Euroopan vanhimmat kirjoitetut kielet? Meneeköhän lista ikäjärjestyksessä näin:
1. kreikka: ehdoton ykkönen, myös edelleen käytetty kieli. Lineaari B –kirjoitus ilmeisesti 1400-luvulta e.a.a. Foinikialaisilta saatiin nykykielen kirjaimisto 800-700-luvuilta e.a.a.
2. latina: 200-luvulta e.a.a.
3. gootti, 360-luvulta Wulfilan Raamatun-käännös. Kadonnut kieli.
4. iiri (!) lyhyinä ”Ogham-kirjoituksena” 300-luvulta, kristillisten luostarien kirjakieli 400-700-luvuilla, edelleen elävä kieli
5. ”Old English” tai anglosaksi, 450-luvulta noin 1100-luvulle. Jatkumoa nyky-englantiin, joskin vahvasti muuttuneena. Varhaisimpia muotoja pidetään tosin heikosti muinaisnorjasta ja alasaksista erotettavina – vielä 900-luvulla näiden puhujien katsottiin ymmärtävän toisiaan.
6. arabia (!) Kyllä, kyllä: Euroopassa aikanaan puhuttu kieli, jota toki vieläkin täällä puhutaan. Euroopassa Iberian niemimaalla ja viimeisenä Andalusiassa 711-1492. Sisilian emiraattien kielenä 965-1072, jatkui normanniajan kielenä mm. Roger II:n hovissa 1095-1154, jatkumoa ainakin 1300-luvulle. Monen maahanmuuttajan kotikieli.
7. muinaiskirkkoslaavi: Bulgarian tienoon murteesta 800-luvulla muokattu kirkkokieli, esikuva myöhemmille slaavilaisille kielille. Liturgiakieli, ei aktiivisessa käytössä.
8. heprea: juutalaisen vähemmistön oppineiston jollain tapaa osaama kieli läpi keskiajan, Jehuda ha-Levi 1100-luvulla, al-Harizi 1200-luvulla. Ajoittaminen ”eurooppalaiseksi kieleksi” kiistanalaista – kieli saapunut juutalaisten siirtokuntien myötä, tosin rivijuutalaisen hepreantaito ei yleensä ollut kehuttava, eikä kieli elävä puhuttu kieli enää Jeesuksenkaan aikoihin.
Vuoden 1000 tienoilla eurooppalaisia kirjakieliä alkoi syntyä kiihtyvään tahtiin mm. unkarilaisten, skandinaavien ja slaavien omaksuessa kristinuskon.
1. kreikka: ehdoton ykkönen, myös edelleen käytetty kieli. Lineaari B –kirjoitus ilmeisesti 1400-luvulta e.a.a. Foinikialaisilta saatiin nykykielen kirjaimisto 800-700-luvuilta e.a.a.
2. latina: 200-luvulta e.a.a.
3. gootti, 360-luvulta Wulfilan Raamatun-käännös. Kadonnut kieli.
4. iiri (!) lyhyinä ”Ogham-kirjoituksena” 300-luvulta, kristillisten luostarien kirjakieli 400-700-luvuilla, edelleen elävä kieli
5. ”Old English” tai anglosaksi, 450-luvulta noin 1100-luvulle. Jatkumoa nyky-englantiin, joskin vahvasti muuttuneena. Varhaisimpia muotoja pidetään tosin heikosti muinaisnorjasta ja alasaksista erotettavina – vielä 900-luvulla näiden puhujien katsottiin ymmärtävän toisiaan.
6. arabia (!) Kyllä, kyllä: Euroopassa aikanaan puhuttu kieli, jota toki vieläkin täällä puhutaan. Euroopassa Iberian niemimaalla ja viimeisenä Andalusiassa 711-1492. Sisilian emiraattien kielenä 965-1072, jatkui normanniajan kielenä mm. Roger II:n hovissa 1095-1154, jatkumoa ainakin 1300-luvulle. Monen maahanmuuttajan kotikieli.
7. muinaiskirkkoslaavi: Bulgarian tienoon murteesta 800-luvulla muokattu kirkkokieli, esikuva myöhemmille slaavilaisille kielille. Liturgiakieli, ei aktiivisessa käytössä.
8. heprea: juutalaisen vähemmistön oppineiston jollain tapaa osaama kieli läpi keskiajan, Jehuda ha-Levi 1100-luvulla, al-Harizi 1200-luvulla. Ajoittaminen ”eurooppalaiseksi kieleksi” kiistanalaista – kieli saapunut juutalaisten siirtokuntien myötä, tosin rivijuutalaisen hepreantaito ei yleensä ollut kehuttava, eikä kieli elävä puhuttu kieli enää Jeesuksenkaan aikoihin.
Vuoden 1000 tienoilla eurooppalaisia kirjakieliä alkoi syntyä kiihtyvään tahtiin mm. unkarilaisten, skandinaavien ja slaavien omaksuessa kristinuskon.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.