Hänellä ei ollut lainkaan yleisesikuntakokemusta ja kenttäkomentajan kokemus oli 1800-luvulta jolloin sotaa käytiin hevosilla, peitsellä ja miekalla.
Marskin työkokemus
oli heikko
2363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kaluunarykmentin kavaljeeri. Loistava sotilas mutta johtajankyvyt ei olleet Kenraalien tasolla. Uskallan väitttää.
"Kaluunarykmentin kavaljeeri. Loistava sotilas mutta johtajankyvyt ei olleet Kenraalien tasolla. "
Mm. palveli henkaartin ratsuväessä nuorempana upseerina kuusi vuotta. Rykmentti osallistui muutaman kerran vuodessa viikon hovin vartiopalveluun. Muu aika toimittiin tavanomaisena sotaväkenä.
Mm. ylennettiin johtaja-ansioista kentällä everstiksi ja kenraaliluutnantiksi. Ratsuväkiarmeijakuntia komensivat Venäjän armeijan parhaat kenralit. Mm. oli siis yksi heistä.
Tampereen valtaus 1918 oli hyvää. Sensijaaan Mannerheimlinja ei. Venäläiset iski summan heikoimpaan kohtaan ja koko linja murtui. Vahvaakin vahvempi Taipalekin joutui vetäytymään kska linja oli murtunut Summassa.
"Sensijaaan Mannerheimlinja ei. Venäläiset iski summan heikoimpaan kohtaan ja koko linja murtui. Vahvaakin vahvempi Taipalekin joutui vetäytymään kska linja oli murtunut Summassa. "
Mannerheim-linja ei ollut Marskin luomus. Hän kyllä kannatti linnoittamista, mutta se oli aloittettu jo 20-luvulla.
Summa murtui suunnattoman paineen alla. Taipaleen lohko piti sodan loppuun.
Perehdy edes sotahistorian alkeisiin.
kenttälinnoitettua pääasemaa Suomen armeija olisi kestänyt korkeintaan pari viikkoa.
Koko Mannerheimlinja oli virhe. Vähäiset rahat olisi pitänyt sijoittaa ilmavoimiin.
Miljoonalinnake Mannerheimlinjalla maksoi miljoonan. Sen hinnalla olisi Suomi ostanut aika monta Spitfirehävittäjää.
Ei kyennyt vanha mies enää käsittämään sodankäynnin teknistymistä. Mutta ei hän yksin ollut, panssarisodankäynnin guru Guderian nöyryytettiin Normandiassa kun ei käsittänyt ettei panssareilla juuri mitään tee jos ympäri vuorokauden ilmassa olevat hävittäjäpommittajat romuttavat ne maanteille.
Spitfirejä Suomelle tarjottiin?
Ja kerro, miten niillä olisi panssarihyökkäykset torjuttu.
Mm. perehtyi erityisellä huolella sodankäynnin kehitykseen jo 30-luvulla
Mm. Barbarossan ensimmäisten vastoinkäymisten tapahduttua hänelle selvitettiin NL:n raskaiden panssareiden käyttö. Olihan niitä ollut myös Suomen rintamilla.
Normandiassa Saksan panssarit kunnostautuivat aivan erityisesti. Niiltä tosin puuttui ilmasuoja. Guderianilla ei ollut mitään tekemistä länsirintaman taistelujen kanssa.
Ne rusikoitiin liittoutuneiden ilmaherruuden johdosta jo ryhmitysmarsseilla. Mm. kuuluisin ässä Wittman käristettiin tiikeriinsä lentokoneesta. Guderian oli panssarijoukkojen tarkastuskenraalin asemassa ja suositteli mm. strategista virhettä että panssarien päävoimat piti pitää Pariisin ympäristössä maihinnousua odottamassa. Ei ymmärtänyt etteivät ne sieltä saavuttaisi rannikkoa ajoissa koska pystyivätkin liikkumaan vasta muutaman tunnin ajan aamuyöstä kun liittoutuneiden koneet pysyivät maassa.
Tuskin siinä mikään olisi auttanut 3 -miljoonainen kansa vastaan 150-miljoonainen kansa. Ei edes Spitfiret.
Äläs nyt vähättele marskia. Kun vielä tänä päivänäkin löytyy porukkaa, joka on vakaasti sitä mieltä, että kesän -44 tilanteessa 77-vuotias hevosmies oli pätevin mahdollinen henkilö johtamaan uudenlaiseksi muuttunutta sotaa. Ihmemies sen täytyi olla.
Mannerheim johtamista on kritisoitu kovasti ihan kesästä -44 alkaen. Se asia ei huttulan valehteluista muutu miksikään.
Mm. oli ylipäällikkö ja hän oli sodan muutoksesta aivan yhtä hyvin selvillä kuin muutkin. Sen todistavat hänen Kannaksen puolustuksesta antamansa käskyt ja ohjeet.
"Ihmemies sen täytyi olla."
Kato,kato. Löysi sokea huttila.kanakin jyvän. Marski todella oli ihmemies ja samanlaisia oli hänen joukkonsa. Ylivoimainen hyökkäys torjuttiin ja itsenäisyys pelastettiin.
Se riepoo huttilaa aateveljineen vieläkin.
,,,,hän oli sodan muutoksesta aivan yhtä hyvin selvillä kuin muutkin.,,,,
Oppi liikuntasodan säännöt ihan itsekseen vain ilman,että kenenkään tarvitsi sitä hänelle opettaa. Reservien komentaminen etulinjaan 9.6 illalla seuraavan aamun tykkitulen alle osoitti jotain ihan muuta kuin mitä sinä höpäjät.
murtojen lyöminen vastahyökkäyksillä ja pääpuolustuslinjan palauttaminen iomille joukoille.
Illala 9.6. ei vielä käsitetty, että kyseessä oli suurhyökkäys. Tietysti Päämajasta käsin oli turha johtaa etulinjan taistelua.
"Oppi liikuntasodan säännöt ihan itsekseen vain ilman,että kenenkään tarvitsi sitä hänelle opettaa."
Siis mitä? Marski oli viidennessä sodassaan, kolmatta kertaa ylipäällikkönä ja erittäin selvillä siitä, mitä sota oli. Liikuntasotaa hän oli johtanut erittäin ansiokkaasti sekä Talvisodassa että kesällä -41.
Mannerheimin kenttäkokemus oli 1. MS:sta niin kuin monien muidenkin viime sodan vanhemman pään komentajien.
Hän komensi ratrsuväkiyhtymiä koko sodan ajan eroonsa asti syyskuussa -17. Lisäksi hän oli lyhyen aikaa armeija vastaavan yhtymän komentajana.
Sitä kokemusta ei mikään yleisesikuntakoulutus pysty korvaamaan. Ja ye-osaamista oli aina alaisilla riittämiin.
Riitti kuitenkin punikkien lyömiseen -18 ja rys sien pysäyttämiseen -40 ja -44
Marskin johtaessa sotaa Suomi torjui kahdesti puna-armeijan miehitysyrityksen.
Tämä aihe on jo käsitelty. Alkaako teiltä jo valehtelunaiheet loppumaan.
Todella säälittävää.
No mikähän oli Hitlerin, Mussoliinin, Stainin, Rooseveltin tai Chursillin yleis-esikuntakokemus, ennenkuin ne ottivat maansa sodan johtaakseen ????
yleisesikunnan työskentelyä "omana esikuntapäällikkönään" 1918-19 ja 1931-1945. Eiköhän siinä jonkin sortin kokemusta kerry.
Jooseppi oli ryöstellyt paikkoja. Tiflisin observatoriossa oli töissä kesällä 1898.
Äläpä vertaa sodan nähneitä Ducea ja Fuhreriä pyörätuoli vammaiseen ja läskiin.