Aurinko häikäisee silmiäni tuulilasin lävitse,
kun yritän katsoa sinua. On loppukesä ja ajamme
halki vesistöjen. Pidät toisella kädellä
kädestäni ja ohjaat toisella autoa. Olet tulossa
ensimmäistä kertaa luokseni. ”Onko tämä merta?”
kysyt. Hymyilen, en osaa vastata kysymykseesi.
Katselen sinua ja aistin halusi. ”pysähdytäänkö
jossain välillä” utelet toiveikkaana. Auto
täyttyy kaupunkini tuoksuista, kun lähestymme
sitä. Tuttuja tuoksuja sinulle, vaikket sitä
kerrokaan. ”Jäädään vähäksi aikaa ulos” sanot
ja alat tupakoimaan verannalla. Tarkkailet
ympäristöä. Ihan tavallista 60-luvun
omakotialuetta, ajattelet. Korkeat pensasaidat
erottavat tontit toisistaan ja suovat
jonkinlaisen näköesteen. ”Hyvä sijainti”
toteat. Arvailen kahvin olevan valmiina ja
pyydän, että menisimme sisälle. Kahvi saa
odottaa. Vedät minut kiinni itseesi ja suutelet
kiihkeästi. Vastaan suudelmaasi. ”Tämä on jo
himoa” huokaat.
Vetovoima välillämme on valtaisa. Vartalomme
kietoutuvat toisiimme. Olemme aivan kuin
toisillemme tehdyt. Mutta aika lentää kuin
siivillä, aivan liian nopeasti. Hyväilen
käsivarsiasi, olet peilikuva minusta. Tutkin
silmiäsi, noita sielun peilejä. Väistät katseeni
taitavasti. Pelkäätkö, että löydän jotain mitä
minun ei tulisi nähdä. Epäilys hiipii
sisimpääni. Työnnän sen taka-alalle, haluan olla
nyt kanssasi, ajattelen asiaa sitten myöhemmin.
Pohdiskelen itsekseni, mikä sinussa on niin
vetovoimaista. Hymy hiipi suupieliini ja
kysäiset vakavana ”Kerro?”. ”Tykkään sinusta”
vastaan ja suutelen kasvojasi. Ihosi on sileä ja
kiinteä, sitä on ihana hyväillä. Olet vielä
vähän aikaa minulle arvoitus. Vielä vähän aikaa
ja tiedän kaiken. Tästä tietämättömänä lepään
raukeana vierelläsi, kuunnellen hengitystäsi.
Päivä kääntyy illaksi ja lopulta juomme
keittämäni kahvin. ”Mun pitää lähteä jo” sanot
vilkuillen kelloasi. Oudoksun kiirettäsi.
Lähtiessäsi näytät jotain minulle, avaimenperän.
Siinä on pieni vertaus nimestäsi sen
alkuperästä. Luen sen ääneen. Sitä näyttäessäsi
halusit sanoa minulle jotain. Jotain, joka on
saanut nyt selityksensä .
kun yritän katsoa sinua. On loppukesä ja ajamme
halki vesistöjen. Pidät toisella kädellä
kädestäni ja ohjaat toisella autoa. Olet tulossa
ensimmäistä kertaa luokseni. ”Onko tämä merta?”
kysyt. Hymyilen, en osaa vastata kysymykseesi.
Katselen sinua ja aistin halusi. ”pysähdytäänkö
jossain välillä” utelet toiveikkaana. Auto
täyttyy kaupunkini tuoksuista, kun lähestymme
sitä. Tuttuja tuoksuja sinulle, vaikket sitä
kerrokaan. ”Jäädään vähäksi aikaa ulos” sanot
ja alat tupakoimaan verannalla. Tarkkailet
ympäristöä. Ihan tavallista 60-luvun
omakotialuetta, ajattelet. Korkeat pensasaidat
erottavat tontit toisistaan ja suovat
jonkinlaisen näköesteen. ”Hyvä sijainti”
toteat. Arvailen kahvin olevan valmiina ja
pyydän, että menisimme sisälle. Kahvi saa
odottaa. Vedät minut kiinni itseesi ja suutelet
kiihkeästi. Vastaan suudelmaasi. ”Tämä on jo
himoa” huokaat.
Vetovoima välillämme on valtaisa. Vartalomme
kietoutuvat toisiimme. Olemme aivan kuin
toisillemme tehdyt. Mutta aika lentää kuin
siivillä, aivan liian nopeasti. Hyväilen
käsivarsiasi, olet peilikuva minusta. Tutkin
silmiäsi, noita sielun peilejä. Väistät katseeni
taitavasti. Pelkäätkö, että löydän jotain mitä
minun ei tulisi nähdä. Epäilys hiipii
sisimpääni. Työnnän sen taka-alalle, haluan olla
nyt kanssasi, ajattelen asiaa sitten myöhemmin.
Pohdiskelen itsekseni, mikä sinussa on niin
vetovoimaista. Hymy hiipi suupieliini ja
kysäiset vakavana ”Kerro?”. ”Tykkään sinusta”
vastaan ja suutelen kasvojasi. Ihosi on sileä ja
kiinteä, sitä on ihana hyväillä. Olet vielä
vähän aikaa minulle arvoitus. Vielä vähän aikaa
ja tiedän kaiken. Tästä tietämättömänä lepään
raukeana vierelläsi, kuunnellen hengitystäsi.
Päivä kääntyy illaksi ja lopulta juomme
keittämäni kahvin. ”Mun pitää lähteä jo” sanot
vilkuillen kelloasi. Oudoksun kiirettäsi.
Lähtiessäsi näytät jotain minulle, avaimenperän.
Siinä on pieni vertaus nimestäsi sen
alkuperästä. Luen sen ääneen. Sitä näyttäessäsi
halusit sanoa minulle jotain. Jotain, joka on
saanut nyt selityksensä .
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.