Tuhosiko "lahtarien" motti todella punaisten taistelutahdon Tampereella. Saksalaiset ja suomalaiset siis estivät aseita, lääkkeitä, vaatteita ja ruokaa pääsemästä alueelle. Aluetta ammuttiin tykillä ja lopulta sinne tehtiin rynnäkkö. Oli aika aliravittua sakkia punaisten keskuudessa. Miksi vallankumousta tehtäessä punaisilla ei ollut varasuunnitelmaa. Miksi he yleensä uskoivat Neuvosto-Venäjän pystyvän tehokkaasti huoltamaan heitä.
Selvennetäänpä nyt
mihinkä se kaatui
1456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Usko Neuvosto-Venäjän huoltokykyyn ei ollut täysin katteeton, sillä "suuri viljajuna" toi kuin toikin Leninin lupaamaa viljaa ainakin Helsinkiin asti. Tuli kuitenkin Tamperetta ajatellen myöhässä, kun matka oli venynyt paljon arvioitua pidemmäksi. Lisäksi osa saadusta viljasta jouduttiin jättämään matkalle raskaan lastin ja "tietullien" takia.
Ruokapula nyt tuskin oli kuitenkaan pahin arviointivirhe punaisilta siihen sotaan ryhdyttäessä. Kaiken lähtökohtanahan oli tietysti laskelma, että voittavat, jolloin ruoan takavarikointi onnistuisi joten kuten kotimaassa tosin tietäen, että takana oli huonon sadon vuosi 1917. Varasuunnitelman puutteesta en syyttäisi, sillä meneilläänhän oli maailmansota, eikä silloin niin vain seilattu pitkin meriä viljan- ja perunanhakureissuilla.
Valkoiset olivat "varanneet" elintarvikehuoltoon Saksan ohella Ruotsin ja Tanskan:
http://www.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/teema9.htm
Suuresta viljajunasta:
http://www.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/v18v14.htm
Ukko ei kuitenkaan ruokkinut suomalaisia tovereita omiensa kustannuksella, ja jos ruokkikin, niin ei se valkoisten vika ole. Kaupunkilaisille punaiset ei antaneet. Piti kannattaa aatetta jotta sai ruokaa. Missään nimessä ei-kommunisteilla sapuskaa jaettu. Viljat oli tarkkaan laskettuja.
Ruotsalaisten oli pakko auttaa Suomen valkoisia torjuakseen bolsevismin. Leninillä ei ollut pakkoa. Viro herätti kaikki. Viktor Kingisepp oli ensimmäinen Venäjän ulkopuolella menestyksekkään vallankumouksen tehnyt kommunisti. Virolaiset kommunistit murhasi paljon. Yli tuhat oli tapettu ennen kuin Tsekaa oli edes perustettu. Virolaiset kommarit lähetteli myös ehdotuksia Lenin-sedälle miten luokkaviholliset pitäisi sulkea säilöntäleireihin. Suomella ratkaisevin peluri oli Mannerheim. Ilman Marskia olisimme olleet pahemmassa kusessa mitä Viro.
Jälleen Virosta ja Venäjältä tullutta aasialaista myrkkyä. Sata vuotta myöhemmin mikään ei ole muuttunut. Kummankin maan asukeilla voi olla kymmenen vuotta vanha auto ja työkalut raksamiehenä, mutta samaa katalaa sakkia ovat mitä esi-isänsä. Miksi suomalainen ei vaan opi noudattamaan Ritavuoren ja Stålhbergin viisasta linjaa näiden kanssa. Nooh sattuu sitä paremmille. Erehtyihän Marskikin luulemaan niitä mukaviksi veikoiksi.
Paljonko tabua ja sontaa pitää sulloa kalloonsa, kirjoittaaksen tätä?
Kysy pikkuryssä siltä omahoitajaltasi.
auttanut Suomea.Vapaaehtoisia tuli, mutta ei juri muuta.
"Ruotsalaisten oli pakko auttaa Suomen valkoisia torjuakseen bolsevismin. "
Ruotsi yritti kaapata Ahvenanmaan.
"Valkoiset olivat "varanneet" elintarvikehuoltoon Saksan ohella Ruotsin ja Tanskan:"
Elintarvikket hankittiin vapaaehtoisin ostoin Pohjanmaalta.
Mutta täällä ei ollut Kemalia Karsia neuvottelemaan. Tilanne oli toisaalta sitä paitsi täysin eri mitä Turkin kanssa. Suomi oli puun ja kuoren välissä.
Leiba Bronsteinin aivopieru oli, että "Mikäli olisimme keskustelleet asioista pitempään, olisimme tehneer enemmän virheitä". Tuo kai se Salmelan linja oli. Saksa laski kaiken. Saksalaiset eivät ainoastaan laskeneet Venäjän nopeaa kykyä mobilisoida 1914 ja ottaneet huomioon Britannian laivaston suuruutta. Ihmisiähän ne on saksalaisetkin.
Olet aiemminkin sekoillut samassa asiassa. Ei Turkilla ole mitään tekemistä tämän kanssa.
>>Elintarvikket hankittiin vapaaehtoisin ostoin Pohjanmaalta.
"Miten sielläkään olisi ollut elintarvikkeita myytäväksi koko Valkoisen Suomen tarpeisiin. Ja tuossa lähteessäkin todetaan:"
Tarkoitin nimenomaan valkoisen armeijan elintarvikehuoltoa. Se on hyvin kuvattu esimerkiksi Juvan Wallden-elämäkerrassa. Armeija kyettiin pitlkään ruokkimaan E-Pohjanmaan tarvikkeilla. Ulkomailta saadut määrät olivat vähäisiä, eivätkä ratkaisseet elintarvikepulaa.
Saksassa oli käytännössä nälänhätä 1916 alkaen.
Tämä on kyllä totta. Ruotsillakaan tuskin oli varaa antaa ylimääräistä merkittäviä määriä.