Minä en usko jumalaan joten minulle sitä ei ole olemassa, enkä usko että absoluuttisesti häntä on olemassa kenellekään. Yksinkertaisesti näyttö puuttuu, ei ole minkäänlaista näyttöä. Tämä siis jumalan absoluuttisesta olemassaolosta, mutta uskon että joillekin ihmisille jumala on olemassa relatiivisesti. Minun sukulaiseni kääntyi helluntailaisuuteen ja nyt keskustelee jumalan kanssa päivittäin, pyytää häneltä apua, saa jopa vastauksia jumalalta, kokee olevansa jumalan suojeluksessa. Eikö voisi ajatella, että hänelle jumala on olemassa. Kun hän sitten jumalaansa luottavaisena jonain päivänä kuolee, niin hänen jumalansa kuolee samalla. Sukulaiseni ei pääsyt tosin iankaikkiseen elämään, mutta eipä hän ole enää sitä suremassakaan eikä näin ollen tekemssä oikaisuvaatimusta. Hän eli ja kuoli jumalaansa luottavaisesti uskoen. Eikö voisi siten sanoa, että jumala on relatiivisesti muttei absoluuttisesti olemassa. Usko jumalaan auttaa monia ihmisiä, jotka totuuden kohdatessaan sekoaisivat. Ennen jumalansa keksimistä minun sukulaiseni oli alkoholisti ja taisipa käyttää huumeitakin. Häntä paino myös se, että meidän yhteinen isämme oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen murrosiässä. Henkisesti siis aika hajallaan. Uskonto auttoi häntä palaamaan normaaliin elämään ja löytämään onnen. Isällemmekin hän antoi anteeksi. Nyt hän on tunnollinen töissäkäyvä sairaanhoitaja ja selvästi aidosti onnellinen. Eli uskonnosta voi olla myös hyötyä tietyissä tapauksissa. Vaikka jumalaa ei siis olekaan absoluuttisesti olemassa, niin relatiivisesti jumala voi olla olemassa tiettyjen ihmisten päässä. Eikä se ole minusta välttämättä paha asia.
Jumalan absoluuttinen ja relatiivinen olemassaolo
Xeccy AGP
372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Totta. Joissakin tapauksissa usko voi olla parempi kuin sen puute.
Poislähteneet tai poispotkitut ovat sitten vastaavasti psykiatrien vastaanotoilla.
Noinhan se on. Kun vaan nämä uskovatkin hyväksyisivät relatiivisuuden. Eikö voisi huomata, että homma toimii ilman, että sen on oltava absoluuttinen totuus. Mun käsittääkseni se toimisi yhtä hyvin, vaikka muuta maailmaa ei syytettäisi paholaisen vallassa olemisesta, ja varmaan paremminkin.
>>Häntä paino myös se, että meidän yhteinen isämme oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen murrosiässä. Henkisesti siis aika hajallaan. Uskonto auttoi häntä palaamaan normaaliin elämään ja löytämään onnen. Isällemmekin hän antoi anteeksi.