Miksi Kytäjän kartanon on tarvinnut olla yli 4000 ha laaja kun pienviljelijä on joutunut elättämään itsensä ja perheensa 4 hehtaarilla. Miten yksi kartano voi kasvaa noin isoksi, olisiko siinäkin takana "kollektivisointi" eli yksityistäminen yhteen taskuun.
Maaomaisuuden sosialisointi on hyvä asia aina
liika iso Kytäjä
102236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 102
Vanhimmat
Sosialisointi on aina huono asia.
Varas on aina varas. Venäjällä tuo onnistui, koska sillä kansalla on pitkät perinteet rosvouksessa ja valehtelussa.
Wikipediassa väitettiin, että noin 3 % Neuvostoliiton maanviljelyyn valjastetusta maa-alasta oli yksityisesti viljeltyä, toisin sanoen se osuus ei siis kuulunut kolhoosien tai sovhoosien tai muiden yhteistoimintatilojen yhteyteen. Tämä 3% riitti wikipedian mukaan kattamaan noin 25% koko Neuvostoliiton viljan, perunan ja muiden vihanneksien tuotannosta. Kuulostaa uskomattomalta, mutta saattaa pitää paikkansa.
Itse kannatan maapallon luonnonvarjojen ja maan tasaisempaa jakamista. Maapallon on tarkoitus elätää meitä kaikkia, ei ainoastaan vauraiden maiden asukkaita tai rikasta eliittiä. Me kaikki ihmiset olemme osakkaita maapallosta tai ainakin meidän pitäisi olla. "Viljelkää ja varjelkaa" sanoi Luoja meile.
Missään hyvinvointivaltiossa ei ole kollektiivista maan-omistusta.
Kehitysmaissa se on hyvinkin yleistä, esim. afrikassa.
Kyse on sellaisesta taloudellisesta tekijästä, kuin rahoitussektorin hoidosta, eli pankkeista viime kädessä.
Pankit lainoittaa investoinnit, toimiva pankkijärjestelmä vaatii toimiakseen reaaliomaisuutta, jota voidaan käyttää vakuutena.
Kiinteistöt ja maa on tätä reaaliomaisuutta, mutta ennenkaikkea viljelty maa eli pellot.
Esim. Venäjällä on suuret luonnonvarat, itseasiassa Venäjän hallussa on valtaosa maailman luonnonvaroista, se on luonnonvaroiltaa kaikista rikkain maa maailmassa, mutta talousjärjestelmän kehityksen jarruna on pankkijärjestelmän heikkous ja tämä heikkous johtuu nimenomaan siitä, että ei ole olemassa vakuuksia, jotta voitaisiin myöntää lainoja, on tieenkin joitakin vakuuksia mutta pääosa maista on yhteiskunnan omistuksessa ja se on pankkien kannalta ongelma.
Tämä johtaa siihen, että ne joilla on vakuuksia ja rahaa kahmivat kaiken taloudellisen toiminnan käsiinsä ja valtaosa väestöstä elää yhtä koyhänä kuin neuvostoaikana eli.
Jokainen lapsia kasvattanut tietää, että jos lapsille hankkii jotain yhteisomistukseen, niin se tärveltyy ennätysajassa. Mutta jos hankkii esim. polkupyörän yhdelle omaksi ja sitten sopii, kuinka muutkin sitä saavat käyttää, niin paremmin varjeltuu.
Aikuisien suhteen ei eroa tällaisissa.
Tasajakoa voi tehdä maailmassa monella tavalla, mutta omistusoikeus pitää säilyttää yksityisellä. Muuten ei kukaan vastaa mistään. Tämähän kokeiltiin Neuvostoliitossa varsin perusteellisesti. Kun kaikki pon yhteistä, kellään ei ole lopulta mitään. Muuta kuin mielivalta.
Luojja varjele ketään joutumasta 4 hehtaarin 'pienviljelijäksi? Tietääkseni EU-aikan pitää tilan olla kohtalaisen iso kannattaakseen. Se 4 ha riitti ehkä sata vuotta sitten jos silloinkaan!
Sodan jälkeen evakoille jaettiin maata lähinnä suurten tilojen maista.Niin tehtiin Kytäjälläkin, jonka maatilat lähes kaikki on kartanon maista lohkottuja.Rintamataloja näkyy koko kylällä vieläkin runsaasti, mutta Kytäjärven rannalle nousuu kallishintaista nykyaikaa.Sodan jäjkeen kartanon maapinta-ala pieneni huomattavasti.
Kytäjä oli suuruutensa päivinä 28 000 hehtaaria. Alueella oli 90 torpparia, mäkitupalaista, tai vuokraviljelijää. Renkiä väitetään 1909 kesällä (vaihtuvaa työväkeä?) olleen 50 ja piikoja hieman enemmän. Hevosia työ- ratsastus ja muuhun käyttöön on merkitty 69 kpl. Lypsykarjaa 180 ja lihakarjaa sikoja lampaita 430 ja munituskanoina 700-800 kpl.
Navetoita, talleja ja muita eläinsuojia oli 30. Latoja, myllyjä, pajoja, viljavarastoja 27 ja asuinrakennuksia väelle, sekä tilapäistyölaumalle 12. Varsinaisia herrasväen tiloja oli 6 asuinrakennuksessa.
Maitoa junalla Helsinkiin (suurin tuottaja silloiselle maitokeskukselle nykyisen presidenttihotellin kohdalla), voita ja juustoa Kytäjä tuotti Helsingin tarpeisiin määrän, joka vastasi suunnilleen tuhatta sen aikaista rautatievaunua vuodessa! Tähän oli luultavasti laskettu myös lihatonnit ja kanamunien kuljetukset. VR ilmoittaa antaneensa tilastossaan Kytäjälle tuon vaunumäärällisen kuljetuskyvyn,josta 1909 on laskuttanut vain 1390,50 markkaa.
Kytäjä ei ollut Suomen suurin kartano, eikä kuulunut edes kymmenen suurimman joukkoon pinta-alallisesti. Tuotollisesti se oli kolmen joukossa. Suomen kartanot ja suurtilat kirjasarjassa Kytäjän kooksi 1930-luvulla on supistettu 11600 hehtaaria.
Vähäkalliot kai myivät vielä ennen talvisotaa suuria alueita pois. Nykyiset omistajat velj. Laakkoset taitavat omistaa vain noin 5800 hehtaarin alueet.
Lienevät lappalaiset ja saamelaiset lahjoittaneet riistamaansa ja kalavetensä kartanon maiksi. Kun rikas ei Suomessa ole koskaan mitään lakia rikkonut vaan on aina ollut lainkuuliainen. Alkuperäiskansathan eivät ole missään tunteneet käsitettä maan myyminen joten lahjoitus on ainoa mahdollisuus.
Ruotsin kuningas lahjoitti läänityksinä suosikeilleen maata suomesta, näin kartanot saivat alkunsa. Jo 1600 luvulla 60% suomen pinta-alasta oli läänitetty ruotsalaisille aateliskartanoille ja alkuperäiset suomalaiset siirtyneet näiden alamaisuuteen ja verotettaviksi, rengeiksi, piioiksi, torppareiksi ja mäkitupalaisiksi.
Aateliskartanoiden mahtia kasvatti se, että suomalaisilta oli 1500 luvulla kielletty torppien pito, vain kartanot saivat hyödyntää näin alustalaisten työpanosta.
Taas stallari noita lukuja ja "tietoja" repii. Tyhjästä päästäänkö. Vai oli 1600-luvulla kuusikymmentä prosenttia nyky-Suomesta läänitetty. Aloita nyt vaikka siitä, että esimerkiksi Kajaani perustettiin vuonna 1651 ja Kuopio 1775. Niitä ei perustettu miksikään lääneiksi kartanoille, kuten valheellisesti väität. Ruotsin valtio tuki pohjolan asuttamista samalla tavalla miten Venäjän Tsaari pari sataa vuotta myöhemmin Siperian. Enemmistö asukkaista oli lähinnä Suomesta lähteneitä talonpoikia eikä kartanonherroja.
Aloita tutustumisella peruskoulun historiaan, sieltä löytyy se 60% ja paljon muutakin tietoa, on sitten toinen juttu, pystytkö sinä ymmärtämään kirjoitettua tekstiä.
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi5/04_suurvaltakausi/04_mammonaa_kruunulle_ja_etenkin_aatelille?C:D=gjmc.ex9t&m:selres=gjmc.ex9t
AAAAHHHAAAAA... "ruotsin valtio tuki pohjolan asuttamista"
Onko sulla vaipat märät, vai mistä päähäsi saat tuollaista sontaa, että ihan tuki ;D hah haaaaaaaa
Ihanko yhden linkin löysit. Nyt kun vielä viisaudessasi kerrot 1600-luvun nälänhädästä ja siitä miten kartannonherrat söi renkiä. Eikö sellainen sairas fantasia pyöri tyhjässä päässäsi-
Korkkarilukijan tiedoille päteminen johtaa tuollaiseen umpikujaan, mihin sinä ajauduit, pitää vaihtaa aihetta ja alkaa kiukuttelemaan kuin pikkulapsi.
Sulla ne pampersin imukykyiset on näköjään taas vaihtamatta.
.loip.lopilio.
26.7.2013 11:07
0
Sulje
Vannasputken pitää vuotaa, käskee Välittäjä-LKV täällä kirjoitukssissan.
jopa 100 000 ha maatilat jaettiin kansalle pienviljelykseen. Nyt koko valtio on YK:n ruoka-avun varassa.
Kyllä niillä talouspakotteilla on myös jotain tekemistä asian kanssa.
Yrität rinnastaa suomalaisen pienviljelijän zimbabwen mustaan maalaisväestöön ja ihannoida ruotsalaisten aateliskartanoiden valtaa suomessa?
Suomessakin. Sodan jälkeen jaettiin 10-15 ha pientiloja pilvin pimein. Ei mennyt kuin 20 vuotta kun epäonnistuneet pientilalliset löivät laudat ikkunoihin ja muuttivat Ruotsiin. tilan vähimmäiskoko on 1000 ha, ei voi mitään.
Enemmistö Ruotsiin muuttaneista oli kyllä enimmäkseen kaupunkien ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä työläisiä.
Eihän ne mitään epäonnistuneita olleet, tilojen jakaminen sodan jölkeen oli oikea ratkaisu, mihin ne suuret massat muuten olisi työnnetty, valtio oli perseaukinen.
Nämä asutustilat muodostivat metsäteollisuuden työvoimareservin, asutustiloilta talvisin pystyi helposti siirtymään metsätöihin, olihan ne korvessa jo valmiiksi, eli metsien keskellä.
Vaikka sotakorvauksena vietiinkin paljon metalliteolllisuuden tuotteita Venäjälle, nii tosiasia vaan on, että tämä itä-vienti josta ei siis saatu mitään maksua, maksatettiin länsiviennillä, joka oli puuta ja paperia.
Asutustilat oli täysin välttämättömiä, jotta metsiin saatiin se työvoima mikä tarvittiin kansantalouden pyörittämiseen ja sotakorvausten maksamiseen.
Myöhemmin tulivat koneet, niin metsiin kuin maatiloille, pienet asutustilat kävi tarpeettomiksi, osa jäi niille asumaan, mutta nuorempi osa porukasta siirtyi muihin hommiin, osa siirtyi kokonaan Ruotsiin missä palkat oli kaksi kertaa paremmat kuin Suomessa.
Nykyään tommosta muutosta kutsuttaisiin rakennemuutokseksi ja näitä rakennemuutoksia on aina menossa, aina on joku ala loppumassa tai muuten muuttamasa maamme rajojen ulkouolelle, ei se silti sitä tarkoita, että alkuperäiset ratkaisut olisi olleet vääriä.
Tälläkin hetkellä elämme keskellä rakenne muutosta, Nokia on hiipunut olemattomiin ja muu elektroniikkateollisuus siirtyy siinä imussa halvempiin maihin, myös metsäteollisuus käy läpi taas kerran yhtä rakenenmuutosta.
Yrität aivan järjettömällä tavalla vääristellä toisen kirjoitusta.
Eipäs ole!
Nuo munaiset höpinät ei liity mitenkään vuoteen 1918. Vuonna 1918 kaikilla meni ihan kohtalaisesti. Petturit valitsi ryssän. Mitään varastamista ei keneltäkään haluttu. Kaikki tapahtui laillisesti. Suomessa hävinnyt osapuoli sai sodan jälkeen sen mistä oli ulissut. Valitus ja Venäjän ihailu näyttää silti jatkuvan.
,,,,Petturit valitsi ryssän,,,
Tämä tapahtui kesällä 1917 kun vasemmistoenemmistö julisti Suomen itsenäiseksi mutta oikeisto meni itkemään Pietariin Kerenskin olkapäätä vasten että peru tuo julistus. Niinpä Eduskunta hajotettiin ja asetettiin kasakat vahtimaan että hajoitus toteutuu.
Vasemmisto ei lähettänyt 1918 Pietariin delegaatiota pyytämään sieltä Suomelle uutta johtoa kuten oikeisto teki heinäkuussa 1917 eikä Punakaarti aikonut missään vaiheessa torpata Suomen itsenäisyyttä kuten porvari tekin 1917.
Tämä kaikki tapahtunut sopii muistaa ennenkuin alkaa nimittelemään isänmaan ystäviä pettureiksi ja korottamaan pettureita isänmaan ystäviksi..
Eipä kannata punikkipötyä muistella.
"Tämä tapahtui kesällä 1917 kun vasemmistoenemmistö julisti Suomen itsenäiseksi mutta oikeisto meni itkemään Pietariin Kerenskin olkapäätä vasten että peru tuo julistus."
Sitkeä valehtelija on tämä huttila.
Eduskunta julisti lähinnä autonomian palanneeksi eli korkein valta jäi Venäjän hallitukselle. Se sitä sitten käyttikin ja hajoitti eduskunnan. Uusissa vaaleissa porvaristo voitti ja julisti maan itsenäiseksi vasemmisotn vastustaessa.
Sitä tosiasiaa huttila yrittää valeillaan väärentää.
,,,,julisti maan itsenäiseksi vasemmisotn vastustaessa....
Taas ukolta valetta pukkaa. Vasemmisto ei vastustanut itsenäistymistä vaan vastusti ainoastaan porvariston menettelytapaa. Tulevat tapahtumat osoittivatkin vasemmiston olleen oikeassa ja itsenäisyys sekä ulkovaltain tunnustukset tulivat vasta kun oli tehty kuten vasemmisto alunperi vaati.
Älytöntä vääristeltyä stallariskeidaa. Paras takuu sille, että jutussa ei ole päätä eikä häntää on se, että kirjoittajana on stallari.
Kuin vaatimus että kaikki työ tehdään lapiolla ja talikolla käsityönä. Ei pientilalle ole mahdollista hankkia kalliita maatalouskoneita jotka hädin tuskin mahtuisivat kääntymään torpan peltotilkulla. Kyse on tietenkin yhteiskunnan elintason valinnasta. Jos riittää että elellään kädestä suuhun keräilytaloudessa niin pientilat ovat toimiva ratkaisu.
mikään pientila ilman sivuelinkeinoja.Eikä kukaan tee käsipelillä edes pihatöitä. Sellainen jäi viimeistään 50-luvulle.
Maatilalla tulee olla nykyin vähintään 50 peltohehtaaria, jos mielii sillä elää.Silti on hyvä saada sivutuloja tai erikoistua.
No emmä nyt tiedä, EU:n sisällä on Maltalla kaikista pienimmät tilat, taitaa olla keskimääräinen tilakoko vain 3 hehtaaria siellä, myös Japanilla on aika pienet maatilat, samoilla nurkilla pyörii, suurin osa tilista on vain 2 ja 3 hehtaarin välillä.
Nää on vähän semmosia kulttuurisidonnaisia kysymyksiä, mikä viljely perustuu kasvintuotantoon ja esim. riisin viljelyyn, niin aika pienikin tila kannattaa jollakin tavalla, jos elinkustannukset ei ole yhtä kovat kuin on pohjoismaissa.
,,,,Ei pientilalle ole mahdollista hankkia kalliita maatalouskoneita jotka hädin tuskin mahtuisivat kääntymään torpan peltotilkulla,,,
Eli peltojen liittäminen isoiksi kolhooseiksi oli sinunkin mielestäsi hyvä ja tehokas ratkaisu.
Nyt niitä kolhooseja Venäjällä puretaan ja myydään, näille oligargeille.
Sieltä saa oikean kartanon työläisineen, jos vaan on suhteet kunnossa.
Ulkomaalainen ei saa omistaa maata. Vuokralle kyllä annetaan.
Oli omistusmuoto mikä hyvänsä. Kyllä se kolhoosikin, eli valtio-omisteinen suurtila pärjäisi mukiinmenevästi, onhan meillä valtio-omisteisia suuryrityksiäkin vaikka kuinka. Koolla on tässä asiassa merkitystä, kaupallinen suurtila menestyy ja tuottaa voittoa.
Koolla on merkitystä, mutta se ei takaa mitään, Venäjällä valtaosa tiloista tuottaa tappiota ja esim. tehokkuuden mallimaassa eli Saksassa on sikatiloista puolet tuottaneet vain tappiota viimäsen kymmenen vuoden aikana, eli puolet sikatiloista on kymmenen vuotta tuottanut vain tappiota.
Omistajat vievät tilojaan eteenpäin, luottavat parempaan huomiseen.
Koko ei takaa mitään, mutta iso tila saa yhteiskunnalta enempi tukea kuin pieni ja se auttaa huonoina aikoina, isolla on myös määräetu ostoissa ja myynneissä.
Ulkomaalainen voi omistaa yrityksen ja yritys voi omistaa maata.
Tiedän Etelä-Suomesta erään kylän jossa on neljä alkuperäistä kantataloa, kukin on ollut pinta-alaltaan n. 300 ha. Tulee vaan mieleen, että eiköhän siinä näitäkin maita tilojen maiksi otettaessa ole tarvinnut käyttää jonkunasteista pakkoa. Tuskinpa alkuperäisasukkaat ovat luovuttaneet metsästys-, viljelys- ja kalastusmaitaan ihan suosilla neljän isännän yksityismaiksi. Alue ei ole ollut asumatonta erämaata Keski-ajallakaan koska sieltä on tehty lukuisia sekä kivi- että rautakautisia löytöjä, mm. kalmisto. Eli se tienoo on ollut jonkunlaisen alkuperäisväestön asumaa jo vuosituhansia. Kalmisto todistaa asutuksen olleen kiinteää eikä vaeltelevaa pyyntiväestöä.
Onko siis jotenkin väärin jos tällaisia ryöstömaita palautettaisiin pakolla ympäristön alkuperäisasukkaitten jälkeläisille. Miksi hyväksytään maan otto köyhiltä mutta ryöstösaaliin palauttaminen omistajalleen on sitten suuri rikos. Tai miksi nähdään lähes pyhänä asiana se, että maa kuuluu mahdollisimman harvoille?
Tämän kylän vieressä on vielä pari muutakin kylää, joissa tilanne on vanhastaan ollut ihan sama eli joskus on alueella suoritettu melkoinen maitten uusjako, köyhiltä rikkaille. Jonkunlaista sosialisointiahan se tämäkin on kun köyhän omaisuus sosialisoidaan rikkaalle.
taas kerran kilpaa vienohuttulan tietämättömyyden kanssa.
Kantatiloilla oli maita sen mukaan, miten ne veronmaksukyvyn perusteella oli isojaossa määrätty.
Niitä ei keneltäkään ryöstetty. Lisäksi ainakin jossain vaiheissa tilojen jako oli kiellety.
Muutenkin huttila kirjoittaa taas niin perättömiä, ettei viitsi enempää oikoa.
Valehtelu on merkki tämän stallarimummon kieroutuneesta mielikuvituksesta.
Eikä teema kuulu historiapalstalle, Huttulalle on ylivoimaista erottaa asioita toisitaan.
,,,,Kantatiloilla oli maita sen mukaan, miten ne veronmaksukyvyn perusteella oli isojaossa määrätty,,,,
Voi tuota sinun tiedontasoasi. Kantatilat olivat olemassa jo 1540 vuoden maakirjoissa. Isojako on vuosisatoja myöhäisempi juttu. Ota selvää, reppana. Jostain ne omaisuudet noihin 1540 vuoden maakirjoihinkin olivat tulleet.
myös kylien yhteismaat eli metsät. Metsiähän tilojen hehtaarit pääosin tuolloin olivat ja ovat useimmin nytkin.
Lisäksi pellot yritettiin saada muutamaan isoon lohkoon aiemman sarkajaon asemetsa.
"Kantatilat olivat olemassa jo 1540 vuoden maakirjoissa"
Maatiloja löytyy jo ainakin vuoden 1430 veroluetteloista. Juuri veronmaksukyvyn perusteellahan isojako toimeenpantiin.
Isojako oli siis tilojen koon lähtökohta.
Isojako oli täysin välttämätön toimenpide, eikä siinä kenenkään maat menneet tai vähentyneet, kyläasutus vaan hajoitettiin tiloille ja tiloista tehtiin yhtenäisiä kokonaisuuksia, niin joakinen talo sai viljellä maitaan omien halujensa mukaan.
Aikaisempi viljelysysteemi, jossa koko kylä meni samaan tahtiin, oli tullut tiensä päähän, taloja oli liikaa ja sarat meni liian pieniksi.
,,,,eikä siinä kenenkään maat menneet tai vähentyneet,,,,
Mitä kummaa koetat söheltää. Pienten ihmisten maat olivat menneet jo ennen sitä, jo ennen sarkajakoa. Isojaossa maata saivat vain maarekisterin mukaiset kantatilat eik isojaossa muodostettu uusia kantatiloja. Ei sitä jaettu tasan kylän asukkaille eikä maattomille yms. Ennen metsät olivat yhteisiä mutta isojaosa nekin jaettin kantataloille kuten myös vesialueet. Jonkun verran vesialueita jätettin kylän yhteisiksi eli toisin sanoen kantatilojen yhteisiksi. Siinä meni sitten köyhiltä sekä metsät että vedet.
,,,,Isojako oli täysin välttämätön toimenpide,,,,,,
Oli maanviljelyn takia välttämätön mutta ei siinä maattomia ajateltu.
Useimmilla ihmisillä ei mitään maaomaisuutta edes ollut, vanha perintöläki oli hyvin yksiselitteinen, talo maineen jäi yhdelle pojista ja loput lapsista ei saaneet mitään, valtaosa ihmisistä kuului tähän ryhmään loput lapsista.
Tämmönen tasajakso systeemi ja lakiosa perinnöstä tuli vasta 1860 luvulla mukaan kuvioihin, sitä ennen ei taloja eikä tiloja jaettu perillisten kesken, ei edes isoja kartanoita joissa olisi ollut maata jaettavaksi usemmallekkin.
tilojen pirstoutuminen. Se johti aikanaan torpparilaitokseen.
Toisaalta uudisasutusta tuettiin ja autiotiloja annettiin viljelykseen.
Torpparijärjestelmä on vanhempi keksintö, syynä siihen oli puhtaasti se, että kellään yhteiskunnassa ei ollut rahaa.
Kun ei ollut rahaa, niin ei voitu maksaa palkkaa rahana, ne piti maksaa tuotteina, ei voitu myöskään periä veroja rahana, myös ne piti maksaa tuotteina.
Tilat ja kartanot tarvitsivat työvoimaa, mutta niillä ei ollut rahaa maksaa palkkoja, orjiakaan ei voinut käyttää kun orjien valvomiseen tarvittiin vartijoita, joille piti maksaa palkkaa.
Niimpä kartanot antoivat torppia vuokralle, vuokra maksettiin työllä eli taksvärkkinä, torpparilla kun ei ollut rahaa maksaa sitä vuokraa, eikä myöskään rahaa ostaa maata itelle ja viljellä maita.
Näin se perseaukisten yhteiskunta sitten pyöri, torppari teki taksvärkkiä kartanonherralle, joka teki ratsupalvelusta kuninkaalle ja siitä hyvästä sai verovapauden ja kartanon hallintaansa, kukaan ei tarvinnut oikeastaan kovin paljoa rahaa, kun kaikki hankinnat pystyttiin kuittaamaan tuotteilla.
Kukaan ei myöskään rikastunut, kun mitään ei maksettu rahalla.
Torpparijärjestelmä esti tilojen pirstoutumisen, kyse oli vain järjestelystä jossa vältettiin ylimäärisiä veroja ja tilalla oli kumminkin työvoimareserviä, tarpeen vaatiessa.
Verot maksoi ja niistä' vastasi talo.
Kartanoiden torpparijärjestelmä esti aatelittomien isojen tilojen synnyn, eivätkä ne siten voineet kilpailla maasta ja työvoimasta. Torpparijärjestelmä oli tehokas, saatiin turpeeseen sidottuja maaorjia, joita ei tarvinnut pitää kahleissa, mutta eivät he voineet lähteäkkään ilman omaa maata ja kotia.
Miten se oikein sen esti, torppareita oli kaikilla tiloilla, ei vain kartanoissa.
Torpparijärjestelmä on torpparille edullinen tapa vuokrata maata, et tarvitse rahaa, ei tarvita vakuuksia, vuokra hoidetaan työpäivinä, joten homma ei mee koskaan myöskään pakkaselle ei ei tuu tappioita, kuten menee nykymaataloudessa aika helposti, kun vuokra on maksettava rahalla.
Mistä on helpompi lähteä kuin torpasta, ei ole velekaa, kun vuokra on hoidettu niin muita vastuita ei ole, vuokran hoitamiseen et tarvitse penniäkään rahaa, joten sinua ei ole sidottu yhtään mihinkään.
Kateeksi käy entisajan torppareita kun vertaa nykyajan vuokraviljelijöihin.
Torppareita ei ollut kaikilla tiloilla, jo 1500 luvulla tuli voimaan laki, joka salli torppareiden pitämisen vain aatelisten kartanoille.
Menneinä vuosisatoina ei ollut sossun toimeentulo- ja kelan asumistukea, häätö torpasta tiesi perheen hajottamista, lasten joutumista huutolaisiksi, vanhemmat piioiksi ja rengeiksi. Vaihtoehtona oli tietysti nälkäkuolema, ilman maata ei voinut muuten elää. Helppo oli lähteä ja tuskallista kuolla.
Toivoisin sinulle todellakin torppariksi joutumista, he tekivät kartanon ruotsinkieliselle töykeälle isännälle 14 tunnin työpäivää 5 päivänä viikossa lauantaina 12 tuntia, päälle oman torpan työt.
No jonkunverran on tietoa asiasta, tausta on myös torpparipohjainen.
Torppareiden asemaa on turhaan demonisoitu, oikeastaan torppqarin ja talonpojan välinen kuilu syntyi vasta kun metsille tuli arvoa, eli jossakin 1800 luvun loppupuolella, sitä ennen ne oli periaatteessa samassa asemassa yhteiskunnassa.
Kartanot on erikseen, niillä oli eri asema kuin talonpojilla muutenkin.
Mun sukuni kuuluu siiihen ryhmään, jossa torppari oli talon omia poikia, taloa ei jaettu veljesten kesken vaan hdestä tuli isäntä ja muista veljeksistä talon torppareita.
Pohjanmaalla hyvin yleinen käytäntö.
Pohjanmaan torpparit menikin kansalaissodassa valkoisten puolelle.
Tämä aloite on kommaripropagandaa. Miksi sen pitää roikkua historiakeskustelussa?
.loip.lopilio.
26.7.2013 11:07
0
Sulje
Vannasputken pitää vuotaa, käskee Välittäjä-LKV täällä kirjoitukssissan.
"Maaomaisuuden sosialisointi on hyvä asia aina "
Ainahan rosvo rosvoamiselle syyn löytää.
Kommarille on ihan jees, että rosvotaan toisilta omaisuudet ja henki. Moni kommari on kuitenkin alkanut kovan ininän kun "toveri" on tullut itseä hakemaan. Rosvoamisessa se ongelma, että kehän kuljettuaan se on taas kohdalla. Kummin päin siinä sitten ollaan.
Kaikkein epäreiluinta oli se, kun rantaruotsalaisten tiloista ei lohkaistu karjalan evakoille edes jumalauta hautapaikkaa Toisen maailmansodan jälkeen. Sen sijaan lähes kaikilta kantasuomalaisilta pienviljelijöiltä ja kansalaissodan jälkeen itsenäistyneiltä melko pieniltäkin torpilta pakkolunastettiin maata evakoille. Tottakai evakoille piti maata ja elanto järjestää, mutta sitä olisi pitänyt ottaa myös kaikenkokoisilta rantaruotsalaisten tiloilta. Itse Pyhä Jumalako noiden suomenruotsalaisten puolta pitåå vai minkä takia he ovat niin perkeleen etuoikeutettuja ja hyväosaisia?
maata otettu. Ensisijaisesti jaettiin valtion, kuntien, seurakuntien, yritysten ja suurtilojen maita.
"Sen sijaan lähes kaikilta kantasuomalaisilta pienviljelijöiltä ja kansalaissodan jälkeen itsenäistyneiltä melko pieniltäkin torpilta pakkolunastettiin maata evakoille."
Tämä oli ruotsinkielisen kulttuurin puolustamista, johon myös Ruotsin valtio sekaantui.
Tämä oli ruotsinkielisen omaisuuden puolustamista, jonka takuumiehenä oli Ruotsin hallitus, Paasikivi repi pelihousunsa tästä sekaantumisesta Suomen asioihin.
Tilanne oli vielä aika herkkä, lopullinen rauhansopimus oli allekirjoittamatta ja Paasikivellä ei ollut varaa, vaarantaa Ruotsin suhteita siinä vaiheessa.
""Paasikivellä ei ollut varaa, vaarantaa Ruotsin suhteita siinä vaiheessa"
Höh, mitä ihmeen iloa meille oli Ruotsista siihen(kään) aikaan, ei niin mitään, eikä ole ollut myöhemminkään. Kyllä meidän tuli hoitaa asiamma Moskovan kanssa ihan ilman Ruotsin vaikutusta. Mutta Kokoomukselta olisivat katkenneet vaaliavustukset rikkailta suurfirmoilta.
välttämättömiä elintarvikkeita ja myös raaka-aineita. Siellä oli suuri määrä sotalapsia ja pakolaisia.
Ruotsi myös myönsi suuria lainoja teollisuuden käynnistämiseksi.
"Mutta Kokoomukselta olisivat katkenneet vaaliavustukset rikkailta suurfirmoilta. "
Ehkä rkp sai jotain, ei muut.
Johannes Virolainen. Kaikille ei kyllä sinänsä tarvittu tilaa. Alueelta lähti siis puoli miljoonaa ihmistä. Kaikki ei olleet mitään kodittomia maajusseja sodan jälkeen. Ei edes enemmistö. Lukisit välillä jotain oikeatakin historiaa.
Ruotsinkielisillä oli joku suurempi oikeus olla kantamatta korteaan kekoon yhteisen hyvän nimissä.
Maata jaettaessa oli lapsoset jo kotiutettu. Mitähän seuraavaksi aivopieraiset. "Mannerheim oli ruotsinkielinen ja täten ruotsinkielisillä oli suurempi oikeus kevyempään taakkaan jälleenrakennuksessa" döö.
No vaikka sitä, että Jooseppi ampui alas ruotsalaisen tiedustelukoneen tai Ruotsin nyrkkeilijä munasi itsensä kesällä 1952.
Israelin sosialistisen kibbutsit ovat maailman tuottavimmat maatalousyhteisöt ja -tilat.
Loistava keksintö, maat otettiin ilmaiseksi arabeilta ja niistä tehtiin kolhooseja, joita sanotaan kipputseiksi, joissa maailman nuoret käyvät talkoilemassa ilmaiseksi ja jenkit takaavat rahoituksen mahtavien juutalaisjärjestöjensä kautta.
Ilmainen maa, ilmainen työvoima ja jenkit rahoittaa kaikki muut kulut.
Et tiedä mitään. Kibbutsien maat on ostettu arabeilta ihan käypään hintaan eikä ketään ole karkoitettu väkisin. Eikä jenkit rahoita kibbutseja, ne pärjäävät vallan loistavasti omalla työllään toisin kuin EU-talonpoika, joita valtiot elättää.
Juupajuu ja Israel ei ole ketään karkoittanut tai sen maita anastanut, uskokoon ken haluaa ....
Israelissa on tänäkin päivänä laki voimassa jota kätetään kokoajan, kun armeija ottaa jonkun alueen hallintaansa, eli rakentaa jonkun tukikohdan tai vastaavan, niin se alue siirtyy valtion omistukseen, kun yksikkö siirtyy muualle, niin alueen voi vapaasti asuttaa, eli sille voi perustaa siirtokunnan, kipputsin jne... yksikön, mutta arabeille se ei palaudu.
Amerikkalaiset juutalaisjärjestöt rahoittavat nämä siirtokunnat, ei ne asukkaat niitä omilla rahoilla rakenna, se on aika suuri tulonsiirto, mikä jenekistä virtaa Israelin hyväksi tällä toiminnalla.
"Juupajuu ja Israel ei ole ketään karkoittanut tai sen maita anastanut, uskokoon ken haluaa ...."
Siitä alkaen kun alueelle alkoi tulla lisää juutalaisia, siirtolaisina, mitään vapaata maata ei ollut. Jokainen maatilkku piti rahalla lunastaa. Että maata olisi ryöstelty, se on propagandaa. Ei mitään faktaperustetta sille.
Höpöhöpö, se on Israelin laissa että valtion maille voi perustaa siirtokunnan, esim. kipputsin.
Maa siirtyy valtion maaksi kun sen ottaa armeija haltuun.
Etkö ole koskaan miettinyt sitä, miksi siirtokunnat sijaitsee aina kukkuloilla ?????
Armeija kun perustaa tukikohdan, niin tukikohta sijoitetaan aina kukkulalle, koska kukkulalta on etu suhteessa vastustajaan, kukkulalta voidaan aina hallita aluetta.
Kun armeija poistuu niin maa on Israelin valtion maata, johon juutalasiilla on oikeus perustaa siirtokunta Israelin lakien mukaan.
Se että armeija siirtyi vain seuraavalle kukkulalle, ei vaikuta asiaan mitään.
Kun Israelia haukkuu, niin kelpaa näköjään mikä tahansa älyttömyys.
Käytäntö on sama kaikissa länsimaissa, maat jotka näihin tukikohtiin käytytetään päätyy aina valtio omistukseen.
Ei Suomessakaan kasarmeja tai muita sotilaallisia rakenteita vuokramaille perusteta, etkä voi estää lunastusta, jos armeija sen alueen haluaa käyttöönsä, jonka satut omistamaan.
Juttusi ovat kyllä aivan kattavasti pipipäisiä.
Perehdy asiaan, ennenkuin kommentoit.
,,,,se on Israelin laissa että valtion maille voi perustaa siirtokunnan, esim. kipputsin.
Maa siirtyy valtion maaksi kun sen ottaa armeija haltuun.,,,
Elä sie höpötä, et sinä tunne Israelin lakeja. Kunhan keksit taas vain rupisesta päästäsi kaikkea soopaa.
,,,,maat otettiin ilmaiseksi arabeilta ,,,,
Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Mutta Suomen kaikki kantatilat on aikanaan vuosisatoja sitten muodostettu ottamalla alkuperäisten asukkaitten maat väkipakolla omistajiltaan yksille isännille. Ei niitä kukaan ole vapaaehtoisesti ilmaiseksi luovuttanut eikä niistä ole mitään maksettukaan.
Sie kännää KELA rahoilla. Ne alueet nyt on vaan stalinistisilla aseilla ja amerikkalaisella rahalla otettuja. Koetahan hyväksyä se siellä "bunkkerissasi".
Kun mitään tiloja ei ollut. Oli joukko poromiehiä joiden verotuksen tietyille alueille asettuneet ihmiset hoitivat. Irgun ja muut eivät asettuneet minnekään vaan itäeurooppalaiseen tyylliin aseilla vaativat saada itselleen mitä halusivat.
"Varas on aina varas. Venäjällä tuo onnistui, "
Näyttääpä tuo onnistuneen Ruotsin vallan aikana Suomessakin. Ei tilukset kasva 4 000 hehtaariin aivan ihan itsekseen.
Kytäjän kartano kasvoi 1800-luvulla sen omistavien teollisuusmiesten maanostoilla.
Miks ei kasvaisi? Sinäkö todistat etteivät olleet muuta kuin asumatonta korpea. Uskon totuutta enemmin kuin Väinö Linnan satuja. Ruotsista tuotu henkilökunta raivasi Honkolankin kartanon käytännössä kaikki maat ja osa jäi sinne torppareiksi. Ne oikeat Hämeen isännät joita ruotsalaiset sortivat olivat kaikki Suojeluskunnassa 1918.
Toki maata voi aina ostaa jos on siihen varaa ja halukkaita myyjiä riittää.
Ei omistaminen ole Suomessa rikos.
Vastakysymys aloittajalle: Miksi yksikään pienviljelijä ei saa elantoaan neljän hehtaarin tilalta?
Myös Kytäjän kartanon muodostumis- ja omistushistoria tiedetään kohtuullisen tarkkaan, siitä vain etsimään tietoa alkuun vaikka NETISTÄ!
Päinvastoin. Zimbabwessa oli jopa 100 000 hehtaarin kaupallisia farmeja jotka kykenivät hyödyntämään skaalaedut ja rakentamaan mailleen kastelujärjestelmät ja koneistaa tuotannon. Seurauksena maataloustuotteet olivat maan suurin vientiartikkeli ja sen tuotoilla maasta rakennettiin länsieurooppalaisen tasoinen valtio. Kun Mugabe jakoi maat, valtio ajautui muutamassa vuodessa ruoka-avun vastaanottajaksi. Samahan nähtiin Suomessakin: Vuoden -18 ja -44 jälkeen maita jaettiin pikkutiloiksi, jotka hädin tuskin kannattelivat yhden sukupolven. Sen jälkeen pienviljelykselle ei löytynyt enää jatkajia, pienviljelijöiden jälkipolvi muutti kaupunkeihin ja sadoin tuhansin Ruotsiin teollisuustöihin.
Tilapäiseksi se oli tarkoitettukin. Maa-aatelisto pelkäsi maatyöläisten enemmistön olevan uudessa kapinassa satamajätkien ja paperimiesten puolella. Tyhmät meni lankaan, koska arvottomalla maatilkulla sai edes hetken leikkiä herraa. Minä olisi aseella uhaten pistänyt 1920-luvulla kaikki paroonit, vapaaherrat, rusthollarien jälkeläiset ja muun maa-aateliston raatamaan kivipelloilla vastineeksi soppakulhosta.
Ei ne kartanot Suomessa olleetkaan kuin herrojen asuntoja. Luuletko herrojen selvinneen vuoden 1867 nälästä sukunsa perintömaiden avulla, Venäjä niille tarjosi ruoan perintömaiden orjien eli työläisten kuollessa nälkään. Pehtorille annettiin lupa ottaa kartanon huonosti tuottaneesta pellosta vuonna 1867 niin paljon kuin se halusi. Pehtori edusti työnjohtajaa jolla oli oikeus hälyttää kasakat ja nimismies paikalle orjien rettelöidessä. Pitää muistaa ettei kartanoiden orjat monesti polveutuneet pitäjän alkuperäisasukkaista, Väinö Linnan esi-isä tuli Perniöstä papin renkinä Urjalaan. Näillä kartanonherroilla oli paljon Ruotsista tuotua henkilökuntaa eli orjia juuri Maila Talvion Pimeässäpirtissä kuvaamalla tavalla. Kartanon kasvettua saatiin helposti esimerkiksi vuoden 1867 tapaisten nälänhätien avulla huijattua myös puhtaasti suomalaisia irtolaisia orjiksi. Henkilö joka tekee hulpean sukulinnan eteen töitä käytännössä vastineeksi asunnosta ja ruoasta on orja.
Tuosta loistaa hyvin maatalouden vihasi. Miksei saisi olla tuhansia hehtaareita, niinkuin muuallakin maailmassa omistuksessaan.
Miksi sitä ei saisi vihata? Vihasivathan talojussitkin jopa lapsia 1918. Pohjalaiset isännät hakkasivat säännöllisesti orjatyövoimakseen ottamiaan punaorpoja.
Sosialisointi tuhosi maatalouden NL:ssa.
Sama ei onneksi tullut Suomen osaksi.
Olemme lähes omavaraisia paitsi katovuosina.
Voi sinua pösilöä! Suomeen tuotiin viljaa Neuvostoliitosta jo 1920-luvulla. Neuvostoliitolla meni viljaa vientiin enemmän kuin omien kulutukseen, siitä maatalouden ongelmat siellä johtuivat. 1920-luvun Suomi oli kaukana omavaraisesta, eihän punaiset edes kunnolla saaneet töitä. Talojussien juhliessa 'vapaussodan vuosipäivää' huhtikuussa 1919 tuotiin 90 prosenttia käyttämästämme viljasta ulkomailta.
Miten liittyy Suomessa sijaitsevaan Kytäjän kartanoon ?
Ei tietenkään liity mitenkään mutta kaveri haluaa aina puhua kotimaansa asioista. Puhummehan me suomalaiset Suomen asioista. Niin se menee.
Sinähän et ole suomalainen ollut koskaan.
Aatelihan on ollut germaanisiä kärisijöitä eli käräjöijiä ja vaunumustalaisten sukulaisina vieneet aina kaiken irtonaisen. Nallen osaaminenkin on kierojen sopimusten tekemistä ja AY-liikkeen kanssa sopimistaan sopimuksista valittamista. Normaalissa elämässä sellaista miestä sanottaisiin v*ttumaiseksi, paremmissa piireissä tuo kai on normaalia, jopa suuresti ihailtua.
Mitenkä niin? Ruotsin kunkku antoi palstatilaa jota he sitten raivasivat Ruotsista tuodun ja myös täkäläisen työvoiman avulla. Oletko todella niin typerä, että uskot 1700-luvulla jonkun kyntöauralla ja kaskiviljelyllä yksinään luoneen tuhansien hehtaarien peltoalaa.
Se on toisaalta mielenkiintoista miten nälkä ei näitä koskaan juuri koskenut. Nälkä oli sen ajan konkurssin. He yksinkertaisesti käytännössä pystyivät laajentamaan perintömaitaan naapuritilan omistajan perheineen kuollessa nälkään.
Ei ole mikäli siihen kuuluu maan pilkkominen elinkelvottomiksi pientiloiksi. Sen sijaan: Miksi nimenomaan maa-alalla on sellainen erillismerkitys ihmismielissä ettei sitä voi käsitellä valtio-omisteisena yrityksenä? Ei kukaan ole vaatinut aikoinaan esim. Valmetin osalta että työkaluvarasto lohkotaan varastomies Mäkyselle yritykseksi, sorvi koneistaja Veikkolan yritykseksi jne. Ei, vaan ko. henkilöt kävivät töissä yhdessä ja jakamattomassa yrityksessä. Kun yritys onkin valtion iso maatila, vastaava organisointi on kolhoosia?
Tekihän sitä lahtarikin ostamalla Enso-Gutzetin Saksan vaatimuksesta Suomen valtiolle omaksi 1918.
Sosialisointi pitää toteuttaa aina samalla tavalla kuin Castron tekivät. Eugen Wolff sai Tornatorista hyvät rahat Suomen valtiolta, vaikka mokoma oli Venäjän ensimmäisessä maailmansodassa kärsimän häviön johdosta lähes konkurssissa. Amerika rahapösöthän rääkyivät Obamalle miten Castrot kuulemma ovat velkaa vieläkin 8 miljardin dollarin sosialisoidusta omaisuudesta. Obama ilmeisesti ilmoitti, että jos nyt ei kuiteskaan.