Aiemman käymässäni keskustelussa havaitsin, että oma määritelmäni ateistille ei ollutkaan täysin pätevä. Siispä esitän tässä erilaisia määritelmiä, katsotaan, miten ateistiveljet ja -siskot siihen suhtautuu.
A) Passiivinen ateisti on uskonnoton, ilman, että hän välttämättä osaisi vastata kysymykseen: "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan" mitään. Hän ei esimerkiksi välttämättä tunne käsitettä "jumala".
B) Aktiivinen ateisti osaa ja haluaa vastata kieltävästi kysymykseen "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan".
C) Muut, tarkemmin määritelemättömät, ateistit. Tämä C-luokka on tässä lähinnä luokittelun täydellistämiseksi.
Jotensakin olen luokitellut kaikki ateistit A-luokkaan, mistä on varmaankin seurannut vääriä johtopäätöksiä luokkiin B ja C kuuluvien ateistien osalta.
Se, mihin luokkaan ateisti kuuluu vaikuttaa sitten siihen, mitä voidaan väittää.
Esimerkiksi ei voitane väittää, että B-luokan ateistien jumala-käsitteet olisivat edeltäneet uskonnollisia jumala-käsitteittä tai että ne olisivat edes täysin itsenäisiä. Jumala-käsitteen täytynee loogisesti edeltää sen kieltämistä.
A-luokan ateistit sen sijaan voinevat väittää olleensa jo ennen jumala-käsitteitä markkinoilla. Tähän olen joskus viitannut ehkä hieman provosoivalla maininnalla ateisti-apinoista esi-isinä.
A-luokan ateismin päästessä yhteisössä valtaan voi myös jumala-käsitteet hävitä, mutta ei ilmeisestikään B-luokan aktiivisten ateistien yhteisössä, mikäli he säilyttävät identtiteettinsä.
No, kannattaako tästä nyt keskustella?
A) Passiivinen ateisti on uskonnoton, ilman, että hän välttämättä osaisi vastata kysymykseen: "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan" mitään. Hän ei esimerkiksi välttämättä tunne käsitettä "jumala".
B) Aktiivinen ateisti osaa ja haluaa vastata kieltävästi kysymykseen "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan".
C) Muut, tarkemmin määritelemättömät, ateistit. Tämä C-luokka on tässä lähinnä luokittelun täydellistämiseksi.
Jotensakin olen luokitellut kaikki ateistit A-luokkaan, mistä on varmaankin seurannut vääriä johtopäätöksiä luokkiin B ja C kuuluvien ateistien osalta.
Se, mihin luokkaan ateisti kuuluu vaikuttaa sitten siihen, mitä voidaan väittää.
Esimerkiksi ei voitane väittää, että B-luokan ateistien jumala-käsitteet olisivat edeltäneet uskonnollisia jumala-käsitteittä tai että ne olisivat edes täysin itsenäisiä. Jumala-käsitteen täytynee loogisesti edeltää sen kieltämistä.
A-luokan ateistit sen sijaan voinevat väittää olleensa jo ennen jumala-käsitteitä markkinoilla. Tähän olen joskus viitannut ehkä hieman provosoivalla maininnalla ateisti-apinoista esi-isinä.
A-luokan ateismin päästessä yhteisössä valtaan voi myös jumala-käsitteet hävitä, mutta ei ilmeisestikään B-luokan aktiivisten ateistien yhteisössä, mikäli he säilyttävät identtiteettinsä.
No, kannattaako tästä nyt keskustella?
Vastaukset 21
Vanhimmat
"A) Passiivinen ateisti on uskonnoton, ilman, että hän välttämättä osaisi vastata kysymykseen: "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan" mitään. Hän ei esimerkiksi välttämättä tunne käsitettä "jumala". "
Niin, siis pikkulapsi, joka ei ole vielä kuullut käsitettä jumala? Tai juuri ne apinat, kenties? Miten muuten olisi mahdollista , ettei tunne käsitettä "jumala"?
Ja olet aikaisemmin luokitellut kaikki ateistit tuohon luokkaan? Siis miten niin vittuilua?
Enkö just maininnut, että olen korjaamassa käsityksiäni.
Eikähän se, ettei tunne käsitettä "jumala" välttämättä tarkoita mitään vähä-älyisyyttä. Voisihan kulttuuri olla täysin "jumalaton", ettei viittauksia mihinkään yliluonnollisiin seikkoihin esiintyisi kielessä.
Jos viitsit katsoa, niin tuolla alempana aiemmin aloin keskustelun näistä käsitteistä. Tämä on ikäänkuin asian kartoitusta.
Älä nyt siis heti ala epäillä naisensukupuolielimettelyä.
Olet vain aika käsittämätön.
"Voisihan kulttuuri olla täysin "jumalaton", ettei viittauksia mihinkään yliluonnollisiin seikkoihin esiintyisi kielessä."
Huoh. Mikä kulttuuri ja kieli semmoinen sitten on? Elävätkö kaikki ateistit sitten tuossa kuvitteellisessa kulttuurissa, eivätkä muiden kansojen keskuudessa, kun heidät tuohon luokkaan A olet luokitellut?
Mistään kulttuurista tuskin löydät aikuista ihmistä, joka ei ole kuullut käsitettä jumala ja mitä sillä tarkoitetaan. En nyt oikein tajua sinua.
Oliskohan se ollut Farfar kun kertoi, että ateistin pitää pystyä kielteiseen vastaukseen uskon kysymyksissä.
Kun aiemmin olen lukenut Vapaa-ajattelija -lehteä (vai mikä sen nimi nyt on) siellä on tullut esille "uskonnoton". Sama määritelmä/nimitys näyttää tälläkin palstalla esiintyvän. Niinpä tuo jako A ja B -ateisteihin on eräänlainen täsmennysyritys.
Mitä sitten tulee siihen, ettei ehkä olekaan sellaista kulttuuria, jossa "jumala" on käsitteenä tuntematon, mutta nyt väitetään, että on löydetty kulttuuri, jossa "kolme" on tuntematon, voisimme vetää ehkä johtopäätöksiä siitä, että Luoja puhuu luodulleen luomakunnassaan. Tai minä voisin, sinä ehkä et?
Mutta kyllä ainakin kolminaisuusoppi joutuu tiukoille tuollaisessa "kolmettomassa" kulttuurissa.
Ateismille on olemassa yksinkertainen määritelmä, se on uskon puuttuminen jumalaolentoihin. Sen kun yrität parhaalla tahdollasi sisäistää ja hyväksyä, niin kaikki valkenee.
Miten tuo uskon puuttuminen todennetaan?
A-luokassa mielestäni havainnoimalla, ettei näy mitään uskontoon viittaavaa, ehkä kyselemällä "miksi noin teit" epäilyttävissä kohdissa?
B-luokassa sen voinee tehdä tuolla suoralla kysymyksellä.
Mutta puuttuuko usko jumalolentoihin myös mm. simpansseilta ja etanoilta?
onko olemassa uskontoa jossa ei olisi palvomisriittejä?
Eli jos riitit puuttuvat henkilö lienee ateisti?
>> Mutta puuttuuko usko jumalolentoihin myös mm. simpansseilta ja etanoilta? >>
Sitä sinun on kysyttävä simpansseilta ja etanoilta. Jos vastaavat että usko puuttuu, niin ovat ateisteja.
>>>A) Passiivinen ateisti on uskonnoton, ilman, että hän välttämättä osaisi vastata kysymykseen: "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan" mitään. Hän ei esimerkiksi välttämättä tunne käsitettä "jumala".>B) Aktiivinen ateisti osaa ja haluaa vastata kieltävästi kysymykseen "uskotko yhteen tai useampaan jumalaan".
Vastauksesi oli asiallinen ja hyvä.
epäilijä:[Sekä määritelmäsi mukaiset aktiiviset ja passiiviset ateistit kykenevät vastaamaan kysymykseesi ateismin määritelmän mukaisesti. ]
Voiko tästä vetää johtopäätöksiä:
1) Ateismi on toissijainen uskontoon nähden (loissuhde?)
2) Kaikilla tajuisilla ihmisillä on jumaltietoisuus?
>> Ateismi on toissijainen uskontoon nähden (loissuhde?) >>
Tietekin on niin että A-TEISMI määritellään määrittelemällä TEISMI mutta onko sinulla loissuhde lapsiin jotka uskovat joulupukkiin ?
>> ..jumaltietoisuus? >>
Ateistin 'jumaltietoisuus' rajoittuu käsittääkseni siihen että tiedämme uskovien puhuvan yliluonnollisista, uskoon perustuvista asioista kun he puhuvat jumalista.
Sinulla on suuria vaikeuksia ymmärtää mitä ateismi on tai ei ole ? Miten kävisikään jos olisi kysymys jostain vaikeaselkoisesta asiasta ?
>>>1) Ateismi on toissijainen uskontoon nähden (loissuhde?)>2) Kaikilla tajuisilla ihmisillä on jumaltietoisuus?
Nythän täältä löytyikin keskustelija, jonka kanssa juttu pysyy hyvin asiassa!!!
Loissuhteella tarkoitin lähinnä semmoista, että uskonnon häviäminen hävittäisi ateisminkin, mutta ateismin katoaminen ei hävittäisi uskonto.
Jos tuo yllä pitää paikkansa, niin ateismilla on loissuhde uskontoon, eikä sitä voine pitää samanarvoisena.
epäilijä:[Jumaltietoisuus on mielestäni kulttuuri peräinen asia joka tulee kasvatuksesta/omasta ajattelusta/kerhoista yms.
En usko että jumaltietoisuus voisi olla geeneissä vaan se tulee ylläolevista seikoista. ]
Niin, en usko, toisinkuin evoluutiobiologi Monod, että uskontogeeniä esiintyisi. Mutta jos sellainen löydetään ja suht'varmasti osoitetaan, niin sitten täytyy tarkistaa käsityksiään.
Mutta jumaltietoisuuden lähde voinee olla erityisen Jumalan ilmoituksen (=Raamatun) lisäksi myös luomakunta, joka lähes kiistämättömästi kertoo luojastaan. Tämä jälkimmäinen tekijä selittäisi sitten sen, miksei jumalusko ole hävinnyt niistäkään kansoista, joilla ei ole (enää) tietoa Jumalan erityisestä ilmoituksesta. Kerran syntynyt jumaltietoisuus sitten välittyy kulttuuri-ilmiönä, riippumatta alkuperäisestä syntytavastaan. Myös kultuurien sitkeys on sitten selityksenä jumaluskon säilymiselle.
Mutta kyllä sitä voisi ainakin teoreettisesti ajatella, että niin täysateistinen yhteisö voisi syntyä, mistä jumaltietoisuus katoaisi. Mutta sen jälkeen tuo ateismi olisi siis tyyppiä A, jossa ei osattaisi vastata sen paremmin kysymykseen "uskotko Jumalaan?" kuin "emeoma Weioa?"
epäilijä:[Tunnen kehitysvammaisia jotka uskovat jumalaan mutta silti eivät kykene määrittelemään jumalaa muuten kuin että se on olemassa, eli se on heille itsestään selvä asia...]
Niin, hyvinkin mahdollista, että mainitsemasi kehitysvammaiset kumoavat "hienot" teologiset koukeroni.
häviää vaikka teistit häviäisivätkin ?
Papan "logiikka" on aivan omalla tasollaan.
>>>Loissuhteella tarkoitin lähinnä semmoista, että uskonnon häviäminen hävittäisi ateisminkin, mutta ateismin katoaminen ei hävittäisi uskonto.
Jos tuo yllä pitää paikkansa, niin ateismilla on loissuhde uskontoon, eikä sitä voine pitää samanarvoisena.
koska heille usko jumalaan on kerhoissa opittu asia ilman että he todella ymmärtävät käsitteen jumala.
Luonnollisesti keitysvammaisilla on hyvin erillaiset kyvyt käsitellä ajatuksiaan mutta
suurimmalta osalta puuttuu kyky käsitellä abstrakteja käsitteitä
Että kaikilla ihmisillä on joulupukkitietoisuus! :D
>>Jos nyt niin kävisi että uskonto tulevaisuudessa katoaisi niin olivatko ihmiset tulevaisuuden ateisteja vai uskonnottomia ? En ainakaan tiedä mikä sana määrittelisi ihmisen tilanteessa jossa ei olisi teismiä eikä ateismia.
Kristillisen määritelmän jumala ei kuitenkaan taida olla Se jumala joka aikojen alussa on tuon määritelmän on saanut. Minua kovasti kiinnostaisikin tietää, mitä mieltä uskovat ovat eri jumala käsityksistä? Mitä sinä tarkoitat jumalalla?
Jos jumalalla ajatellaan jotakin ihmistä suurempaa voimaa joka (enemmän tai vähemmän) rajaa meidän tekemisiä, ei liene vaikea. Jos jumalalla taas tarkoitetaan jotakin konkreettisempaa "olentoa", tietoisuutta joka määrää kaikesta, tuskin, eli ei.