Islam – tulevaisuuden maailmanvalta?
"Islamilaisen uskontunnustuksen alkupuoli erottaa selvästi Jumalan ykseyden ja uskontojen ja maagisten kulttien väitteet, joissa opetetaan, että Allahin rinnalla on muita jumalia. Päivittäin muslimit tunnustavat: "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah!" Tämä todistus on islamin uskon ydin. Muslimit pitävät jokaista, joka ei hyväksy tätä oppia, jumalattomana epäjumalanpalvojana. Kaikki teologiset väitteet, jotka eivät alistu tälle periaatteelle, hylätään kyselemättä.
Islamilaisessa politiikassa demokratiaa ei pidetä parhaana yhteiskuntamallina muslimeille. Allah kaikkien kuninkaana ja hallitsijana toimii tiedostamattomana esikuvana monille sulttaaneille ja diktaattoreille. Islamissa on aina on juhlittu ja ihailtu voimakkaita miehiä, jotka rautaisella käsivarrella poistivat korruption, ja mahtavia voittajia, jotka toivat kunniaa ja valtaa islamille.
Olipa kyse sitten kuninkaista, diktaattoreista, sulttaaneista tai kalifeista, he olivat ihailtuja, koska pitivät voimalla vallan ohjakset tiukalla. Islamilaisille suvaitsevaisuus ja kompromissi tarkoittavat heikkoutta ja epäpätevyyttä.
Islamin henki ei voi suvaita muita jumalia Allahin rinnalla. Sisimmältä olemukseltaan islam on siis lähetysuskonto eikä se lepää ennen kuin kaikki ovat tulleet muslimeiksi. Tämä lähetystietoisuus perustuu islamin uskontunnustukseen, joka julistaa, ettei ole muuta Jumalaa kuin Allah. Islamin mukaan todellinen rauha voi maailmassa vallita vain islamin kautta.
Islamilainen lähetystyö ei ole vain sitä, että vakuutettaisiin toisia älyllisesti väitteillä, että islam on Allahin ilmoittama paras uskonto. Se hyödyntää myös kaikkia käytettävissä olevia painostuskeinoja; taloudellisia, poliittisia ja jopa pyhää sotaa. Koraani kehottaa kaikkia Allahin seuraajia taistelemaan uskontonsa voiton puolesta.
Ristiretkeilijät ovat kristillisyyden nimissä jättäneet jälkeensä veriset jäljet Lähi-idässä. He ovat kaivertaneet muslimien mieleen käsityksen kristityistä verenhimoisina militantteina. Kaikki "pyhät sodat" ovat täysin ristiriidassa Jeesuksen opetuksen kanssa. Hän sanoi: "Älä tee pahalle vastarintaa!", "Laita miekkasi tuppeen!", "Rakastakaa vihamiehiänne!" Kristus ei milloinkaan käskenyt seuraajiensa taistella uskonnollisissa sodissa, vaan hän kielsi heiltä kaiken väkivallan käyttämisen.
Muhammed taisteli henkilökohtaisesti toistuvasti sotilaidensa rinnalla, kunnes he valloittivat Mekan ja koko Arabian niemimaan. Islamin leviäminen perustuu miekalle. Islamissa pyhä sota ymmärretään Allahin suoraksi käskyksi eikä vain hänen tahtonsa oikeaksi tai vääräksi tulkinnaksi. Siksi islamissa edelleen on olemassa mahdollisuus pyhään sotaan. (Suura al-Bagara 2:245)
Islamia ymmärtämään haluavan on muutettava ajattelutapaansa. Islam ei ole uskonto vain ihmisen mieltä, sielua ja sydäntä varten, vaan se edustaa kaikenkattavaa kulttuuria, jumalakeskeistä yhteisöä, jossa kaikki elämän osa-alueet - lapsen kasvatus, perhe-elämä, talous ja politiikka - keskittyvät Allahiin.
Alttaria ja valtaistuinta, uskontoa ja politiikkaa ei erotella. Itse asiassa moskeijat ovat usein mielenosoitusten ja poliittisten mullistusten tyyssijoja. Perjantaisaarnat eivät rajoitu uskon ja hengellisen elämän huoltamiseen, vaan sisältävät usein voimakkaita vetoomuksia ihmisten innostamiseksi poliittisiin konflikteihin Allahin nimissä.
Islam on totalitaarinen uskonto, joka ei voi tehdä milloinkaan myönnytyksiä millekään toiselle "ismille" . Lopputuloksena tästä on kaikkialle tunkeutuva lakihenkinen uskonto. Lopullisena päämääränä ei ole ollut vähempi kuin Allahin valtakunnan perustaminen tämän maan päälle."
"Islamilaisen uskontunnustuksen alkupuoli erottaa selvästi Jumalan ykseyden ja uskontojen ja maagisten kulttien väitteet, joissa opetetaan, että Allahin rinnalla on muita jumalia. Päivittäin muslimit tunnustavat: "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah!" Tämä todistus on islamin uskon ydin. Muslimit pitävät jokaista, joka ei hyväksy tätä oppia, jumalattomana epäjumalanpalvojana. Kaikki teologiset väitteet, jotka eivät alistu tälle periaatteelle, hylätään kyselemättä.
Islamilaisessa politiikassa demokratiaa ei pidetä parhaana yhteiskuntamallina muslimeille. Allah kaikkien kuninkaana ja hallitsijana toimii tiedostamattomana esikuvana monille sulttaaneille ja diktaattoreille. Islamissa on aina on juhlittu ja ihailtu voimakkaita miehiä, jotka rautaisella käsivarrella poistivat korruption, ja mahtavia voittajia, jotka toivat kunniaa ja valtaa islamille.
Olipa kyse sitten kuninkaista, diktaattoreista, sulttaaneista tai kalifeista, he olivat ihailtuja, koska pitivät voimalla vallan ohjakset tiukalla. Islamilaisille suvaitsevaisuus ja kompromissi tarkoittavat heikkoutta ja epäpätevyyttä.
Islamin henki ei voi suvaita muita jumalia Allahin rinnalla. Sisimmältä olemukseltaan islam on siis lähetysuskonto eikä se lepää ennen kuin kaikki ovat tulleet muslimeiksi. Tämä lähetystietoisuus perustuu islamin uskontunnustukseen, joka julistaa, ettei ole muuta Jumalaa kuin Allah. Islamin mukaan todellinen rauha voi maailmassa vallita vain islamin kautta.
Islamilainen lähetystyö ei ole vain sitä, että vakuutettaisiin toisia älyllisesti väitteillä, että islam on Allahin ilmoittama paras uskonto. Se hyödyntää myös kaikkia käytettävissä olevia painostuskeinoja; taloudellisia, poliittisia ja jopa pyhää sotaa. Koraani kehottaa kaikkia Allahin seuraajia taistelemaan uskontonsa voiton puolesta.
Ristiretkeilijät ovat kristillisyyden nimissä jättäneet jälkeensä veriset jäljet Lähi-idässä. He ovat kaivertaneet muslimien mieleen käsityksen kristityistä verenhimoisina militantteina. Kaikki "pyhät sodat" ovat täysin ristiriidassa Jeesuksen opetuksen kanssa. Hän sanoi: "Älä tee pahalle vastarintaa!", "Laita miekkasi tuppeen!", "Rakastakaa vihamiehiänne!" Kristus ei milloinkaan käskenyt seuraajiensa taistella uskonnollisissa sodissa, vaan hän kielsi heiltä kaiken väkivallan käyttämisen.
Muhammed taisteli henkilökohtaisesti toistuvasti sotilaidensa rinnalla, kunnes he valloittivat Mekan ja koko Arabian niemimaan. Islamin leviäminen perustuu miekalle. Islamissa pyhä sota ymmärretään Allahin suoraksi käskyksi eikä vain hänen tahtonsa oikeaksi tai vääräksi tulkinnaksi. Siksi islamissa edelleen on olemassa mahdollisuus pyhään sotaan. (Suura al-Bagara 2:245)
Islamia ymmärtämään haluavan on muutettava ajattelutapaansa. Islam ei ole uskonto vain ihmisen mieltä, sielua ja sydäntä varten, vaan se edustaa kaikenkattavaa kulttuuria, jumalakeskeistä yhteisöä, jossa kaikki elämän osa-alueet - lapsen kasvatus, perhe-elämä, talous ja politiikka - keskittyvät Allahiin.
Alttaria ja valtaistuinta, uskontoa ja politiikkaa ei erotella. Itse asiassa moskeijat ovat usein mielenosoitusten ja poliittisten mullistusten tyyssijoja. Perjantaisaarnat eivät rajoitu uskon ja hengellisen elämän huoltamiseen, vaan sisältävät usein voimakkaita vetoomuksia ihmisten innostamiseksi poliittisiin konflikteihin Allahin nimissä.
Islam on totalitaarinen uskonto, joka ei voi tehdä milloinkaan myönnytyksiä millekään toiselle "ismille" . Lopputuloksena tästä on kaikkialle tunkeutuva lakihenkinen uskonto. Lopullisena päämääränä ei ole ollut vähempi kuin Allahin valtakunnan perustaminen tämän maan päälle."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anteeksi nyt, mutta tuli sama viesti lähetettyä kaksi kertaa. Kun tuo ensimmäinen ei näkynyt, niin kuvittelin että vikaan meni ja lähetin uudelleen, otsikkoa vain vähän muutin.
Onko täällä hidas foorumi?
Serena
Tästä ei muuten ole kovin kauan kun täälläkin uskottiin ettei kirkkoa voi erottaa valtiosta. 50-luvulla päinvastaisen väittäminen oli vielä Jumalan pilkaa. 60- ja 70-luvulla asenteet alkoivat muuttua, mistä muuten kuuluu suuri kiitos valtion ja uskonnon erottamisen puolesta kovaa työtä tehneille taistolaisille. Jotain hyötyä heistäkin on ollut kaiken haitan ohella.
Vielä nykyäänkin monet alkavat kuitenkin ulista aina kun kirkko ja valtio tuntuvat olevan erillään toisistaan. Siitäkin nousi kauhea meteli kun pääministeri ei viitsinytkään istua koko aikaa kirkossa eduskunnan työvuoden avajaisissa, aivan kuin siinä asemassa olevan henkilön olisi pakko olla kirkossa käyvä uskovainen.
...uskonnot ovat erilaisia.
Lienee selvää ettei Islam sovi Pohjois-Karjalan viralliseksi ideologiaksi. Tosin ei demokratia ihan joka nurkkaankaan. Mitäs luulet, itse veikkaan ettei esimerkiksi Afghanistanissa enemmistö edes tiedä mitä demokratia tarkoittaa.
Kulttuurit ja uskonnot luovat ihmisille erilaiset toimintatavat ja yhteiskunnalle toimintamallit. Suomessa erityispiirteenä on slaavilainen sosialistinen passivoitunut massa joka on protestanttinen. Islamilaisissa maissa ei ymmärretä mitä tarkoitat jos sanot olevasi ateisti.
Itse muuten veikkaan että hyvä kristinusko on ollut huomattavasti brutaalimpi verrattuna pahaan islamiin. Tilastoja ei ole näyttää. Saksalaisen filosofin sanoin, kristinusko hyökkäsi miekalla lempeämpien ja sofistikoidumpien uskontojen kimppuun. Se siitä rakkaudesta. Noitaroviotkin käryävät vielä. Historian tilastoista pidemmän korren pahuudessa lienee napata Jesuksen seuraajat, ei Muhammedin. Veli Bushkin on Jesuksen seuraajia, joka kaartinsa kanssa nimesi sodanjulistuksen "Kauhun ja tuhon yöksi" (Shock and Awe). Varmaan Jesus ottaa taivaassa erityispuhutteluun. Vai pystyykö kristillinen teologia hyväksymään tämän. Varmaan laitetaan valtiolliselle puolelle. Buddhalaisissa maissa huomautetaan perustuslaissa että kansalliset intressit ovat uskonnollisten edellä. Eiköhän sama päde kristinuskoon ja Islamiin.
Eihän Islam muuten tyrkytä sitä uskoansa läheskään samalla tavalla kuin kristityt. Joka maailman kolkassa kävelee nykyään näitä evankelikkoja ja ilosaarnaajia. Tosin Baghdadissa ei taida enää olla monia jäljellä vaikka monia sinne aluksi menivät. Jossain olin lukevinani että Jenkit lähettivät 100.000 Raamattua Baghdadiin kun "mission was accomplished". Mutta Kabuliin pääsivät saarnaajat takaisin. Ensiksi pommitettiin muutama aasi ja savimaja.