Erosin kirkosta jo vuosia sitten. Syynä ei ollut joku älytön väittely kirkollisverosta tms.
Yhtenä syynä oli se, että en kokenut saavani sieltä yhtään mitään. Toinen oli kirkon jämähdys pysähtyneisyyden tilaan. On tietenkin selvää, että kirkko ja seurakunnat perustuvat vanhoihin traditioihin jne., mutta nykyaikana tarpeet ja muu yhteiskunta ovat ihan toisenlaiset, kuin vaikkapa 100v sitten.
Yhtenä syynä oli ihmisten pelottelu, tuomitseminen ja hädänalaisen tilan hyväksikäyttö.
Pahinta oli kuitenkin ihan selkeä ja tarkoituksellinen valehtelu. Valehtelu, jolla pyritiin saamaan henkilö seurakunnan vallan alle.
Olen tullut ihan hyvin toimeen elämässäni ilman yhdenkään kirkkokunnan tai uskonnollisen yhdistyksen jäsenyyttä. Eikä minusta ole tullut sen kummallisempaa ihmistä; Elän ihan tavallista elämää rikkomatta lakia tai yleisiä moraalikäsityksiä.
Lukiessani jatkuvasti erilaisia uutisia uskonnon varjolla tehdyistä rikoksista, mm. insestistä, lapsenraiskaamisista, poikien hyväksikäytöistä jne., olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi tekemästäni päätöksestä.
Yhtenä syynä oli se, että en kokenut saavani sieltä yhtään mitään. Toinen oli kirkon jämähdys pysähtyneisyyden tilaan. On tietenkin selvää, että kirkko ja seurakunnat perustuvat vanhoihin traditioihin jne., mutta nykyaikana tarpeet ja muu yhteiskunta ovat ihan toisenlaiset, kuin vaikkapa 100v sitten.
Yhtenä syynä oli ihmisten pelottelu, tuomitseminen ja hädänalaisen tilan hyväksikäyttö.
Pahinta oli kuitenkin ihan selkeä ja tarkoituksellinen valehtelu. Valehtelu, jolla pyritiin saamaan henkilö seurakunnan vallan alle.
Olen tullut ihan hyvin toimeen elämässäni ilman yhdenkään kirkkokunnan tai uskonnollisen yhdistyksen jäsenyyttä. Eikä minusta ole tullut sen kummallisempaa ihmistä; Elän ihan tavallista elämää rikkomatta lakia tai yleisiä moraalikäsityksiä.
Lukiessani jatkuvasti erilaisia uutisia uskonnon varjolla tehdyistä rikoksista, mm. insestistä, lapsenraiskaamisista, poikien hyväksikäytöistä jne., olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi tekemästäni päätöksestä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä taas en ollut koskaan uskonut Jumaliin, mutta silti asiaa piti kypsytellä aika pitkään ennen kuin sain erottua. Ja kyllä sillä oli aika suuri merkitys että koin sosiaalista painetta viettää hääni kirkossa ja järjestää lapsilleni kastejuhlat, vaikkakaan sukuni ei olekkaan uskonnollista, mutta puolison suvusta osa on ainakin jossain määrin uskovia.
Kirkossa lienee noin 3 miljoonaa jäsentä jotka eivät usko, mutta ovat tapajäseniä.
"Kirkossa lienee noin 3 miljoonaa jäsentä jotka eivät usko, mutta ovat tapajäseniä." Eikö ole aika erikoista, että tilanne on tämä, vaikka kirkolla on ollut vuosikausia aikaa tehdä propagandaa koulujen uskontotunneilla? Itsekin olen käynyt 12 vuoden koulun uskontotunnit, mutta huomasin ajat sitten näiden jumaluus- ja ristilläkilluamisoppien tyhjyyden.
Saanen kyseenalaistaa ruusuinen minäkäsityksenne? Sanotte olevanne hyviä ihmisiä, joten testataampa se nyt tältä istumalta: Oletteko koskaan käyttäneet Jumalan nimeä kirosanana? Oletteko koskaan valehdelleet? Oletteko koskaan himoinneet tai anastaneet toiselle kuuluvaa? Oletteko koskaan juoneet itseänne humalluksiin? Jeesus rinnasti himoiten katsomisen haureuteen [Matt. 5:28] ja vihan murhaan [1. Joh. 3:15]. Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletteko tuomion päivänä syyllisiä? Näkeekö Jumala teidät pilkkaajina, valehtelijoina, varkaina, juomareina, sydämeltään huorintekijöinä ja murhaajina?
Pitäisikö minun muuttaa käsitystä itsestäni vedoten kirkon juttuihin? Minä kun en usko koko kirjaan, eikä uskovaisten todistelut uskovaisten kirjoittaman kirjan uskottavuudesta päde missään.
Ja osoita minulle kirkon jäsen , joka ei koskaan ole rikkonut oman kirjansa määräyksiä ja juttuja!
Ja luuletko kirkon jäsenten olevan muita ihmisiä parempia?
>> Näkeekö Jumala teidät pilkkaajina, valehtelijoina, varkaina, juomareina, sydämeltään huorintekijöinä ja murhaajina?
Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus syntien anteeksi saamiseen, jos hän
tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen ja luopuu
synnistä.
Mistäs synnistä on luovuttava? Kun en sellaisia tee; En ole murhamies, lastenraiskaaja, juoppo, homo jne. Tosin elän avoliitossa, juon alkoholia, juon kahvia, luovutan verta. En käy yhdessäkään hurmoskokousessa, enkä ns. jumalanpalveluksessa sunnuntaisin. Käytän ehkäisyä, vaikka sekin kuulemma on jossain poppoossa syntiä. En raiskaa pikkupoikia, enkä omia tyttäriä, se kun ei ole syntiä eräissä uskonlahkossa.
Tulisko minusta parempi - uskovaisten tasoinen - ihminen, jos vaikka ryhtyisin höpisemääm niitä lahkojen "oppeja"? Jospa sitten uskovaisten Jumala ei polttaisikaan minua helevetin kiirastulessa. Kun se Jumala on kuulemma armollinen ja rakastava - uskovaisten mielestä.
Vai onkos kuitenkin kyse siitä, että eri kirkkokunnat ja lahkot ovat ihan itse päättäneet mikä on heidän syntinsä ja mistä heidän Jumalansa rankaisee. Ja jos joku ei niihin usko eikä niitä määräyksiä tottele, niin hänet sitten lahkon Jumala kiikuttaa ikuiseen kadotukseen?
Kamalaa tuo uskovaisten lähimmäisenrakkaus. Onneksi se ei kohdistu minuun!