan aadamin puvussa hääaterialla, joutuisin ulos.
Mutta, kun olenkin pukeutunut Kristukseen Uuden Aadamin luomaan pukuun, niin
olen taivaskelpoinen.
Siis, miksi veisata vanhan aadamin äärellä ja voivotella sitä.
Kuten sanoin, jos vanhaa katsoo, rakastaa vanhaa leiliä, mutta uusi viini on Jumalan sydämeen vuodattama Henki.
Vanha aadam on jäänyt Golgtan ristille. se on kuollut, että uusi saa sijansa.
Taistelussa pahaa vastaan, meidän on pukeuduttava taivaalliseen sota-asuun.
Siinä on Henki jossa voitamme ja siinä on Henki joka vie eteenpäin.
Jos olet väärässä seurassa, joka katselee vain väärään aatua, hyppää pois siitä, he vaeltavat lihassa, eivät uskossa. Kasva Kristukseen. Usko sanaan, niin olet voittaja. Se on Jumalan työ meissä, äläkä sitä työtä väheksy!
Jäi vain huomaamatta, että jaikalin opista puhut.
En tunne koko jaikalia ja ole vuosia. vuosikymmeniä elänyt Uuden Aadamin Kristuksen sisäisessä tuntemisessa. Eli elän raamatun opetuksen lupauksissa.
Sana Uusi luomus, on hyvä otsikko, jossa voi tarkastella elämäänsä.
Epäusko, se on taas sana, jonka taakse alkaa kerääntyä sitä lihan tuomaa sakkaa, mutta eihän meidän sitä tarvitse katsella. Jos liha on heikko, on tultava vain armoistuimen kautta Kristuksen tykö ja pukeuduttava tähän Jumalan vanhurskauteen, sekä armoon ja kiitettävä joka päivä tästä Jumalan työstä meissä.
Se kestää ja siinä on voima.
Tähän vastaan että minne olet hävittänyt vanhan aatamisi?
Ennen hellarit sanoivat että upotuskasteessa kastealtaaseen. Vapikset sanoivat kun vedestä nousin vanha aatami oli jo noussut altaasta odottelemaan isäntäänsä..
Käymme yhdessä ain käymme aina rinnakkain...
.....En tunne koko jaikalia ja ole vuosia. vuosikymmeniä elänyt Uuden Aadamin Kristuksen sisäisessä tuntemisessa. Eli elän raamatun opetuksen lupauksissa.
Jassoo kun minä olen tuntenut Kristuksen sisäisen olemuksen tai tuntemuksen ja se riittää minulle.
uskovassa asuu synti (Room 7:17)
Niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli,
mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
Lihan mieli on kuolema,
mutta Hengen mieli on elämä ja rauha.
Lihan mieli on näet vihollisuutta Jumalaa vastaan,
sillä se ei alistu eikä voikaan alistua Jumalan lain alle.
Ne, jotka ovat lihan vallassa, eivät voi olla Jumalalle mieleen.
Te ette kuitenkaan ole lihan vallassa vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
Jos taas Kristus on teissä,
ruumis tosin on kuollut synnin tähden,
mutta henki on elävä vanhurskauden tähden.
Siksipä sinun pitää uskoa Häneen ja Hän sinussa. Ei katsella omaa vanhaa aadamia, se on ristillä.
Uusi luomus, se on Jumalan työ ja se on täydellinen.
"Emme pääse irti synnistä."
Joo pahalta tuo taikausko näyttää, istuu kuin tauti uskiksissa.
Tällaista textiä saa sun voimaton harhausko aikaisexi ateisteissa. Jopa nauramaan ja pilkkamaan että missä sulla nyt Jumala on ?? Heh he olet kiinni synneissä eikä ole Vapahtaja, Vapahtamaan synneistä ja puuhasi naureskelee ateistit sulle. Tu nyt järkiin ennenkuin sä kuolet jumalattona ikuisesti.
Mielestäni tässä asiassa eripuraa aiheuttaa nimeomaan se,
että ymmärämme eri tavoin jotkit sanat ja yksi niistä on, mitä on olla syntinen.
Uskon nimittäin, että suurin osa meistä, jotka tunnustaudumme uskovaisiksi, ymmärtää sen ja on samaa mieltä siitä, että meistä ei kenestäkään tule täällä maanpäällä ihmistä, joka ei einää koskaan tekisi syntiä.
Mutta tarvitaan "ehkäpä" Jumalan Pyhää Henkeä kirkastamaan sitä, miten voimme samanaikaisesti olla Hänen Pyhiään ja Hänessä Vanhurskaita identtiteetiltämme ja silti saatamme tehdä vielä syntiä.
Mutta kun ja jos elämme anteeksiantamuksessa päivittäin ja hetkittäin, meistä ei voida käyttää enää sanaa: - syntinen - siinä muodoin, miten ainakin minä tuon sanan ymmärrän, koska Kristuksen veri puhdistaa meitä koko ajan synneistämme, kun Hänen armonsa ja anteeksiantamuksensa alaisuudessa vaellamme.
Jos tutkimme VT:sta kaikkeinpyhintä, on hyvä kiinittää huomiota siihen,
miten jo silloin vaskialtaalla oli jatkuva "juokseva vesi" puhdistautumista
varten ja tutkimalla näitä VT:in tekstejä pääsee mielestöni jotain ymmärtämään siitä, miksi uudestisyntynyttä uskovaa ei voida kutsua enää syntiseksi, sillä Hän on meidän pyhityksemme ja vanhurskautemme ja Hänen kauttaan meillä on jatkuva anteeksiantamus voimassa.
Niin tähkis. Se että olemme samalla kertaa pyhiä ja syntisiä on joillekin mahdotonta ymmärrettäväksi.
Ei lapsenakastettu kirkkolainen konfirmoitu ja papin vieressä istunut joka ei tunnusta Jeesusta Herraksi ole mikään muu kuin syntisäkki.
Pitihän helluntaiuskovan nimetä joku syntisäkki oman leirin ulkopuolelta. Onko nyt puhdas omatunto?
Nämä syntisäkiksi leimaajat ovat Lahdessa vapaakirkon ja helluntailaisten hommia. Julistetaan ilman mitään syytä syylliseksi ja kehoitetaan kaikkia karttamaan sellaista ja sellaista syntistä että älkää edes puhuko mitään hänelle. Nämä narsisti uskovaiset vaikuttavat olevan Jehovan todistajia vaikka ovat hellareita ja vabislaisia.En ole löytänyt vieläkään Lahden vapaakirkosta uskovaista joka ei plisi saastutettu näiden kulissiavioliittojen edustajista.Surkeimmat raamatun pilkkajat ja sanan vääristäjät löytyvät tietysti Lahden hellariporukoista ja vabareista. Niin käsittämätöntä leikkiä seurakuntalaisten höpsöttämisellä että oksat ja männynkävyt alta pois.Jokainen joka tuntee Jeesuksen Herranaan niin tuntee hengessään että nämä ovat paholaisen ihmisoppilaana eikä Pyhän hengen johdatuksessa saamassa oikeaa ja pysyvää armoa elämäänsä. Armosta Jumala meitä armahtaa ei ihmisten ansioista.
Synnistä on helppo päästä irti, koska se on ihmisten keksimä käsite, jolla voidaan ihmistä syyllistää lähes mistä tahansa. Jos jokin asia tuo onnea tai tyydytystä elämään, se julistetaan nopeasti synniksi.
Näin on käynyt niin seksuaalisuuden kuin vaikkapa tanssin tai itsensä koristelun suhteenkin. Varsinkin naisen seksuaalisuus on ihan Hirveä Asia.
Kun jokin asia on sitten synniksi julistettu, ihmisen valintoihin puututaan synnin varjolla. Olennaisin asia uskossa näyttää olevan LOPUTON syyllisyyden tunne. Jos sitä ei tunne, on paatunut ja paha ihminen. Kukaan uskovainenhan ei toki ikinä ketään tuomitse, mutta tarpeellista näyttää olevan muistuttaa silti omista erinomaisista toimista...
Minä kurja ihminen!
Kuka vapauttaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!
Niin minä siis tällaisena palvelen mielellä Jumalan lakia
mutta lihalla synnin lakia.
Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille,
jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa
on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
Mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen teki Jumala.
Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin tähden
ja tuomitsi synnin lihassa,
jotta lain vanhurskauden vaatimus täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan.
Jokainen kuolee ajallaan ja sen jälkeisistä tapahtumista ei ole tietoa.
"Lihan mukaan" vaellamme, koska olemme biologisesti eläimiä. Siinä ei ole mitään väärää. Ei ole syytä tuntea syyllisyyttä inhimillisyydestään.
Paavali puhuu tuossa kohden nimenomaan meistä
"jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan".
"Emme pääse irti synnistä.."
Eihän siitä voi päästä irti niin kauaa kun sitä jatkuvasti jauhaa ja vatkaa.
"Emme pääse irti synnistä.."
Aivan sama jos ihminen jatkuvasti toistaisi itselleen," olen ruma, olen ruma.." ja yhteisö vielä toistaa, olet ruma, olet ruma.. ja niin kauan kun tuota veisataan, niin se on matkassa.
Hellarit, lopettakaa tuo syntihourailunne, olette jo ihan tarpeeksi hourailleet.
Jos sitä pitää toistaa, tehkää se kotonanne ja suokaa toisille oma rauha.
body2lle. Hellarit ja vaparit homottelee myös heteroita koska henki käskee tekemään niin. Onko tämä sitä kuuluisaa pyhänhengen pilkkaa vai mikä on pyhänhengen pilkkaa. Uskonnollisuus ja uskovaisuus ei katoa koskaan sillä itsensä pettäjiä on ollut aina ja tulee olemaan. Todellinen totuus tuntuu joskus olevan kateissa hellareilta ja vapareilta.
Avaaja "uskis..." toteaa itse asiassa samaa, mitä Tähkäpää. Lihassamme on edelleen syntisyyttä ja monin tavoin lankeamme sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Annoin "uskikselle.." plussan, joka näytti neutralisoivan aikaisemmin hänelle tulelen miinuksen. "Hellari..." vastaa tyhjentävästi ja oikein, että Taivaan Isä katselee meitä uskovia ja näkee meidät Kristuksessa. Me lankeamme, että Jeesuksen veri puhdistaa aina uudelleen. Itse asiassa me elämme jatkuvassa armossa niin, että me saamme anteeksi nekin synnit, joita emme tiedosta ja osaa pyytää anteeksi. Synnissä eläminen ja tietoinen synti ei voi olla osa uskovan elämää, ne ovat aivan eri asia kuin meissä asuva syntisyys ja lankeaminen sanoissa ja teoissa.
Valitettavasti "uskis..." jatkossa erehtyy osoittelemaan syntiä leirin ulkopuolelta, kuten Matzdels asian ilmaisi. Miksi näin: "Ei lapsenakastettu kirkkolainen konfirmoitu ja papin vieressä istunut joka ei tunnusta Jeesusta Herraksi ole mikään muu kuin syntisäkki". Miksi ei näin: "Ei uskovan kasteella käynyt ja halluntaiseurakunann penkissä istunut, joka ei tunnusta Jeesusta Herraksi eikä tunnusta syntejään vaan suosii niitä, ole mikään muu kuin syntisäkki".
Korjaus.
"Me lankeamme, että Jeesuksen veri puhdistaa aina uudelleen."
Piti olla: me lankeamme, MUTTA Jeesuksen veri puhdistaa aina uudelleen.