Mitä tiivisteeksi

Polyprobleemi... eiku polupropeeni on vauhdilla yleistynyt hirsiseinien tiivisteenä. Näin siksi, että nykyaikaiset ilmantiiveysvaatimukset on niin kovat, ettei sitä pellavariveellä meinaa millään saada täytetyksi.

Ja lisäkommenttina: hengittävyys ei ole sama asia kuin ilmavuodot, joten hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta. Se kuinka suuren ekologisuusongelman tuosta polupropeenista haluaa tehdä - se on makuasia.

rauno_kangas kirjoitti:

Polyprobleemi... eiku polupropeeni on vauhdilla yleistynyt hirsiseinien tiivisteenä. Näin siksi, että nykyaikaiset ilmantiiveysvaatimukset on niin kovat, ettei sitä pellavariveellä meinaa millään saada täytetyksi.

Ja lisäkommenttina: hengittävyys ei ole sama asia kuin ilmavuodot, joten hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta. Se kuinka suuren ekologisuusongelman tuosta polupropeenista haluaa tehdä - se on makuasia.

Lue lisää

...siis tietysti piti kirjoittamani polypropeeni...

rauno_kangas kirjoitti:

Polyprobleemi... eiku polupropeeni on vauhdilla yleistynyt hirsiseinien tiivisteenä. Näin siksi, että nykyaikaiset ilmantiiveysvaatimukset on niin kovat, ettei sitä pellavariveellä meinaa millään saada täytetyksi.

Ja lisäkommenttina: hengittävyys ei ole sama asia kuin ilmavuodot, joten hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta. Se kuinka suuren ekologisuusongelman tuosta polupropeenista haluaa tehdä - se on makuasia.

Lue lisää

Mitenhän se menikään yhden polypropeeni-valmistajan mainos? Ei sido kosteutta joten on hengittävä materiaali hirren välissä tms?

Viitaten edelliseen kommenttiin "hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta". Tarkoitit varmaan ettei hirren hengittävyys muutu vaikka väleihin muovia polypropeenin muodossa laittaisikin? Polypropeenihan ei "hengitä" koska ei sido eikä luovuta kosteutta.
Makuasiat ovat tärkeitä kuten alun esimerkin kautta voimme todeta. Ei liene kenellekkään epäselvää kummalla markkinointitavalla polypropeeni-eriste myy paremmin, hengittää vai ei-hengitä viittauksilla? Makuasiat ovat makuasiota mutta esimerkin mainos ei ole makuasia vaan mauton asia. Kuluttajan tiedostettua harhauttamista. Muovi ei hengitä

Provo aloitus huom. kirjoitti:

Mitenhän se menikään yhden polypropeeni-valmistajan mainos? Ei sido kosteutta joten on hengittävä materiaali hirren välissä tms?

Viitaten edelliseen kommenttiin "hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta". Tarkoitit varmaan ettei hirren hengittävyys muutu vaikka väleihin muovia polypropeenin muodossa laittaisikin? Polypropeenihan ei "hengitä" koska ei sido eikä luovuta kosteutta.
Makuasiat ovat tärkeitä kuten alun esimerkin kautta voimme todeta. Ei liene kenellekkään epäselvää kummalla markkinointitavalla polypropeeni-eriste myy paremmin, hengittää vai ei-hengitä viittauksilla? Makuasiat ovat makuasiota mutta esimerkin mainos ei ole makuasia vaan mauton asia. Kuluttajan tiedostettua harhauttamista. Muovi ei hengitä

Lue lisää

Muovi kyllä hengittää, eli päästää vesihöyryä läpi, kunhan se niin rakennetaan !
Muovi ei myöskään lahoa tai mätäne ja ainoastaan orgaaninen aines homehtuu.
Polypropeenista valmistetut aluskatteet päästävät vesihöyryä läpi ja pitävät vettä, niillä toteutetaan suljettuja kattojärjestelmiä myös hirsitaloissa.
Ikkunoiden tiivistykseen tarkoitetut joustavat uretaanit päästävät myös läpi vesihöyryä.
Fuktisol eristeet päästävät myös perustuksessa vesihöyryä ulos maaperään, mutta ei vettä läpi.
Muovista voidaan hyvin valmistaa hengittäviä tuotteita, ei mitään ongelmaa. Muutenkaan muovista ei kosteusvaurioita aiheudu, kun oikeassa paikassa oikeaa versiota käytetään.

Provo aloitus huom. kirjoitti:

Mitenhän se menikään yhden polypropeeni-valmistajan mainos? Ei sido kosteutta joten on hengittävä materiaali hirren välissä tms?

Viitaten edelliseen kommenttiin "hengittävyyteen tuolla tiivisteellä ei ole vaikutusta". Tarkoitit varmaan ettei hirren hengittävyys muutu vaikka väleihin muovia polypropeenin muodossa laittaisikin? Polypropeenihan ei "hengitä" koska ei sido eikä luovuta kosteutta.
Makuasiat ovat tärkeitä kuten alun esimerkin kautta voimme todeta. Ei liene kenellekkään epäselvää kummalla markkinointitavalla polypropeeni-eriste myy paremmin, hengittää vai ei-hengitä viittauksilla? Makuasiat ovat makuasiota mutta esimerkin mainos ei ole makuasia vaan mauton asia. Kuluttajan tiedostettua harhauttamista. Muovi ei hengitä

Lue lisää

Tarkoitin aivan kuten tulkitsit, ettei PP-tiiviste muuta hirren hengittävyyttä. PP-tiiviste itsessään ei hengitä - rakenteiden hengittävyyshän nimenomaan määritellään kykynä sitoa ja vapauttaa kosteutta ja tasata näin ilmankosteutta ympäristössään.

Itse yritän pysytellä noista makuasiakiistoista erillään, kun en ole kovin sitoutunut mihinkään "kuppikuntaan". Ymmärrän asiassa kaikkien osapuolten argumentit.

Edellisen kerran kun tähän kysymykseen käytännössä törmäsin, olin suunnittelemassa yhtä käsinveistetystä hirrestä tehtävää rakennusta. Siinä ostaja hieman kummeksui tapaa, jolla käsoinveistäjä (ehta hirsimies) tarjosi oletusarvoisesti PP-tiivisteitä saumoihin. Ja kysyttäessä tarkennuksia, sanoi, että kyllä hän tarvittaessa tekee pellavasaumojakin, muttei niistä tule riittävän ilmatiiviitä tekemälläkään.

PP-tiivistettä ei pitäisi mielestäni markkinoida hengittävänä - se on selviö.

Ja yksi seikka, joka itselläni on vielä pikkuisen puutteellisesti selvitettynä on se, miten PP-tiivisteen ja puun rajapinta käyttäytyy. Kaikkihan me tiedämme (?) miltä näyttää lopputulos, kun laitetaan lasivillaa hirttä vasten ja sitten annetaan muutama vuosi ihan pikkuisen kosteutta siihen.... Toivottavasti nuo PP-miehet ovat tämän seikan selvittäneet esim. vanhettamiskokein.

Juuri remontoinut kirjoitti:

Muovi kyllä hengittää, eli päästää vesihöyryä läpi, kunhan se niin rakennetaan !
Muovi ei myöskään lahoa tai mätäne ja ainoastaan orgaaninen aines homehtuu.
Polypropeenista valmistetut aluskatteet päästävät vesihöyryä läpi ja pitävät vettä, niillä toteutetaan suljettuja kattojärjestelmiä myös hirsitaloissa.
Ikkunoiden tiivistykseen tarkoitetut joustavat uretaanit päästävät myös läpi vesihöyryä.
Fuktisol eristeet päästävät myös perustuksessa vesihöyryä ulos maaperään, mutta ei vettä läpi.
Muovista voidaan hyvin valmistaa hengittäviä tuotteita, ei mitään ongelmaa. Muutenkaan muovista ei kosteusvaurioita aiheudu, kun oikeassa paikassa oikeaa versiota käytetään.

Lue lisää

Olisikohan sinun ensitöiksesi kannattanut ensin selvittää mitä hengittämisellä tarkoitetaan ennen remonttiin ryhtymistä? Kuulostaa paitsi siltä että luit lunteista markkinamiesten myynti-ilmoituksia joissa vesi muuttuu viiniksi myös siltä kuin olisit juuri mennyt pilaamaan talosi muoveilla uskomalla kaiken paskan minkä myyntimiehet sinulle sanoo rahan omistajan vaihtamiseksi? Taas yksi muoveilla pilattu perus"korjattu" talo? Vapaasti sanojasi lainaten orgaaninen homehtuu kiitos muovien. Olet ihan oikeassa että muovi on ongelmajäte joka ei esim. maadu orgaanisen tavoin.

http://jyremark.fi/pp-termo-2/

Siinä yksi esimerkki hengittävästä muovista. Katso kuvaa missä vesipisarat eivät imeydy muoviin ja kokeile uudestaan perustella miten muovi hengittää? Aluksi kannattaa ehkä googlata mitä sanahirviöllä hengittäminen tarkoitetaan?

Yksi typerimmistä termeistä rakennusfysiikassa joka ymmärretään vieläkin väärin sen lisäksi että sitä tulkitaan ihan miten sattuu kuten linkistä voit todeta.

Hengittäminen : kyky sitoa sekä luovutta kosteutta. Polypropeeni ei tee kumpaakaan kuten linkissäkin kerrotaan mutta siitä huolimatta se hengittää..?

Juuri remontoinut kirjoitti:

Muovi kyllä hengittää, eli päästää vesihöyryä läpi, kunhan se niin rakennetaan !
Muovi ei myöskään lahoa tai mätäne ja ainoastaan orgaaninen aines homehtuu.
Polypropeenista valmistetut aluskatteet päästävät vesihöyryä läpi ja pitävät vettä, niillä toteutetaan suljettuja kattojärjestelmiä myös hirsitaloissa.
Ikkunoiden tiivistykseen tarkoitetut joustavat uretaanit päästävät myös läpi vesihöyryä.
Fuktisol eristeet päästävät myös perustuksessa vesihöyryä ulos maaperään, mutta ei vettä läpi.
Muovista voidaan hyvin valmistaa hengittäviä tuotteita, ei mitään ongelmaa. Muutenkaan muovista ei kosteusvaurioita aiheudu, kun oikeassa paikassa oikeaa versiota käytetään.

Lue lisää

Kiinnittäisin huomiota siihen, että tuossa puhutaan kahdesta erilaisesta hengittävyydestä.

Hengittäväksi rakenteeksi puhutellaan rakennetta, joka tasaa sisäilman suhteellista kosteutta ja se taito perustuu rakenteen kykyyn sitoa ja vapauttaa kosteutta - ei siis kykyyn läpäistä kosteutta.

Noitten kalvojen hengittävyys taas on kykyä läpäistä sitä kosteutta.

Kun tuo seikka huomioidaan, niin näitä nykyisiä kalvoja kyllä kannattaa suositella kovastikin. Veshöyryä läpäisevä aluskate on loistovekotin ja ilmankosteuden mukana läpäisevyyttään säätävät ilmansulkukankaat - ne ne vasta fiksuja onkin.

rauno_kangas kirjoitti:

Tarkoitin aivan kuten tulkitsit, ettei PP-tiiviste muuta hirren hengittävyyttä. PP-tiiviste itsessään ei hengitä - rakenteiden hengittävyyshän nimenomaan määritellään kykynä sitoa ja vapauttaa kosteutta ja tasata näin ilmankosteutta ympäristössään.

Itse yritän pysytellä noista makuasiakiistoista erillään, kun en ole kovin sitoutunut mihinkään "kuppikuntaan". Ymmärrän asiassa kaikkien osapuolten argumentit.

Edellisen kerran kun tähän kysymykseen käytännössä törmäsin, olin suunnittelemassa yhtä käsinveistetystä hirrestä tehtävää rakennusta. Siinä ostaja hieman kummeksui tapaa, jolla käsoinveistäjä (ehta hirsimies) tarjosi oletusarvoisesti PP-tiivisteitä saumoihin. Ja kysyttäessä tarkennuksia, sanoi, että kyllä hän tarvittaessa tekee pellavasaumojakin, muttei niistä tule riittävän ilmatiiviitä tekemälläkään.

PP-tiivistettä ei pitäisi mielestäni markkinoida hengittävänä - se on selviö.

Ja yksi seikka, joka itselläni on vielä pikkuisen puutteellisesti selvitettynä on se, miten PP-tiivisteen ja puun rajapinta käyttäytyy. Kaikkihan me tiedämme (?) miltä näyttää lopputulos, kun laitetaan lasivillaa hirttä vasten ja sitten annetaan muutama vuosi ihan pikkuisen kosteutta siihen.... Toivottavasti nuo PP-miehet ovat tämän seikan selvittäneet esim. vanhettamiskokein.

Lue lisää

olipa erikoinen perinnerakentaja joka ei tunne itsestään kiristyviä nurkkasalvosmalleja eikä tiedosta sitä, että työntekijästä se on kiinni miten tiivis hirsitalosta tulee tai ei? Jos työnlaadun varmistaa muovi niin silloin on väärä mies kirvestä heiluttelemassa. Laiskuuttaan ne pp:tä käyttää. Pellava on suomeksi sanottuna v-mäistä työstettävää tappien kohdalla jne.

Aluskatteena muovia voi käyttää ja pesutilojen kosteussulkuna, muuten sillä tehdään hirveitä vahinkoja yhdistelemällä sitä rakenteisiin minne se ei kuulu. Muovitaloon muovit kuuluu kuten hengityslaitteet elämän ylläpitämiseksi noin yleisellä tasolla. Yleisellä tasolla valtava määrä suomen vanhaa rakennuskantaa on pilattu muoveilla. Muovimaaleja näkee vieläkin tuulettamattomissa verhouksissa yms..Lasivilloilla jne rakentaessa muovi vastaavasti on pakollinen.

Kukaan ole muovia kieltämässä vaan pyrkimässä tuomaan esille eri rakennusmateriaalien oikeat käyttökohteet.

Selvä tapaus kuluttajia harhauttavasta mainonnasta jos muovia kaupataan hengittävänä. Hirrestä kaikilla tulee mieleen ekologisuus ja siksi muovitkin hengittää koska hengittämättömänä kuluttajat hylkisivät tuotetta. Siitäkin huolimatta ettei siitä vahinkoa ole hirrelle kuten lasivillasta

Tuo viimeksi mainitsemasi asia on pp:n suurin kysymysmerkki (ja se suurin ongelma). Materiaali joka ei sido kosteutta pysäyttää kosteuden siirtymisen jolloin kosteus ei pääse poistumaan. Normitilanteessa sekään ei ole ongelma koska kosteus siirtyy lopulta sivujen kautta pois. Mutta tilanteessa missä kosteus on muuta kuin ilmankosteutta tai sadevettä ongelmia tulee edellä mainitusta syystä...Joka tapauksessa mainostetaan uhkakuvilla joita ei edes ole. Jos hengittävä eriste kastuu se myös luovuttaa kosteuden pois joten luotua uhkaa ei siis ole. Aika tyypillinen esimerkki yhdestä suosituimmista tavasta luoda markkinarako tuotteelle jolle ei ole tarvetta se keksitään. Maalivalmistajat yhtenä esimerkkinä. Valtava määrä erinäisiä tuotteita joita ei edes tarvita mutta kassakone kilisee kun on luotu mielikuvilla tuotteille tarve jota todellisuudessa ei ole. Päinvastoin. Muovimaalien jälkeen oli pakko keksiä tuuletusraot jne. kosteuden poistamiseksi verhoilun takapinnoilta pois koska muovipinta estää sen poistumisen ulkopinnoilta.

Vanhettamiskokeet valitettavasti maksaa yleensä kuluttajat. Menee usein vuosikymmeniä ennen kuin huomataan että tuote on tikittävä aikapommi ja maksaja on aina kuluttaja. Edelleen, valtava määrä maalejakin myydään hengittävinä, pp ei ole kuin yksi esimerkki laajaksi luokiteltavassa ongelmassa.

On se vaan kumma ettei huippuinsinöörit keksi 2000-luvullakaan karhunsammalta parempaa eristettä? Kylmä mutta se aina unohdetaan että kyseessä on avovaraus..

rauno_kangas kirjoitti:

Kiinnittäisin huomiota siihen, että tuossa puhutaan kahdesta erilaisesta hengittävyydestä.

Hengittäväksi rakenteeksi puhutellaan rakennetta, joka tasaa sisäilman suhteellista kosteutta ja se taito perustuu rakenteen kykyyn sitoa ja vapauttaa kosteutta - ei siis kykyyn läpäistä kosteutta.

Noitten kalvojen hengittävyys taas on kykyä läpäistä sitä kosteutta.

Kun tuo seikka huomioidaan, niin näitä nykyisiä kalvoja kyllä kannattaa suositella kovastikin. Veshöyryä läpäisevä aluskate on loistovekotin ja ilmankosteuden mukana läpäisevyyttään säätävät ilmansulkukankaat - ne ne vasta fiksuja onkin.

Lue lisää

Siinäpä se ongelma onkin, yhdellä ja samalla termillä tarkoitetaan eri asioita ja silloin ne menee sekaisin ja seurauksena usein hyvinkin suuret taloudelliset vahingot.

Aluskatetta käytän itsekkin. "Hiukan" helpompaa kuin tuohien repiminen jne. Toimintaperiaate muuten molemmilla sama. Pelkkä muovi aluskatteena vaatisi vintille koneellisen poiston kosteuden poistamiseksi.

Ilmansulkukankaissa piilee sama ongelma kuin pp:ssä. Pysäyttää kosteuden siirtymisen joka kasvattaa kosteusrasitusta eli hidastaa kosteuden poistumista ja se on ongelmaksi luokiteltava yksityiskohta. Ongelma on juuri siinä että se yhdistetään kiinteästi toiseen materiaaliin, ei kuten aluskate joka on itsenäinen rakenneosa jolloin se ei tuota ongelmia vaan poistaa niitä.
Joko tai (muovi kosteuskatkona tai ns. hengittävät materiaalit) ei välimuotoja seinärakenteissa. Kyse ei ole niinkään siitä, tuottaako jokin materiaalivalinta mahd. kosteusongelmia vaan siitä onko siihen edes teoreettista mahdollisuutta. Siinä mielessä itse en suosi kuin vuosikymmenien kokemuksien omaavia materiaaleja. Jos ongelmia on ne tulee yleensä esille vasta vuosikymmenien jälkeen. Usein täytenä yllätyksenä. Yhden rintamiestalon laajennusosan olen nähnyt missä paperin sisältä löytyi yllättäen muovintapaista ja koko talo meni purkuun. Vanha puoli oli virheetön mutta laajennusosan ongelmat mittakaavassa joilla asunto julistettiin käyttökieltoon.

Rakentaminen EI SAA olla arpapeliä. Varsinkaan kun pelissä ei ole saavana osapuolena vaan maksavana.

17+4=? kirjoitti:

Siinäpä se ongelma onkin, yhdellä ja samalla termillä tarkoitetaan eri asioita ja silloin ne menee sekaisin ja seurauksena usein hyvinkin suuret taloudelliset vahingot.

Aluskatetta käytän itsekkin. "Hiukan" helpompaa kuin tuohien repiminen jne. Toimintaperiaate muuten molemmilla sama. Pelkkä muovi aluskatteena vaatisi vintille koneellisen poiston kosteuden poistamiseksi.

Ilmansulkukankaissa piilee sama ongelma kuin pp:ssä. Pysäyttää kosteuden siirtymisen joka kasvattaa kosteusrasitusta eli hidastaa kosteuden poistumista ja se on ongelmaksi luokiteltava yksityiskohta. Ongelma on juuri siinä että se yhdistetään kiinteästi toiseen materiaaliin, ei kuten aluskate joka on itsenäinen rakenneosa jolloin se ei tuota ongelmia vaan poistaa niitä.
Joko tai (muovi kosteuskatkona tai ns. hengittävät materiaalit) ei välimuotoja seinärakenteissa. Kyse ei ole niinkään siitä, tuottaako jokin materiaalivalinta mahd. kosteusongelmia vaan siitä onko siihen edes teoreettista mahdollisuutta. Siinä mielessä itse en suosi kuin vuosikymmenien kokemuksien omaavia materiaaleja. Jos ongelmia on ne tulee yleensä esille vasta vuosikymmenien jälkeen. Usein täytenä yllätyksenä. Yhden rintamiestalon laajennusosan olen nähnyt missä paperin sisältä löytyi yllättäen muovintapaista ja koko talo meni purkuun. Vanha puoli oli virheetön mutta laajennusosan ongelmat mittakaavassa joilla asunto julistettiin käyttökieltoon.

Rakentaminen EI SAA olla arpapeliä. Varsinkaan kun pelissä ei ole saavana osapuolena vaan maksavana.

Lue lisää

Lisäyksenä edelliseen nykyiset energiamääräykset tapauskohtaisesti pakottaa käyttämään kosteuskatkoa sisäpuolella hirsitaloissakin. Alkaa olemaan seinävahvuudet (hirsi eristeet) niin vahvoja ettei edes insinöörit tiedä muodostetaanko em. rakenteella tilanne missä kastepiste jää rakennekokonaisuuden eli seinän sisälle? Fiksuimmat neuvoo edellisen perusteella asentamaan kosteussulun uhan poistamiseksi mutta silloin herää kysymys mitä järkeä on vuorata hirrellä ns. pullotalo?

17+4=? kirjoitti:

Lisäyksenä edelliseen nykyiset energiamääräykset tapauskohtaisesti pakottaa käyttämään kosteuskatkoa sisäpuolella hirsitaloissakin. Alkaa olemaan seinävahvuudet (hirsi eristeet) niin vahvoja ettei edes insinöörit tiedä muodostetaanko em. rakenteella tilanne missä kastepiste jää rakennekokonaisuuden eli seinän sisälle? Fiksuimmat neuvoo edellisen perusteella asentamaan kosteussulun uhan poistamiseksi mutta silloin herää kysymys mitä järkeä on vuorata hirrellä ns. pullotalo?

Lue lisää

PP:n "ongelmasta" vielä esimerkki asian havainnollistamiseksi. Kuvitellaan hirsiseinä varauseristeineen ja seuraavaksi luodaan mielikuva missä kosteus nousisi kapillaarisesti alhaalta ylös. Ns. hengittävät eristeet hirsien välissä siirtää kosteuden kuten hirsikin mutta pp ei. Kosteus jää ensimmäisen hirren yläpintaan koska pp estää kosteuden siirtymisen seuraavaan hirteen. PP siis esimerkki tilanteessa muodostaa kosteusrasituksen joka edesauttaa kosteusongemien syntymistä ei niiden poistamista.

Edellinen siis pelkkä teoreettinen esimerkki. Todellisuudessa vaikka perustuksien betoni) ja hirren välistä puuttuisi kosteuskatko, kosteus poistuisi hirren sivuilta. Tiettyyn rajaan asti, lahoaisi ajan kanssa liian suuren kosteusrasituksen takia oli eriste hirsien välissä mikä tahansa mutta esimerkkinä. Pp voi teoriassa muodostaa tilanteen missä se kasvattaa kosteusrasitusta koska ei sido ja luovuta kosteutta. Yksi askel eteen kaksi taakse? Hengittävillä eristeillä em. tilannetta kosteusrasitukselle kun ei voi edes teoriassa syntyä.

Fiksua tekstiä. kirjoitti:

olipa erikoinen perinnerakentaja joka ei tunne itsestään kiristyviä nurkkasalvosmalleja eikä tiedosta sitä, että työntekijästä se on kiinni miten tiivis hirsitalosta tulee tai ei? Jos työnlaadun varmistaa muovi niin silloin on väärä mies kirvestä heiluttelemassa. Laiskuuttaan ne pp:tä käyttää. Pellava on suomeksi sanottuna v-mäistä työstettävää tappien kohdalla jne.

Aluskatteena muovia voi käyttää ja pesutilojen kosteussulkuna, muuten sillä tehdään hirveitä vahinkoja yhdistelemällä sitä rakenteisiin minne se ei kuulu. Muovitaloon muovit kuuluu kuten hengityslaitteet elämän ylläpitämiseksi noin yleisellä tasolla. Yleisellä tasolla valtava määrä suomen vanhaa rakennuskantaa on pilattu muoveilla. Muovimaaleja näkee vieläkin tuulettamattomissa verhouksissa yms..Lasivilloilla jne rakentaessa muovi vastaavasti on pakollinen.

Kukaan ole muovia kieltämässä vaan pyrkimässä tuomaan esille eri rakennusmateriaalien oikeat käyttökohteet.

Selvä tapaus kuluttajia harhauttavasta mainonnasta jos muovia kaupataan hengittävänä. Hirrestä kaikilla tulee mieleen ekologisuus ja siksi muovitkin hengittää koska hengittämättömänä kuluttajat hylkisivät tuotetta. Siitäkin huolimatta ettei siitä vahinkoa ole hirrelle kuten lasivillasta

Tuo viimeksi mainitsemasi asia on pp:n suurin kysymysmerkki (ja se suurin ongelma). Materiaali joka ei sido kosteutta pysäyttää kosteuden siirtymisen jolloin kosteus ei pääse poistumaan. Normitilanteessa sekään ei ole ongelma koska kosteus siirtyy lopulta sivujen kautta pois. Mutta tilanteessa missä kosteus on muuta kuin ilmankosteutta tai sadevettä ongelmia tulee edellä mainitusta syystä...Joka tapauksessa mainostetaan uhkakuvilla joita ei edes ole. Jos hengittävä eriste kastuu se myös luovuttaa kosteuden pois joten luotua uhkaa ei siis ole. Aika tyypillinen esimerkki yhdestä suosituimmista tavasta luoda markkinarako tuotteelle jolle ei ole tarvetta se keksitään. Maalivalmistajat yhtenä esimerkkinä. Valtava määrä erinäisiä tuotteita joita ei edes tarvita mutta kassakone kilisee kun on luotu mielikuvilla tuotteille tarve jota todellisuudessa ei ole. Päinvastoin. Muovimaalien jälkeen oli pakko keksiä tuuletusraot jne. kosteuden poistamiseksi verhoilun takapinnoilta pois koska muovipinta estää sen poistumisen ulkopinnoilta.

Vanhettamiskokeet valitettavasti maksaa yleensä kuluttajat. Menee usein vuosikymmeniä ennen kuin huomataan että tuote on tikittävä aikapommi ja maksaja on aina kuluttaja. Edelleen, valtava määrä maalejakin myydään hengittävinä, pp ei ole kuin yksi esimerkki laajaksi luokiteltavassa ongelmassa.

On se vaan kumma ettei huippuinsinöörit keksi 2000-luvullakaan karhunsammalta parempaa eristettä? Kylmä mutta se aina unohdetaan että kyseessä on avovaraus..

Lue lisää

Tässä asiassa tuntuu olevan selvät oppikuntarajat.

Itse en niitä allekirjoita.

"Vuori- ja lasivillan valmistajat ovat jääneet altavastaajiksi, kun uusia esimerkiksi pellavaan tai puukuituun perustuvia villoja on markkinoitu aggressiivisesti vetoamalla positiivisiin arvoihin, kuten rakenteiden hengittävyyden tuomaan hyvään sisäilmaan tai tuomalla kilpailevat tuotteet esiin negatiivisessa yhteydessä puhumalla esimerkiksi pullotaloista."

Edellä syy miksi kilpaileva tuotevalmistaja on tehnyt em. tapauksessa ilmoituksen markkinaoikeudelle.
Pientä verrattuna mitä on tullut vastaan. Pahimmillaan tuotevalmistaja on sivuillaan ennen sensurointia kieltänyt kilpailevien tuotevalmistajien tuotteiden käyttämisen muun disinformaation kilpailevien tuotteiden mustamaalaamiseksi.

(Asian voisi kääntää aloitteen tekijöitä vastaan esittämällä jatkokysymyksen mitä jos varauksissa olisi kivi- tai lasivilla jolloin aloittajan tuote olisi joutunut kyseenalaiseen valoon ja korostanut syytetyt tuotteen etuja?)

Bisnesmaailma on likaista peliä. Termi hengittävyys googlehaun perusteella on kasvanut vuosien aikana huomattavasti laajemmaksi asiakokonaisuudeksi kuin mitä sillä ennen tarkoitettiin. Nyt ei luokittelun ehtona ole enää pelkästään kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta (eri muodoissa) vaan nyt kaasut ja höyrytkin taitaa kuulua samaan kategoriaan hengittävä vaikka materiaali ei sitoisi ja luovuttaisi nestemäistä kosteutta jne?
Ilmankos muovikin "hengittää"..

Jos se hirsi kastuu/kostuu ulkoa- tai sisältäpäin syystä jos toisesta joka tapauksessa niin miksi eriste ei saisi kastua?
Sehän on kaikille jo selvää että jos eriste kastuu sen pitää myös kyetä luovuttamaan siihen kerääntynyt kosteus. Lasivilla ja hupsista, sitoo mutta ei luovuta ja kosteusongelmat on lähinnä ajan kysymys. Pellava taas kuivaa joten ongelmia ei ole joten miksi muovia?

Minusta pp on ajatuksena hyvä jos se ei myttäänny kuten esim. pellava kastuessaan tai hirsien painosta jolloin teoriassa lämmönvaraus heikkenee. En silti muovia laita. On jo aika kauan kaupattu alajuoksun alle vastaavankaltaista muovia joka tasaa sokkelin yläpinnan heittoja mutta ei päästä sokkelista vettä nousemaan alajuoksuun. Alajuoksu pysyy kuivana mutta sokkelin yläpinta on märkä tai ainakin kostea koska siihen pysähtyy kondensiovesi. Siinä hiukan esimerkkiä miksi en muovia hirsien väliin laita. En tosin kiellä muita laittamasta. Vapaa maa

Ja se ulkopinta kyllä siirtää kosteutta kohti sisäpintaa jos esim. pari päivää suoraan sataa seinään tuulenpuolen seinälle. Itsellä on yksi kylmä varasto missä on pystyrunkoon lyöty suoraan vaakapaneli kiinni ja kastuu läpi asti.

Sehän on jo vanha asia miten ym energiankiristysmääräyksillä luotiin seuraava tyyppitalo homeelle ja mikä hulluinta, tiedostetusti
.
-YM tilasi testin että voidaanko kiristää näin paljon energiamääräyksiä kuin on ajateltu?
-Testaaja testasi (n. vuoden) ja tuloksien perusteella vastasi että ei voi kiristää kuin maks. puolet aiotusta muuten homehtuu.

Mitä teki ym?

-Tilasi uuden tutkimuksen koska vastaus ei miellyttänyt.
-Eri taho "tutki" peräti viikonpäivät ja antoi tilaajaa tyydyttävän vastauksen kyllä voi.

Mikäs siinä, eihän talo ole yleensä kuin ihmisen elämän suurin hankinta? Homehtukoon mutta eristekauppa tuplaantuu.

Sama juttu kiuas sektorilla.

-Ym tilasi testit kiukaille kohdistetuista testeistä (voiko testituloksia käyttää tulisijan hormiluokkien määrittelemiseen yms?) ja testaaja esitti korjausehdotuksensa testien jälkeen perustellen tuloksilla miksi ja mitä pitää korjata jotta esim. tulisijan voi liittää hormiluokkaan joka testituloksilla ilmoitetaan.
-Vituiksi meni sekin ja kiuasvalmistajat voitti. Kiukaat joiden hormilämmöt nousi testeissä riippuen testi- ja mittaustavoista korkeammalle kuin suomessa on korkein hormiluokka, saivat myyntiluvat ce-merkintöineen edellisestä huolimatta.

Kiinnostaisi vain tietää miksi ym yleensä tilaa eri testejä eri asiayhteyksissä koska pyyhkii tilatuilla testituloksilla p*rseensä ja nuolee liike-elämän bisnesmiehiä ja palvelee heidän tarpeitaan (more money) jopa määräyksien ja asetuksien avulla?