Nämä asiat on koottu lähinnä Sunday Herald -lehden sekä USA:n kansallisen turvallisuuden strategian ja energiapoliittisen selonteon pohjalta. Lähteet on kaikkien tarkistettavissa jo pelkästään kirjoituksessa olevan Sunday Herald -artikkelin linkin kautta, jossa on runsaasti muita faktalähdeviitteitä, joten puheet fiktiosta ja todistamattomista väitteistä voitte unohtaa samantien. Läheteet on esillä ja faktat tarkistettavissa. Tämä on totuus USA:n pyrkimyksistä, vaikka kaikki ette sitä kestäkään.
USA:n todelliset pyrkimykset faktatietoihin pohjaten;
Yhdysvallat on suunnitellut jo pitkään koko maailman hallintaan tähtäävää valta-asemaa eli käytännössä maailman valtaamista. Näennäisesti itsenäisiä hallinnollisia alueita saa tässä suunnitelmassa olla, kunhan ne ovat USA:n talous- ja sotilaspolitiikalle alamaisia eli käytännössä USA:n vallan alla. Tähän suunnitelmaan liittyy USA:n itsekkäiden etujen turvaaminen muiden maiden mielipiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta tarvittaessa vaikka asein. Tarkemmin ohessa linkattuinen tietolähteineen, jotka todistavat asian.
Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia. Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.02 uudelleen esiin tämän asiakirjan. Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:
http://www.sundayherald.com/28224
George Bush vanhemman aikaisen ulkoministerin, James Bakerin johtaman konservatiivisen ns. "think tank" -instituutin (James A. Baker III Institute for Public Policy) laadittavaksi annetussa asiakirjassa puhutaan USA:ta uhkaavasta energiakriisistä, nimetään Irakin öljykenttiä valvova Saddam uhaksi USA:n eduille ja suositellaan sotilaallisen intervention käyttämistä keinona Lähi-idän öljykenttien valvontaan ottamiseksi ja USA:n energiakriisin ratkaisemiseksi. Asiakirja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://bakerinstitute.org/Pubs/workingpapers/cfrbipp_en ergy/energytf.htm
Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille". Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.
Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.
Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :
"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."
Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitä saada yhä lisää energiaa lisääntyvistä sotilaallisista kustannuksista ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka pärjäävät maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".
Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" Laskelmissa on mukana Irakin miehityksen myötä Opecin ja Saudi-Arabian heikentynyt asema.
* * *
Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.
http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html
Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman .html) raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdossa vallitsevia vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.
"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen elintärkeät edut joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.
Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."
* * *
Kansallisen turvallisuuden strategiapaperi ei ole laadittu suinkaan jostain vuoden 2001 terrori-iskun sanelemista äkillisistä tarpeista. Bookmanin mukaan asiakirjan toistuvat viittaukset terrorismiin ovat jopa harhaanjohtavia, sillä uuden kansallisen turvallisuusstrategian laatiminen ei alkanut syyskuun 11. päivän jälkeen, vaan jo ennen sitä. Asiakirjan esikuvana, jopa kieleltään, voidaan pitää uuskonservatiivisen The Project for the New American Century -nimisen instituutin syyskuussa 2000, siis jo ennen George W. Bushin presidentiksi valintaa hänen lähipiirilleen laatimaa raporttia.
http://www.newamericancentury.org/RebuildingAmericasDef enses.pdf
"Koskaan historiassa Amerikan edut ja ihanteet eivät ole vaikuttaneet yhtä paljon kansainväliseen turvallisuusjärjestykseen", sanottiin vuoden 2000 raportissa. "Tämän alkavan vuosisadan haaste on suojella ja vahvistaa tätä 'Amerikkalaista rauhaa'."
Tuo vuoden 2000 raportti on kauttaaltaan kuin Bushin nykyisen politiikan ohjekirja. Bushin hallinto on yrittänyt toteuttaa useimmat sen suosituksista. Raportti esimerkiksi vaati ABM-sopimuksen romuttamista ja sitoutumista tähtien sota -suunnitelmaan. Bushin hallinto on omaksunut tämän linjan. Raportti suositteli, että maailmanlaajuisen Pax Americanan vahvistamiseksi USA:n tulisi kasvattaa sotilasmenojen osuutta bkt:stä kolmesta 3,8 prosenttiin, mikä on myös tehty.
Raportissa myös mainittiin nimeltä Iran, Irak ja Pohjois-Korea ensisijaisina lyhyen aikavälin kohteina paljon ennen kuin Bush nimesi maat "pahan akseliksi" Ja paljon ennen kuin Bush alkoi vaatia Irakin "hallinnon vaihtamista" raportissa arvosteltiin sitä, että Pentagonin tähänastisissa sotasuunnitelmissa Irakia ja Pohjois-Koreaa vastaan ei ole varauduttu tarvittavaan voimakäyttöön "näiden hallintojen poistamiseksi vallasta".
Jotta mikään maa ei uskaltaisi uhmata USA:ta raportissa suositeltiin USA:n sotilaallisen läsnäolon levittämistä paljon laajemmalle kuin niihin vajaaseen 130 maahan, joihin USA:n
joukkoja on jo sijoitettuna. Raportin mukaan USA tarvitsee pysyviä tukikohtia Lähi-idässä, Kaakkois-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa maissa, joissa
niitä ei vielä ole.
Vuoden 2000 raportissa myönnetään suoraan sen olevan velkaa jo vuonna 1992 puolustusministeriössä laaditulle asiakirjalle. Yhdysvaltalaiset yksityiskohtaiset ja pitkään harkitut hankkeet Irakin ja Persianlahden öljyn haltuun ottamiseksi ovat odottaneet vain sopivaa hetkeä.
Terrorismin vastainen sota tarjosi tämän hetken. USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld käski avustajiaan laatimaan suunnitelmat iskusta Irakiin 11.9.2001 vain viisi tuntia terrori-iskujen jälkeen. Näin siitä huolimatta, että mitään todisteita Saddam Husseinin yhteydestä terrori-iskuun ei ollut, kertoi yhdysvaltalainen uutiskanava CBS News 4.syyskuuta 2002 (TA 13.9.02). CBS Newsin toimittaja David Martinin uutinen perustui Rumsfeldin avustajien muistiinpanoihin. He olivat Rumsfeldin kanssa kansallisessa sotilaallisessa komentokeskuksessa 11.9. Kansallinen turvallisuusvirasto oli siepannut iskun jälkeen iskuihin viittaavia puheluja. Vaikka nämä tiedustelutiedot viittasivat lähinnä Osama bin Ladeniin ja Afganistaniin, Rumsfeld määräsi sotilaat aloittamaan hyökkäyssuunnitelmien teon. Rumsfeld sanoi klo 14.30 avustajien muistiinpanojen mukaan, että hän halusi "parasta infoa nopeasti" Arvioikaa onko se tarpeeksi hyvää iskeä SH:ta vastaan samalla kertaa. Ei vain UBL:ta." SH viittasi Saddam Husseiniin, UBL Osama bin Ladeniin. TA:n välittämän uutisen mukaan David Martin totesi, että vuosi iskun jälkeen "on edelleen hyvin vähän todisteita Irakin osuudesta syyskuun 11. Päivän hyökkäyksiin, mutta jos muistiinpanot ovat tarkat, Rumsfeld ei välittänyt ei välittänyt siitä". Muistiinpanojen mukaan Rumsfeld sanoi:"Pankaa töpinäksi. Nuohotkaa se kaikki. Asiaankuuluvat ja -kuulumattomat jutut."
USA:n todelliset pyrkimykset faktatietoihin pohjaten;
Yhdysvallat on suunnitellut jo pitkään koko maailman hallintaan tähtäävää valta-asemaa eli käytännössä maailman valtaamista. Näennäisesti itsenäisiä hallinnollisia alueita saa tässä suunnitelmassa olla, kunhan ne ovat USA:n talous- ja sotilaspolitiikalle alamaisia eli käytännössä USA:n vallan alla. Tähän suunnitelmaan liittyy USA:n itsekkäiden etujen turvaaminen muiden maiden mielipiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta tarvittaessa vaikka asein. Tarkemmin ohessa linkattuinen tietolähteineen, jotka todistavat asian.
Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia. Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.02 uudelleen esiin tämän asiakirjan. Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:
http://www.sundayherald.com/28224
George Bush vanhemman aikaisen ulkoministerin, James Bakerin johtaman konservatiivisen ns. "think tank" -instituutin (James A. Baker III Institute for Public Policy) laadittavaksi annetussa asiakirjassa puhutaan USA:ta uhkaavasta energiakriisistä, nimetään Irakin öljykenttiä valvova Saddam uhaksi USA:n eduille ja suositellaan sotilaallisen intervention käyttämistä keinona Lähi-idän öljykenttien valvontaan ottamiseksi ja USA:n energiakriisin ratkaisemiseksi. Asiakirja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://bakerinstitute.org/Pubs/workingpapers/cfrbipp_en ergy/energytf.htm
Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille". Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.
Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.
Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :
"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."
Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitä saada yhä lisää energiaa lisääntyvistä sotilaallisista kustannuksista ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka pärjäävät maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".
Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" Laskelmissa on mukana Irakin miehityksen myötä Opecin ja Saudi-Arabian heikentynyt asema.
* * *
Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.
http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html
Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman .html) raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdossa vallitsevia vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.
"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen elintärkeät edut joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.
Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."
* * *
Kansallisen turvallisuuden strategiapaperi ei ole laadittu suinkaan jostain vuoden 2001 terrori-iskun sanelemista äkillisistä tarpeista. Bookmanin mukaan asiakirjan toistuvat viittaukset terrorismiin ovat jopa harhaanjohtavia, sillä uuden kansallisen turvallisuusstrategian laatiminen ei alkanut syyskuun 11. päivän jälkeen, vaan jo ennen sitä. Asiakirjan esikuvana, jopa kieleltään, voidaan pitää uuskonservatiivisen The Project for the New American Century -nimisen instituutin syyskuussa 2000, siis jo ennen George W. Bushin presidentiksi valintaa hänen lähipiirilleen laatimaa raporttia.
http://www.newamericancentury.org/RebuildingAmericasDef enses.pdf
"Koskaan historiassa Amerikan edut ja ihanteet eivät ole vaikuttaneet yhtä paljon kansainväliseen turvallisuusjärjestykseen", sanottiin vuoden 2000 raportissa. "Tämän alkavan vuosisadan haaste on suojella ja vahvistaa tätä 'Amerikkalaista rauhaa'."
Tuo vuoden 2000 raportti on kauttaaltaan kuin Bushin nykyisen politiikan ohjekirja. Bushin hallinto on yrittänyt toteuttaa useimmat sen suosituksista. Raportti esimerkiksi vaati ABM-sopimuksen romuttamista ja sitoutumista tähtien sota -suunnitelmaan. Bushin hallinto on omaksunut tämän linjan. Raportti suositteli, että maailmanlaajuisen Pax Americanan vahvistamiseksi USA:n tulisi kasvattaa sotilasmenojen osuutta bkt:stä kolmesta 3,8 prosenttiin, mikä on myös tehty.
Raportissa myös mainittiin nimeltä Iran, Irak ja Pohjois-Korea ensisijaisina lyhyen aikavälin kohteina paljon ennen kuin Bush nimesi maat "pahan akseliksi" Ja paljon ennen kuin Bush alkoi vaatia Irakin "hallinnon vaihtamista" raportissa arvosteltiin sitä, että Pentagonin tähänastisissa sotasuunnitelmissa Irakia ja Pohjois-Koreaa vastaan ei ole varauduttu tarvittavaan voimakäyttöön "näiden hallintojen poistamiseksi vallasta".
Jotta mikään maa ei uskaltaisi uhmata USA:ta raportissa suositeltiin USA:n sotilaallisen läsnäolon levittämistä paljon laajemmalle kuin niihin vajaaseen 130 maahan, joihin USA:n
joukkoja on jo sijoitettuna. Raportin mukaan USA tarvitsee pysyviä tukikohtia Lähi-idässä, Kaakkois-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa maissa, joissa
niitä ei vielä ole.
Vuoden 2000 raportissa myönnetään suoraan sen olevan velkaa jo vuonna 1992 puolustusministeriössä laaditulle asiakirjalle. Yhdysvaltalaiset yksityiskohtaiset ja pitkään harkitut hankkeet Irakin ja Persianlahden öljyn haltuun ottamiseksi ovat odottaneet vain sopivaa hetkeä.
Terrorismin vastainen sota tarjosi tämän hetken. USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld käski avustajiaan laatimaan suunnitelmat iskusta Irakiin 11.9.2001 vain viisi tuntia terrori-iskujen jälkeen. Näin siitä huolimatta, että mitään todisteita Saddam Husseinin yhteydestä terrori-iskuun ei ollut, kertoi yhdysvaltalainen uutiskanava CBS News 4.syyskuuta 2002 (TA 13.9.02). CBS Newsin toimittaja David Martinin uutinen perustui Rumsfeldin avustajien muistiinpanoihin. He olivat Rumsfeldin kanssa kansallisessa sotilaallisessa komentokeskuksessa 11.9. Kansallinen turvallisuusvirasto oli siepannut iskun jälkeen iskuihin viittaavia puheluja. Vaikka nämä tiedustelutiedot viittasivat lähinnä Osama bin Ladeniin ja Afganistaniin, Rumsfeld määräsi sotilaat aloittamaan hyökkäyssuunnitelmien teon. Rumsfeld sanoi klo 14.30 avustajien muistiinpanojen mukaan, että hän halusi "parasta infoa nopeasti" Arvioikaa onko se tarpeeksi hyvää iskeä SH:ta vastaan samalla kertaa. Ei vain UBL:ta." SH viittasi Saddam Husseiniin, UBL Osama bin Ladeniin. TA:n välittämän uutisen mukaan David Martin totesi, että vuosi iskun jälkeen "on edelleen hyvin vähän todisteita Irakin osuudesta syyskuun 11. Päivän hyökkäyksiin, mutta jos muistiinpanot ovat tarkat, Rumsfeld ei välittänyt ei välittänyt siitä". Muistiinpanojen mukaan Rumsfeld sanoi:"Pankaa töpinäksi. Nuohotkaa se kaikki. Asiaankuuluvat ja -kuulumattomat jutut."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinun on paljon vaikeampi kertoa omista vaikuttimistasi kuin kyhätä tuota tekelettä :D
Osoittaa aika köyhää mielikuvitusta, jos et keksi omaa nikkiä vaan sinun täytyy kirjoittaa toisen kirjoittajan vakionikillä...