" Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).
Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen."
Ja tässä artikkeli:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3030797/uskontokulutus-vailla-aineellisia-paamaaria
- Ihan hyvä kirjoitus, tosin kyllä kirkolla ja sen joutilaalla luokalla on aineellisia päämääriä, ainakin kirkon talouden kasvu ja omat korkeat palkat.
Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen."
Ja tässä artikkeli:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3030797/uskontokulutus-vailla-aineellisia-paamaaria
- Ihan hyvä kirjoitus, tosin kyllä kirkolla ja sen joutilaalla luokalla on aineellisia päämääriä, ainakin kirkon talouden kasvu ja omat korkeat palkat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaks ollutkaa, pää huono oli", arveltiin,..
On tuossa varmasti perää. Katselee vaan Egyptin pyramideja, niin tule kyllä mieleen että miten suuri osuus Egyptin kansantuotteesta on muinaisina aikoina kulunut pelkästään papiston ja muun uskonnolisuuden turhuuden ylläpitoon.
Tai katselee länsimaiden kirkkorakennuksia ja prameita tiloja. Joku jos laskisi paljonko kaikki Suomen kirkkorakennuksetkin ovat tulleet maksamaan, niin porukka saattaisi hämmästyä. Tosin vanhojen kirkkojen rakentaminen revittiin rahvaan selkänahasta. Mutta kyllä sillä työvoimalla olisi ollut parempaakin ja varsinkin hyödyllisempää tekemistä.