Luterilaisena ymmärrän toki ehtoollisen perusmerkityksen, mutta katolilainen ehtoollinen tuntuu niin monimutkaiselta, että tarvitsen selvennystä. Katolilaisuus siis kiinnostaa ihan posiitiivisessa mielessä.
Katolilaisillahan ilmeisesti vain osa messuun osallistujista ottaa vastaan ehtoollisleivän eli Jeesuksen ruumiin ja veren fyysisesti. Osa puolestaan rukoilee paikallaan hengellistä ehtoollista. Mikäli Jumala hengellisen ehtoollisen tarjoaa, niin onko se yhtä hyvä vai erilainen, kuin papin tarjoama ehtoollisleipä? Tietääkö ihminen itse onko saanut hengellisen ehtoollisen vai ei?
Ei-katolilaiset puolestaan pääsevät papin luokse siunattaviksi. Mitä heille tapahtuu hengellisesti tässä siunaamisessa? Saavatko ehtoollisleipää nauttimattomat katolilaiset automaattisesti tämän siunauksen, vaikka eivät papin luokse kävelisi, vai menevätkö he siunattavaksi yhdessä ei-katolilaisten kanssa. Vai saavatko he jonkin erilaisen siunauksen?
Katolilaisillahan ilmeisesti vain osa messuun osallistujista ottaa vastaan ehtoollisleivän eli Jeesuksen ruumiin ja veren fyysisesti. Osa puolestaan rukoilee paikallaan hengellistä ehtoollista. Mikäli Jumala hengellisen ehtoollisen tarjoaa, niin onko se yhtä hyvä vai erilainen, kuin papin tarjoama ehtoollisleipä? Tietääkö ihminen itse onko saanut hengellisen ehtoollisen vai ei?
Ei-katolilaiset puolestaan pääsevät papin luokse siunattaviksi. Mitä heille tapahtuu hengellisesti tässä siunaamisessa? Saavatko ehtoollisleipää nauttimattomat katolilaiset automaattisesti tämän siunauksen, vaikka eivät papin luokse kävelisi, vai menevätkö he siunattavaksi yhdessä ei-katolilaisten kanssa. Vai saavatko he jonkin erilaisen siunauksen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ne katolilaiset, jotka eivät jostakin syystä voi ottaa ehtoollista vastaan, voivat saada hengellisen kommuunion. He rukoilevat tällöin, että Kristus tulee heidän sydämeensä. Voivat he käydä myös hakemassa papilta siunauksen halutessaan; tämä siunauksen hakemisen tapa tunnetaan yleisesti kuitenkin lähinnä vain Pohjoismaissa.
Kaikki saavat siunauksen joka tapauksessa messun lopussa, niin että henkilökohtaisen siunauksen hakeminen eukaristian yhteydessä ei ole erityisesti tapeen. Se papin antama siunaus on sama kaikille, katolilaisille ja muille.
Sellaisia syitä, jotka estävät katolilaista ottamasta vastaan ehtoollisen muuten kuin hengellisen kommuunion kautta, voi olla esimerkiksi avioeron jälkeinen uudelleenavioituminen tai muu katolisen opetuksen kanssa ristiriidassa oleva elämäntilanne.
Yhtä hyvin syynä voi olla, että vaikka elämä on kunnossa, ei juuri nyt tällä kertaa osallistu ehtoolliseen, esimerkiksi koska ei ole valmistautunut siihen ehtoollispaastolla (vähintään tunnin mittainen syömättömyys ennen eukaristiaa) tai on jo aiemmin samana päivänä osallistunut eukaristiaan. Kaikki penkkeihin jäävät katolilaiset eivät siis "elä synnissä" kirkon opetuksen mukaan.
Mikä on NSA:n ja Johanna L.:n mielipide?
Kaksi kertaa voi ottaa vastaan ehtoollisen samana päivänä, mutta ei useammin (paitsi jos on kuoleman vaarassa):
www.ewtn.com/expert/answers/communion_times.htm
Kiitos tiedosta, tämä oli minulle epäselvää. Nuoruudessani ei ollut luvallista.
Olen kyllä joltakulta papilta kuullut, että on tarpeetonta mennä ehtoolliselle kahdesti samana päivänä, paitsi jos messuun osallistuttuaan tarvitsee myöhemmin saman päivän aikana viaticumin kuoleman lähestyessä. Mutta näin ollen se siis on kuitenkin sallittua.
"Luterilaisena ymmärrän toki ehtoollisen perusmerkityksen..."
Luterilaisena et juuri ymmärrä sen perusmerkitystä! Luther mm. hylkäsi ajatuksen, että eukristia on uhri. Leipä ja viini eivät myöskään muutu Kristuksen ruumiiksi (transubstantiation) vaan ovat sitä ovat sitä jollain mystisellä tavalla ilman muuttumista (konsubstantiation).
Tämä kuvaa paremminkin konsubstatio-oppia:
“Luther illustrated it by the analogy of the iron put into the fire whereby both fire and iron are united in the red-hot iron and yet each continues unchanged” (The Oxford Dictionary of the Christian Church, F.L. Cross, Ed., London: Oxford, 1958, p. 337).
Eli siis mitään todellista muuttumista ei tapahdu.
"Luterilaisena et juuri ymmärrä sen perusmerkitystä! Luther mm. hylkäsi ajatuksen, että eukristia on uhri. Leipä ja viini eivät myöskään muutu Kristuksen ruumiiksi (transubstantiation) vaan ovat sitä ovat sitä jollain mystisellä tavalla ilman muuttumista (konsubstantiation)."
Kerro toki, mikä ero transubstaatiolla ja konsubstantiaatiolla on. Minulle ne kuulostavat aivan samalta asialta, sillä erotuksella että katolilaiset määrittelevät mystisen osion yksityiskohtaisemmin. Luterilaisilla Kristus on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä konsekroimisen jälkeen. Sinä ilmeisesti ymmärrät eron kun niin sanot, mutta kyllä tuo semantiikka on niin korkean tason filosofiaa, että harvat siihen yltävät.
Eukaristia uhrina saattaa olla kiinnostavampi erottava tai yhdistävä seikka, enkä varmasti tiedä siitä kaikkea. Luterilaisillahan ehtoollinen on uhri tässä merkityksessä "Kirkon uskon mukaan ehtoollinen on ihmisen läheisintä yhteyttä Kristukseen, joka antaa itsensä elämän leiväksi jokaiselle, joka uskoo häneen (Joh. 6: 35). Ehtoollinen on syntien anteeksiantamuksen, sovituksen ja lunastuksen ateria." Ehtoollisella ja ehtoolliselle valmistauduttaessa myös muistetaan Jeesuksen kärsimys meidän puolestamme.
Katolilaisvastaiset protestantit väittävät katolilaisten uhraavan Jeesuksen joka päivä uudelleen ja uudelleen He siis esittävät katolilaisten samastuvan Jeesuksen murhaajiin. Mielestäni tuo on täyttä herjaavaa roskapuhetta, ja uskon katolilaisen ehtoollisen olevan uhri varsin pitkälle samassa merkityksessä kuin meilläkin.
Luterilaiset eivät muuten juurikaan lue Lutherin tekstejä. Ehkä uusi Luther-säätiö on niistä enemmän kiinnostunut, mutta tavallisille luterilaisille Luther ei ole erityisen läheinen.
"Kerro toki, mikä ero transubstaatiolla ja konsubstantiaatiolla on. Minulle ne kuulostavat aivan samalta asialta,.."
Ne eivät ole sama asia.
Tansubstantiaatio-opissa substanssi muuttu. Konsubstantiaatio-opissa substanssi ei muutu vaan Kristuksen veri ja ruumis ovat substanssin kanssa vieri vieressä muuttamatta toinen toistaan.
Konsibstansiaatio-oppi ei ole Lutherin keksimä vaan tuomittiin 4. lateraanikonsiilissa harhaopiksi.
Suomeksi transsubstantiaatio, latinaksi transsubstantiatio, englanniksi transubstantiation.
Kiitos. Minulle tuo tosiaan on lähinnä älyllistä filosofiaa, ja on vaikeaa ymmärtää mitä merkitystä erolla on hengellisesti. Taidan tosiaan ajatella konsubstantiaatiollisesti sikäli, että luulisin leivän säilyttävän ravinto-arvonsa ja muut leivän ominaisuudet konsekraation jälkeenkin. Leivän leipä-ominaisuuden merkitys vaan jää taka-alalle konsekraatiossa. Kirkko kieltää nauttimasta ehtoollista ruokana, koska varsinainen merkitys on Kristuksen ruumis ja veri. Tiedätkö muuten, mitä perua oppi sitten on, jos se ei ole Lutherin keksimä, ja millä perusteilla se tuomittiin harhaopiksi?
Toisaalta katolilaisetkin kuulema katsovat Kristuksen ruumiin ja veren tulevan leivän "kuoressa".
Vaikka en transubstaation ja konsubstaation merkityksen eroa tavoitakaan, niin tarkoitukseni ei ole loukata katolilaisuutta. En ole tuppaamassa ilman lupaa ehtoolliselle tms. Transubstaatio kuulostaa oikein kauniilta ja hyvältä. Ehkä se oppi auttaa kirkkoa ja uskovia kunnioittamaan ehtoollisleipää ja viiniä paremmin. Toisaalta sitten teillä on myös se hengellinen ehtoollinen heille, jotka eivät ota ehtoollista vastaan papilta, eikä se ole yhtä kunnianarvoisan oloinen tapahtuma kuin papin tarjoama.
"Tiedätkö muuten, mitä perua oppi sitten on, jos se ei ole Lutherin keksimä, ja millä perusteilla se tuomittiin harhaopiksi?"
Catholic Encyklopedian mukaan sellainen kaveri kuin Berengarius (1000-1088): "denied, if not the Real Presence, at least any change of the substance of the bread and wine into the substance of the Body and Blood." http://www.newadvent.org/cathen/04322a.htm
"Toisaalta katolilaisetkin kuulema katsovat Kristuksen ruumiin ja veren tulevan leivän 'kuoressa'. "
Eivät vaan leivän ja viinin substanssissa. Substanssi muuttu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi ulkoisten merkkien (accidenttien: näkö, haju, maku jne.) pysyessä samoina. Siitä itse opin nimi.
Ok. Luterilaisuudessa Jumalalle kuitenkin on kaikki mahdollista.