Ei sitä slangia oikein jaksa vääntää Turkulaisen kanssa, kun kundi ei paljoakaan hiffaa. Silti yleiskielellä keskustellessa tuntuu, kuin olisi unohtanut osan itseään johonkin komeroon.
Ei puhetapaa noin vaan muuteta, mutten halua ylpeän leimaa ja haluan keskustelun skulaavan ilman suurempia kommonikaatio-ongelmia.
Pysyttekö stadilaisina vai nöyrryttekö ryhmäpaineen edessä?
Ei puhetapaa noin vaan muuteta, mutten halua ylpeän leimaa ja haluan keskustelun skulaavan ilman suurempia kommonikaatio-ongelmia.
Pysyttekö stadilaisina vai nöyrryttekö ryhmäpaineen edessä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä vastaanottaja määrää paljon tahdin. Ei sille mitään mahda. Eli pakko on luopua stadilaisuudesta.
Joskus olen hiffannut, että yksikin ymmärtämätön sana kaiken joukossa saattaa aiheuttaa sellaisen reaktion, että ulkopaikkakuntalainen ( varsinkin omassa ympäristössään ) helposti alkaa pitämään diivana stadilaisena.
Ei tossa mitään diivameininkiä minun mielestäni ole, vaan mikäli keskustelu menee sellaiseksi että huomaa ettei toinen enää zsennaa mitään mitä sille bamlaa ja pitää koko ajan selittää ja toistella mitä edellä sanoi, niin silloin pitää alkaa puhua tavallisella tavalla.
Ei stadilaisuudesta silti tarvitse luopua. Sama kuin menisi Jenkkeihin ja kun pitää puhua siellä ameriikan englantia tarkoittaisi se että luovuttaisi siis suomalaisuudesta?
Pysy vaan kalevalassa, ei sun slangia kukaan bonjaa;)
Stadilaiset bamlaa slangia vain keskenään, muille sen puhuminen on epäkohteliasta.
Onko Jalopewralla itsetunto-ongelma.
Itse olen monessa sopassa keitetty ja minulta on niin paljon kuin sitä arvostankin kadonnut savolaiskarjalainen puheenparsi ja murre.
Erityisesti koen menetykseksi että en osaa enää kaikkia murresanoja enkä pysty niitä siirtämään perillisilleni.
Olin pohjoisessa vuoden työkeikalla ja nautin suunnattomasti paikallisten porinoista.
"Mistä sie oot pois?" oli suurin piirtein ensimmäinen kysymys.
Ihmiset puhuivat omalla murteellaan toiset hoon päältä enemmän kuin toiset.
Puhu mulle stadin kieltä jos se on sinulle ominaista. Teitä on niin vähän ettei kieli kuolisi.
Turkulainen ei hiffaa mutta svolainen bonjaa.
Huastellaan, poristaan, bamlataan.