Lastenleirin jälkeen pikkupoika sanoi: Asia hyvä mutta ihmiset keljuja.
Onko uskovien yhteys näin surullista?
mamma20
12119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvin on poika asian ymmärtänyt.
Koleerikkokko taas kerran..
Ei ole minun sanomaa.
Kuittaan kyllä täysin aloituksen.
Ps. Sinun kaltaisia kierrän kaukaa.
No hyvä, että on kokenut Jumalan ja uskon hyväksi. Valitettavasi olemme uskovinakin ihmisiä ja ei kaikki pääse samalle aaltopituudelle: ei vain käy luonteet yhteen.
Varmaan pojalla on ollut rehellinen tunnustus. Se on ikävää jos Jumalan rakkaus ja usko mielletään sen mukaan miten tulemme toimeen eri pesoonallisuuksien kassa.
Tulin uskoon aikuisena ja monia vuosia yritin päästä 'sisään' seurakuntaan ja saada ystäviä sieltä. Tuloksetta. Siirryin toiseen srk:aan, sama juttu. Jne.
Lopulta turhauduin ja lopetin kokouksissa istumisen, muutahan siellä ei ollut tarjolla (kun ei ollut laulun/soiton lahjoja, hyödyllisiä taitoja, suhteita, varallisuutta jne).
Minulle uskovien yhteydeksi ei riitä teennäinen vierustoverin kättely, käskystä, kun mitään todellista kohtaamista ja yhteyttä ei ole eikä tule.
Uskoni säilytin. Tiedä miten olisi käynyt jos olisin jatkanut 'seurakunnassa'.
Sanassa lukee: Älkää jättäkö seurakunnan kokousta.
Mutta entäs kun srk ei ole eikä toimi niin kuin sen sanan mukaan pitäisi?
Surullista mutta totta. En ainakaan minä keksi mitään ratkaisua tilanteeseesi. Itse olen lähestyväinen, mutta kaikki ei ole.
Tuosta pöntöstä määrätystä vierustoveri kättelystä. Minusta pääpiirteittäin tympeää. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Orpolapsi, et ole ainoa mielipiteinesi. Matkalaisena sinulla on kuitenkin jäänyt tärkein sinne reppuun, niinkuin itse mainitsit, joten ei hätiämitiä. Mene kirkkoon tai mihin nyt menetkin, jos haluat, mahdollisimman vähän odottaen eli rima mahdollisimman alhaalla, niin et pety ihmisiin.
"Tuosta pöntöstä määrätystä vierustoveri kättelystä. Minusta pääpiirteittäin tympeää. Ei kannettu vesi kaivossa pysy."
Samaa mieltä tästä.
Parempi, että jo poikasena ymmärtää, mikä on ihmismieli kuin että elää haavemaailmassa aikuiseksi ja herää sitten joskus kolmekymppisenä todellisuuteen ja tekee itsarin, kun ei pää kestä. Näitä nuoria hemmoteltujahan on vaikka kuinka paljon, joilla tuntuu olevan niin vaikeata tosielämässä opinahjoissa ja työelämässä, kun ei ole äitiä ja isiä päätä silittelemässä, vaan turpiin tulee joka taholta.
Poikahan on ihan oikeassa siinä, hän on löytänyt nimenomaan asian ytimen. Jumala on hyvä ja hänen tarkoitusperänsä ihmisiä kohtaan ovat hyvät, mutta ihmiset pilaavat kaiken.
Mitähän tuo pikkupoika on tuolla tarkoittanut? Ettei vaan olisi taas leirillä peloteltu Jeesuksen toisella tulemisella ja viety pieniä lapsia puoliväkisin myöhäisillan rukouskokoukseen "antamaan elämäänsä Jeesukselle"? Monihan saattaa niihin mennäkin, kun muut kerran menee ja ei uskalla kieltäytyä.
Uskon pitäisi olla hyvä asia, mutta sen varjolla voidaan saada niin paljon pahaa aikaan. Ei pienille lapsille voi puhua kuten aikuisille. En uskokaan että helluntailaiset olisivat luopuneet pelottelusaarnoistaan lastenleireillä kokonaan. Aikaisemminhan nuo "tempauspelottelut" ja "pakkopolvirukoukset" olivat yleisiä helluntaileireillä.
Ihmiset ovat taitavia pilaamaan Jumalan hyvän asian. Onneksi Jumala voi jopa niitä ihmisten käyttämiä virheitä käyttää siunaukseksi, jos Hänelle annetaan tämä mahdollisuus.
Harvinaisen viisas toteamus aloituksen pikkupojalta.