Eläkeiden ja palkkojen nousu

Työeläkerahastojen ja eläkemenojen kehitys vuosina 1995 - 2010.

Eläkerahasto v.1995 - 38,1 miljaardia euroa.
Eläkerahasto v.2010 - 130,4 miljaardia euroa.

Eläkemenot v. 1995 - 12,6 miljaardia euroa.
Eläkemenot v. 2010 - 21,6 miljaardia euroa.

Lähde: TELA, ETK

anja koivistoinen kirjoitti:

Työeläkerahastojen ja eläkemenojen kehitys vuosina 1995 - 2010.

Eläkerahasto v.1995 - 38,1 miljaardia euroa.
Eläkerahasto v.2010 - 130,4 miljaardia euroa.

Eläkemenot v. 1995 - 12,6 miljaardia euroa.
Eläkemenot v. 2010 - 21,6 miljaardia euroa.

Lähde: TELA, ETK

Lue lisää

Hei Anja, höystän vielä tässä lisää tietoa ja pohdintaani viestiketjuun. Halutessasi voit lähettää minulle myös sähköpostia, jos haluat keskustella henkilökohtaisesti asioista kanssani. Sähköpostini löytyy profiilista... ja on @hotmail.com.

Kun otetaan huomioon paljonko eläkerahastojen määrä on noussut, pitäisi ottaa huomioon myös paljonko vastuiden eli maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrä on noussut. Maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrä on suhteessa noussut hieman enemmän kuin eläkerahastojen määrä. Kummallista, että näin tärkeää tietoa ei kuitenkaan oikein löydy.

Esimerkiksi indeksien nostaminen ja elinajan piteneminen lisäävät maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrää, kun taas eläkeiän nostaminen, eläkeleikkaukset ja eliniän lyheneminen vähentävät maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrää.

Keskimääräinen vanhuuseläke oli muuten vuoden 2011 lopussa noin 1.500 euroa.

Vaikka EMU-puskurit, jotka on kerätty eläkkeiden maksamista varten käytettäisiin muuhun tarkoitukseen, ei se vaaranna eläkkeellä olevien eläkkeitä, vaan tulevia eläkkeitä ja lisää paineita myös eläkeiän nostamiselle. Tietenkin on myös niin, että mitä pienemmät eläkerahastot ovat, sitä varmempaa on, että ei nosteta myöskään eläkeindeksejä, joiden nostamiseen ei olekaan varaa.

Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Kaikki katsovat vain omaa suutaan. Eläkeläiset haluaisivat suurempia eläkkeitä ja ne olisivat pois joltain muulta. Työssä olevat haluaisivat suurempia palkkoja ja päästä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle. Suuremmat palkat rasittavat työnantajien taloutta ja aikainen eläkkeellepääsy rasittaa eläkerahastoja samalla tavalla, kuin vaikka EMU-puskurien käyttäminen muuhun kuin eläkkeisiin.

Minustakin olisi kivaa päästä eläkkeelle silloin kun siltä tuntuu ja kun on vielä terveyttä jäljellä. Ymmärrän kuitenkin, että tämä on järjestelmän kulmakivi. Sellainen sirkuskaan ei kovin kauan järjestä näytäntöjä, joissa telttaan pääsee maksamatta lippua. Jos vain osa joutuu maksamaan, hintoja joudutaan nostamaan niin paljon, että maksavat lopuvat kokonaan tai hekin siirtyvät vapaamatkustajiksi.

Tällaisessa tilanteessa pitäisi löytyä valtiomiestaitoa ja -kykyä ja pystyä tekemään tärkeitä ja vaikeita päätöksiä, jotka takaisivat sen että meillä kaikilla olisi keskimäärin hyvä olla. Kun rasitus jaetaan mahdollisiman monelle, taakka on helpompi kantaa.

Minimitoimeentulo pitäisi voida järjestää yksinkertaisemmin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että pienituloinen joutuu hakemaan toimeentulonsa rippeitä usealta eri luukulta ja monia lippuja ja lappuja täyttäen. Byrokratian vähentäminen säästäisi valtion rahoja ja vähentäisi nöyryyttämistä.

Takuueläke paransi kahdessa mielessä pienituloisten eläkeläisten asemaa. Se vähensi tarvetta käydä usealla luukulla hakemassa toimeentulon rippeitä ja se nosti jonkun verran kaikkein pienimpiä eläkkeitä. SDP suhtautui puolueista kaikkein penseimmin takuueläkkeeseen.

Ulkomuistista sanon, että pienintä mahdollista eläkettä saavia on 80.000-100.00 henkeä. Jos tasokorotus koskee vain näitä pienimpiä eläkkeitä tai pääosin pieniä eläkkeitä se lisää kateutta niiden keskuudessa, jotka saavat vähän enemmän. Vähän enemmän tai paljon enemmän saavat ne, jotka ovat tehneet työtä, josta eläkettä kertyy.

Kun puhut rajasta, jota enemmän ei eläkettä pitäisi maksaa tarkoitat eläkekattoa. Eläkekatto on Suomessa kuuma poliittinen kysymys, vaikka on aivan selvää, että eläkekatto olisi oikeudenmukaista. Suurimmat eläkekaton vastustajat löytyvät ehkä yllättäen SAK:sta, STTK:sta, Akavasta eikä eläkekatosta tykätä hirveästi EK:ssakaan. Tuossa onkin 4 isoa syytä sille, että eläkekatosta ei tule mitään. Ei tule niin kauan, kuin Suomessa eduskunta ja hallitus ei käytä valtaa, vaan odottaa työmarkkinajärjestöjen sopimuksia. Moni asia pitäisi SDP:ssä muuttua ennen kuin Suomessa oikeasti olisi toimiva demokratia. SDP:n kädenjälki näkyy maan hallitusohjelmassa, jossa edellämainitut työmarkkinajärjestöt nostetaan päätöksentekijäksi monessa asiassa.

pundit kirjoitti:

Minimitoimeentulo pitäisi voida järjestää yksinkertaisemmin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että pienituloinen joutuu hakemaan toimeentulonsa rippeitä usealta eri luukulta ja monia lippuja ja lappuja täyttäen. Byrokratian vähentäminen säästäisi valtion rahoja ja vähentäisi nöyryyttämistä.

Takuueläke paransi kahdessa mielessä pienituloisten eläkeläisten asemaa. Se vähensi tarvetta käydä usealla luukulla hakemassa toimeentulon rippeitä ja se nosti jonkun verran kaikkein pienimpiä eläkkeitä. SDP suhtautui puolueista kaikkein penseimmin takuueläkkeeseen.

Ulkomuistista sanon, että pienintä mahdollista eläkettä saavia on 80.000-100.00 henkeä. Jos tasokorotus koskee vain näitä pienimpiä eläkkeitä tai pääosin pieniä eläkkeitä se lisää kateutta niiden keskuudessa, jotka saavat vähän enemmän. Vähän enemmän tai paljon enemmän saavat ne, jotka ovat tehneet työtä, josta eläkettä kertyy.

Kun puhut rajasta, jota enemmän ei eläkettä pitäisi maksaa tarkoitat eläkekattoa. Eläkekatto on Suomessa kuuma poliittinen kysymys, vaikka on aivan selvää, että eläkekatto olisi oikeudenmukaista. Suurimmat eläkekaton vastustajat löytyvät ehkä yllättäen SAK:sta, STTK:sta, Akavasta eikä eläkekatosta tykätä hirveästi EK:ssakaan. Tuossa onkin 4 isoa syytä sille, että eläkekatosta ei tule mitään. Ei tule niin kauan, kuin Suomessa eduskunta ja hallitus ei käytä valtaa, vaan odottaa työmarkkinajärjestöjen sopimuksia. Moni asia pitäisi SDP:ssä muuttua ennen kuin Suomessa oikeasti olisi toimiva demokratia. SDP:n kädenjälki näkyy maan hallitusohjelmassa, jossa edellämainitut työmarkkinajärjestöt nostetaan päätöksentekijäksi monessa asiassa.

Lue lisää

Aivan, korjattavaa on. Eläkkeensaajien joukossa on hyvin eri-ikäisiä ja erilaisissä elämän tilanteissa olevia ihmisiä ja tämä ilmenee selvinä eroina toimeentulon riittävyydessä. Erityisen vaikeassa asemassa on osa kansaneläkkeen saajista ja työttömyyseläkkeen saajista. Köyhyys kasaantuu ikääntyneisiin, naisiin ja yksin asuviin.

Vanha yksin asuva nainen? Jos hän asuu vuokralla, ei säästöjä, ei lähisukulaisia - on byrökratian hampaissa - jaksaako ja osaako hän pitää puoliaan?

Eläkeindeksi ja sen epäoikeudenmukaisuus. Vuodesta 1962 palkkojen ja eläkkeiden ansiotasindeksi kulki yhtäjalkaa v.1976. Näiden vuosien aikana palkkojen ja eläkkeiden tarkistus tapahtui samalla periaatteella ja eläkkeet kehittyivät ansiotasoindeksin ansiosta palkkoja seuraten. Eli palkkojen nousu huomioitiin 100%.
Joidenkin asiantuntijoiden ja eläkeläisten mielestä näin pitäisi olla edelleen.

V.1977-1994 oli käytössä puoliväli-indeksi ja eroa alkoi syntyä. Vuonna 1995 kansanedustajamme hyväksyivät PERUSTUSLAIN VASTAISEISEN säädöksen eläkeindeksin uudesta heikentämisestä. (Lipposen enemmistöhallitus, sosiaalidemokraatit ja kokoomus, ryhtyi kiireesti valmistelemaan lakiesitystä työeläkejärjestelmän uudistukseksi.)
Tämän seurauksena TAITETTU INDEKSI otettiin käytöön v.1996. Ansiotaso 20% kuluttajainnat 80%, tämä indeksi leikkaa entistä rajummin eläkeläisten toimeentuloa ja ostovoimaa.

Palkkojen ja työeläkkeiden % kehitys 1992-2010 indekseihin perustuen. Palkat 78,9% ja eläkkeet 36,3%. Lähde: tilastokeskus.

1990-luvun laman seurauksena yritykset kaatuiva ja omaisuus ulosmitattiin ja myyttiin ale-hintaan. Monet näistä ihmisistä tekivät itsemurhan. Velkavankeutteen jäi paljon ihmisiä ja osa ei ole päässyt enää työelämään takaisin. Viisikymppisenä työelämän ulkopuolelle jäänti tiesi luukulta luukulle juoksemistä ja papereiden kiikuttamista sinne ja tänne. Nöyryyttävää ja ihmisarvoa alentavaa.Luonnollisesti eläke kertymä jää pieneksi.

Entä ne perheenäidit ja emännät, jotka hoitivat kodin ja lapset eivätkä olleet ansiotyössä? Nyt vanhana ovat yksin pienellä eläkkeellä. Ei myöskään pidä unohtaa yksinäisiä eläkeläismiehiä.
Muistan lapsuudestani, kun äidinisä asui meillä ja kiersi aina muidenkin lapsinsa luona olemassa. Hänellä ei ollut omaa kotia eikä eläkettä. Silloin en tietenkään ymmärtänyt asia, mutta nyt olen monesti miettinyt, että miltähän se mahtoi tuntua. Onneksi oli liuta lapsia ja sairaana oli varmaan turvallistakin olla lapsiensa perheessä.

Missähän olisi se viisastenkivi, jolla asioita korjattaisiin köyhien ihmisten parhaaksi, myöskin lapsiperheiden ja yksinhuoltajien osalta?

anja oivistoinen kirjoitti:

Aivan, korjattavaa on. Eläkkeensaajien joukossa on hyvin eri-ikäisiä ja erilaisissä elämän tilanteissa olevia ihmisiä ja tämä ilmenee selvinä eroina toimeentulon riittävyydessä. Erityisen vaikeassa asemassa on osa kansaneläkkeen saajista ja työttömyyseläkkeen saajista. Köyhyys kasaantuu ikääntyneisiin, naisiin ja yksin asuviin.

Vanha yksin asuva nainen? Jos hän asuu vuokralla, ei säästöjä, ei lähisukulaisia - on byrökratian hampaissa - jaksaako ja osaako hän pitää puoliaan?

Eläkeindeksi ja sen epäoikeudenmukaisuus. Vuodesta 1962 palkkojen ja eläkkeiden ansiotasindeksi kulki yhtäjalkaa v.1976. Näiden vuosien aikana palkkojen ja eläkkeiden tarkistus tapahtui samalla periaatteella ja eläkkeet kehittyivät ansiotasoindeksin ansiosta palkkoja seuraten. Eli palkkojen nousu huomioitiin 100%.
Joidenkin asiantuntijoiden ja eläkeläisten mielestä näin pitäisi olla edelleen.

V.1977-1994 oli käytössä puoliväli-indeksi ja eroa alkoi syntyä. Vuonna 1995 kansanedustajamme hyväksyivät PERUSTUSLAIN VASTAISEISEN säädöksen eläkeindeksin uudesta heikentämisestä. (Lipposen enemmistöhallitus, sosiaalidemokraatit ja kokoomus, ryhtyi kiireesti valmistelemaan lakiesitystä työeläkejärjestelmän uudistukseksi.)
Tämän seurauksena TAITETTU INDEKSI otettiin käytöön v.1996. Ansiotaso 20% kuluttajainnat 80%, tämä indeksi leikkaa entistä rajummin eläkeläisten toimeentuloa ja ostovoimaa.

Palkkojen ja työeläkkeiden % kehitys 1992-2010 indekseihin perustuen. Palkat 78,9% ja eläkkeet 36,3%. Lähde: tilastokeskus.

1990-luvun laman seurauksena yritykset kaatuiva ja omaisuus ulosmitattiin ja myyttiin ale-hintaan. Monet näistä ihmisistä tekivät itsemurhan. Velkavankeutteen jäi paljon ihmisiä ja osa ei ole päässyt enää työelämään takaisin. Viisikymppisenä työelämän ulkopuolelle jäänti tiesi luukulta luukulle juoksemistä ja papereiden kiikuttamista sinne ja tänne. Nöyryyttävää ja ihmisarvoa alentavaa.Luonnollisesti eläke kertymä jää pieneksi.

Entä ne perheenäidit ja emännät, jotka hoitivat kodin ja lapset eivätkä olleet ansiotyössä? Nyt vanhana ovat yksin pienellä eläkkeellä. Ei myöskään pidä unohtaa yksinäisiä eläkeläismiehiä.
Muistan lapsuudestani, kun äidinisä asui meillä ja kiersi aina muidenkin lapsinsa luona olemassa. Hänellä ei ollut omaa kotia eikä eläkettä. Silloin en tietenkään ymmärtänyt asia, mutta nyt olen monesti miettinyt, että miltähän se mahtoi tuntua. Onneksi oli liuta lapsia ja sairaana oli varmaan turvallistakin olla lapsiensa perheessä.

Missähän olisi se viisastenkivi, jolla asioita korjattaisiin köyhien ihmisten parhaaksi, myöskin lapsiperheiden ja yksinhuoltajien osalta?

Lue lisää

Hei Anja,

tehdäänpä pieni ajatusleikki. Pitäisikö sinun mielestäsi valtion virastossa työskentelevän toimihenkilön palkkaa nostaa yhtä paljon kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkkaa? Yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkannousu ja mahdollisuus siihen riippuu hyvin paljon yrityksen menestyksestä ja työntekijöiden ahkeruudesta. Valtion virastojen palkannousun maksavat kaikki veronmaksajat, eikä palkannousu perustu tuottavuuden nousuun, vaan eräänlaiseen ajatukseeen oikeudenmukaisuudesta.

Toinen kysymys, pitäisikö eläkkeitä nostaa samassa suhteessa kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevien palkkoja? Jos yksityisessä yrityksessä poikkeuksellisesti alennetaan palkkoja, jotta yritys ei kaatuisi vaikeana aikana, pitäisikö myös sitten eläkeläisten eläkkeitä alentaa samassa suhteessa?

Yksityisen yrityksen palkat maksaa yksityinen yritys. Eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan eläkerahastoista ja suurin osa työssä olevien työntekijöiden palkoista pidättämällä. Eläkerahastojen koko on yritetty mitata luvattujen eläkkeiden maksamista varten. Jos rahat eivät riitä, niin kuin varmaan kävisi siinä tapauksessa että työeläkkeitä nostettaisiin merkittävästi, työssä olevien ihmisten palkoista jouduttaisiin pidättämään suurempi osuus eläkkeiden maksamiseen tai tulevien eläkeläisten eläkkeitä olisi leikattava merkittävästi.

Niin ongelmallista ja vaikeaa elämä on. Se mikä toiselle annetaan on aina toiselta pois.Yhdistetäänpäs tuo eläkemaksujen nostaminen vaatimukseen eläkkeiden ja palkkojen tasasuuruisesta "verottamisesta", mikä väite on siis hienokseltaan epätotta.

Työntekijä tekee töitä tehtaassa ahkerammin ja hän saa palkankorotuksen. Palkkoja nostetaan 3 % ja eläkkeitä nostetaan 3 %. Koska eläkerahastot eivät enää riitä eläkkeiden maksamiseen, joudutaan eläkemaksuja nostamaan noin 3 %:lla, minkä maksaa yksistään tehtaan työntekijä. Jos eläkemaksuja ei pidettäisi veroluontoisina maksuina tarkoittaisi tämä sitä, että koko tehtaan työntakijän saama palkankorotus olisi mennyt eläkeläiselle ja ellei verotusta olisi samanaikaisesta alennettu, tehtaan työntekijän käteen jäävä palkka olisi pienempi kuin ennen palkankorotusta. Lopputuloksena olisi, että 1500 euroa ansaitseva tehtaan työntekijä saisi palkastaan käteen noin 127, 5 euroa vähemmän kuukaudessa kuin eläkeläinen. Tuntuuko tämäkään ihan oikeudenmukaiselta?

Suurin ongelma on tietenkin varmistaa kaikkein vähimmällä toimeentulevan eläkeläistenväestön toimeentulo ja muidenkin tulonsiirroista riippuvaisten ihmisten riittävä toimeentulo.

Vaikeimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät ja yksin asuvat eläkeläiset, joilla ei juurikaan ole työhistoriaa. Vaikeaa on myös opiskelijoilla, osa-aikaisilla työntekijöillä, yksinhuoltajilla ja ennen kaikkea syrjäytyneillä.

Voisin hyvin arvioida, että kaikkein pienituloisimpia näihin ryhmiin kuuluvia voisi olla likimain yksi miljoona. Se pitää sisällään myös sellaisia, jotka saavat täydennystä eläkkeeseensä kansaeläkkeestä eivätkä ole ihan niin pienituloisia. Kuinka paljon maksaisi jos tämän ryhmän kuukausittain käteen jäävää määrää nostettaisiin sadalla eurolla?

Vastaus: se maksaisi vuodessa 100 euroa x 1 miljoona x 12 = 1,2 miljardia euroa. Huima summa. Se on sama summa mitä valtio saa autoverosta ja yli 15 % valtion saamista yksityisten ihmisten maksamista tulo- ja pääomaveroista.

Jos eläisimme Saudi-Arabian kaltaisessa yltäkylläisyydessä, ei olisi ongelmia saavuttaa sen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki voisivat keskimäärin hyvin ja kaikki voisivat jotensakin olla tyytyväisiä elintasoonsa. Suomen valtiolla ei kuitenkaan ole mittaamattomia luonnonvaroja, joista voitaisiin jakaa hyvinvointia. Suomalaisten tulkinta hyvinvointiyhteiskunnasta on perustuttava suomalaisten työstä kerättyihin veroihin ja maksuihin ja vain näistä varoista kerättyjä varoja voidaan jakaa tulonsiirtoina ihmisille, jotka eivät itse muulla tavoin kykene saavuttamaan riittävää toimeentuloa.

Ei ole olemassa Kalevalan Sampoa, joka jauhaisi rahaa ja vaurautta jaettavaksi niille, jotka tuntevat olevansa sen puutteessa.

En arvostele kenenkään tekemiä valintoja ja arvoja, mutta tunnen joitakin pienituloisia, jotka käyttävät vähää rahaansa sellaisiin ylellisyystuotteisiin, mitä minä pidän liian kalliina, vaikka minulla olisi siihen varaakin. Kysymys on siis myös siitä, mihin rahansa käyttää.

Kirjoittelen, keskustelen ja vaidan mielelläni ajattelevien ja tuntevien ihmisten kanssa. Minulle saa lähettää sähköpostia, haastaa, väittää tai kannustaa jos haluaa.

pundit kirjoitti:

Hei Anja,

tehdäänpä pieni ajatusleikki. Pitäisikö sinun mielestäsi valtion virastossa työskentelevän toimihenkilön palkkaa nostaa yhtä paljon kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkkaa? Yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkannousu ja mahdollisuus siihen riippuu hyvin paljon yrityksen menestyksestä ja työntekijöiden ahkeruudesta. Valtion virastojen palkannousun maksavat kaikki veronmaksajat, eikä palkannousu perustu tuottavuuden nousuun, vaan eräänlaiseen ajatukseeen oikeudenmukaisuudesta.

Toinen kysymys, pitäisikö eläkkeitä nostaa samassa suhteessa kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevien palkkoja? Jos yksityisessä yrityksessä poikkeuksellisesti alennetaan palkkoja, jotta yritys ei kaatuisi vaikeana aikana, pitäisikö myös sitten eläkeläisten eläkkeitä alentaa samassa suhteessa?

Yksityisen yrityksen palkat maksaa yksityinen yritys. Eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan eläkerahastoista ja suurin osa työssä olevien työntekijöiden palkoista pidättämällä. Eläkerahastojen koko on yritetty mitata luvattujen eläkkeiden maksamista varten. Jos rahat eivät riitä, niin kuin varmaan kävisi siinä tapauksessa että työeläkkeitä nostettaisiin merkittävästi, työssä olevien ihmisten palkoista jouduttaisiin pidättämään suurempi osuus eläkkeiden maksamiseen tai tulevien eläkeläisten eläkkeitä olisi leikattava merkittävästi.

Niin ongelmallista ja vaikeaa elämä on. Se mikä toiselle annetaan on aina toiselta pois.Yhdistetäänpäs tuo eläkemaksujen nostaminen vaatimukseen eläkkeiden ja palkkojen tasasuuruisesta "verottamisesta", mikä väite on siis hienokseltaan epätotta.

Työntekijä tekee töitä tehtaassa ahkerammin ja hän saa palkankorotuksen. Palkkoja nostetaan 3 % ja eläkkeitä nostetaan 3 %. Koska eläkerahastot eivät enää riitä eläkkeiden maksamiseen, joudutaan eläkemaksuja nostamaan noin 3 %:lla, minkä maksaa yksistään tehtaan työntekijä. Jos eläkemaksuja ei pidettäisi veroluontoisina maksuina tarkoittaisi tämä sitä, että koko tehtaan työntakijän saama palkankorotus olisi mennyt eläkeläiselle ja ellei verotusta olisi samanaikaisesta alennettu, tehtaan työntekijän käteen jäävä palkka olisi pienempi kuin ennen palkankorotusta. Lopputuloksena olisi, että 1500 euroa ansaitseva tehtaan työntekijä saisi palkastaan käteen noin 127, 5 euroa vähemmän kuukaudessa kuin eläkeläinen. Tuntuuko tämäkään ihan oikeudenmukaiselta?

Suurin ongelma on tietenkin varmistaa kaikkein vähimmällä toimeentulevan eläkeläistenväestön toimeentulo ja muidenkin tulonsiirroista riippuvaisten ihmisten riittävä toimeentulo.

Vaikeimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät ja yksin asuvat eläkeläiset, joilla ei juurikaan ole työhistoriaa. Vaikeaa on myös opiskelijoilla, osa-aikaisilla työntekijöillä, yksinhuoltajilla ja ennen kaikkea syrjäytyneillä.

Voisin hyvin arvioida, että kaikkein pienituloisimpia näihin ryhmiin kuuluvia voisi olla likimain yksi miljoona. Se pitää sisällään myös sellaisia, jotka saavat täydennystä eläkkeeseensä kansaeläkkeestä eivätkä ole ihan niin pienituloisia. Kuinka paljon maksaisi jos tämän ryhmän kuukausittain käteen jäävää määrää nostettaisiin sadalla eurolla?

Vastaus: se maksaisi vuodessa 100 euroa x 1 miljoona x 12 = 1,2 miljardia euroa. Huima summa. Se on sama summa mitä valtio saa autoverosta ja yli 15 % valtion saamista yksityisten ihmisten maksamista tulo- ja pääomaveroista.

Jos eläisimme Saudi-Arabian kaltaisessa yltäkylläisyydessä, ei olisi ongelmia saavuttaa sen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki voisivat keskimäärin hyvin ja kaikki voisivat jotensakin olla tyytyväisiä elintasoonsa. Suomen valtiolla ei kuitenkaan ole mittaamattomia luonnonvaroja, joista voitaisiin jakaa hyvinvointia. Suomalaisten tulkinta hyvinvointiyhteiskunnasta on perustuttava suomalaisten työstä kerättyihin veroihin ja maksuihin ja vain näistä varoista kerättyjä varoja voidaan jakaa tulonsiirtoina ihmisille, jotka eivät itse muulla tavoin kykene saavuttamaan riittävää toimeentuloa.

Ei ole olemassa Kalevalan Sampoa, joka jauhaisi rahaa ja vaurautta jaettavaksi niille, jotka tuntevat olevansa sen puutteessa.

En arvostele kenenkään tekemiä valintoja ja arvoja, mutta tunnen joitakin pienituloisia, jotka käyttävät vähää rahaansa sellaisiin ylellisyystuotteisiin, mitä minä pidän liian kalliina, vaikka minulla olisi siihen varaakin. Kysymys on siis myös siitä, mihin rahansa käyttää.

Kirjoittelen, keskustelen ja vaidan mielelläni ajattelevien ja tuntevien ihmisten kanssa. Minulle saa lähettää sähköpostia, haastaa, väittää tai kannustaa jos haluaa.

Lue lisää

Hei pundit.

Kuten kerroin, olen ruohonjuuri tasolla keskusteleva, en ole syvällisesti tutustunut kaikkiin näihin kimuranteihin kiemuroihin mitä verotuksessa on.

Tämä Sinun ajatusleikki: Kysymys 1.
Valtiolla ja yksityisellä sektorilla on omat palkkaluokkansa. Yksityisellä työnanjalla on väljemmät mahdollisuudet hyvälle työntekijälle maksaa yli palkkaluokan, joka ei taida olla mahdollista valtion palkkaluokassa.

Kysymys 2. Mielestäni asiaa ei voi käsitellä näin mustavalkoiseti. Työeläke koostuu tehdyistä työvuosista, eikä niitä voi enää heitellä nykytilanteen mukaan. Eläkejärjestelmä on omansa ja palkkajärjestelmä omansa.

Pundit.
Mielipiteistäsi saan sellaisen kuvan, että kovin hyvin et tunne pieneläkeläisten ja heikompi-osaisten elämää. Se on toki luonnollista.
Sitä ymmärtää vain sellainen, joka elää sitä elämää. Sattuneesta syystä olen kokenut suhteellisen hyvin tulevan elämän ja myös elämän tosi köyhänä. Muistan miten hyvinä aikoina ajattelin itsekkin toisin ja nyt köyhyyden kokeneena häpeän ajatuksiani.

Jotenkin sain sen kuvan, että meidän eläkeläisten ja huonompi-osaisten on vain tyydyttävä osaamme, koska tulemme liian kalliiksi.
Olen pahoillani, jos tulkitsin väärin.

anjakoivistoinen kirjoitti:

Hei pundit.

Kuten kerroin, olen ruohonjuuri tasolla keskusteleva, en ole syvällisesti tutustunut kaikkiin näihin kimuranteihin kiemuroihin mitä verotuksessa on.

Tämä Sinun ajatusleikki: Kysymys 1.
Valtiolla ja yksityisellä sektorilla on omat palkkaluokkansa. Yksityisellä työnanjalla on väljemmät mahdollisuudet hyvälle työntekijälle maksaa yli palkkaluokan, joka ei taida olla mahdollista valtion palkkaluokassa.

Kysymys 2. Mielestäni asiaa ei voi käsitellä näin mustavalkoiseti. Työeläke koostuu tehdyistä työvuosista, eikä niitä voi enää heitellä nykytilanteen mukaan. Eläkejärjestelmä on omansa ja palkkajärjestelmä omansa.

Pundit.
Mielipiteistäsi saan sellaisen kuvan, että kovin hyvin et tunne pieneläkeläisten ja heikompi-osaisten elämää. Se on toki luonnollista.
Sitä ymmärtää vain sellainen, joka elää sitä elämää. Sattuneesta syystä olen kokenut suhteellisen hyvin tulevan elämän ja myös elämän tosi köyhänä. Muistan miten hyvinä aikoina ajattelin itsekkin toisin ja nyt köyhyyden kokeneena häpeän ajatuksiani.

Jotenkin sain sen kuvan, että meidän eläkeläisten ja huonompi-osaisten on vain tyydyttävä osaamme, koska tulemme liian kalliiksi.
Olen pahoillani, jos tulkitsin väärin.

Lue lisää

Kysymykseeni 1. liittyen kerron, että julkisen sektorin palkkoja on pyritty nostamaan samassa suhteessa yksityisen sektorin palkkojen kanssa. Monella valtion työpaikassa palkat ovat korottuneet selkeästi yksityisiä aloja enemmän (oli siihen varaa tai ei)

Kysymykseeni 2. liittyen kerron, että eikö olisi omituista, jos eläkkeitä nostettaisiin samassa suhteessa kuin palkat, mutta ei laskettaisi, jos palkkoja poikkeuksellisesti laskettaisiin. Eläkejärjestelmä on omansa ja palkat ovat omansa, mutta itse kirjoitit joidenkin vaativan eläkkeiden korottamista jopa palkkojen tahtiin.

Minä yritin kirjoituksessani valottaa miten mustavalkoisia ihmiset ajattelussaan ovat - sinäkin jos oikein ymmärsin. Kun minä kirjoitin miten suurista summista on kysymys, sinä tulkitsit minun sanomaani että "köyhien on tyydyttävä osaansa". Sitä en tarkoittanut, mutta kerroin kuitenkin miten mielettömistä summista on kysymys.

On eri asia tuntea sympatiaa ja jopa auttaa hädänalaisia kuin saada jostain mainitunkaltainen rahasumma. Pienituloisten ja hädänalaisten aseman parantamiseksi on tehtävä työtä, mutta ilman Kalevalan Sampoa ei totuuden nimessä ole keinoa saada merkittäviä muutoksia aikaan.

Ihmisillä on niin kovin vääriä kuvitelmia valtion tuloista, menoista, verotuksesta ja oikeastaan ihan mistä tahansa. Yksi mikä on varmaa, että kaikki mielestään ansaitsisivat enemmän..

pundit kirjoitti:

Kysymykseeni 1. liittyen kerron, että julkisen sektorin palkkoja on pyritty nostamaan samassa suhteessa yksityisen sektorin palkkojen kanssa. Monella valtion työpaikassa palkat ovat korottuneet selkeästi yksityisiä aloja enemmän (oli siihen varaa tai ei)

Kysymykseeni 2. liittyen kerron, että eikö olisi omituista, jos eläkkeitä nostettaisiin samassa suhteessa kuin palkat, mutta ei laskettaisi, jos palkkoja poikkeuksellisesti laskettaisiin. Eläkejärjestelmä on omansa ja palkat ovat omansa, mutta itse kirjoitit joidenkin vaativan eläkkeiden korottamista jopa palkkojen tahtiin.

Minä yritin kirjoituksessani valottaa miten mustavalkoisia ihmiset ajattelussaan ovat - sinäkin jos oikein ymmärsin. Kun minä kirjoitin miten suurista summista on kysymys, sinä tulkitsit minun sanomaani että "köyhien on tyydyttävä osaansa". Sitä en tarkoittanut, mutta kerroin kuitenkin miten mielettömistä summista on kysymys.

On eri asia tuntea sympatiaa ja jopa auttaa hädänalaisia kuin saada jostain mainitunkaltainen rahasumma. Pienituloisten ja hädänalaisten aseman parantamiseksi on tehtävä työtä, mutta ilman Kalevalan Sampoa ei totuuden nimessä ole keinoa saada merkittäviä muutoksia aikaan.

Ihmisillä on niin kovin vääriä kuvitelmia valtion tuloista, menoista, verotuksesta ja oikeastaan ihan mistä tahansa. Yksi mikä on varmaa, että kaikki mielestään ansaitsisivat enemmän..

Lue lisää

Voisikohan olla niin, että mielettömiä summia käytetään "vääriin" tarkoituksiin?

Anteeksi toistot ja kirjoitusvirheet. Kiukkuisena tekstiä tulee liian nopeasti, tyhmän järki ei pysy mukana!

Olisi niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon mistä sanoa sanansa ja väitellä, mutta tässä alkua ja oman pään sisällön tyhjäämistä!

Toivon todella että eläkeläiset ymmärtävät alkaa puhaltaa yhteen ääneen ja tajuavat että hajallaan ei kukaan voi asioita hoitaa hyvin. Jos ei hätää ole, silloin ei ole väliä, mutta jos edes välittää heistä kenellä ei ole rahaa liikoja, pitäisi tajuta lähteä mukaan puolustamaan tätä ryhmää. Vanhuus tulee liian nopeasti, sen tajuaa vasta kun on itse siinä mittarissa.

apuva, APUVA kirjoitti:

Anteeksi toistot ja kirjoitusvirheet. Kiukkuisena tekstiä tulee liian nopeasti, tyhmän järki ei pysy mukana!

Olisi niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon mistä sanoa sanansa ja väitellä, mutta tässä alkua ja oman pään sisällön tyhjäämistä!

Toivon todella että eläkeläiset ymmärtävät alkaa puhaltaa yhteen ääneen ja tajuavat että hajallaan ei kukaan voi asioita hoitaa hyvin. Jos ei hätää ole, silloin ei ole väliä, mutta jos edes välittää heistä kenellä ei ole rahaa liikoja, pitäisi tajuta lähteä mukaan puolustamaan tätä ryhmää. Vanhuus tulee liian nopeasti, sen tajuaa vasta kun on itse siinä mittarissa.

Lue lisää

Hyviä ja asiallisia mielipiteitähän nuo kaikki kertomasi asiat ovat.

-on totta, että vain harvalla eläkeläisellä on mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen ellei nyt marjanpoimimista lasketa. Kun palkat eivät ole olleet erityisen suuria, eivät ole eläkkeetkään. Keskimääräinen eläke on vain vähän yli 1.500 euroa kuussa bruttona. Jos ei ole ollut elämänsä aikana ollenkaan palkka- tai ansiotyössä saa vain 732 euron eläkettä. Työttömyyskorvaus ja opintotuki ovat kuitenkin tätäkin pienenpiä. Toisaalta, jos ei ole elämänsä aikana ollut palkka- ja ansiotyössä ei ole saanut rahaa käteen tuotakaan määrää.

- on totta, että on ollut aikoja, jolloin eläkkeellä on voinut elellä melko paksusti. Se oli varmaan 1980-luvulla, jolloin eräätkin valtiolta eläkkeelle jääneet saivat jopa suurempaa eläkettä kuin aikanaan palkkaa.

Nyt eletään vaikeaa aikaa. Jos olisi taloudellinen noususuhdanne, ei olisi kovinkaan mittavaa ärtymystä päättäjiä kohtaa. Vain tavallista pientä napinaa. Olen samaa mieltä siitä, että päättäjät näyttävät seisovan tumput käsissään. Minun mielestäni tämä johtuu seuraavista asioista:

- hallitus koottiin monista puolueista (liian monesta ja liian erilaisista). Yhdenkin vastustaminen on johtanut halvaustilaan, eikä mitään tapahdu.

- hallitusohjelman mukaan mennään niin kuin työmarkkinajärjestöt (SAK STTK AKAVA ek) sopii (SDP:n tahto). Kun työmarkkinajärjestöt eivät saa aikaan mitään järkevää, ei hallituskaan uskalla ja osaa mitään tehdä.

- ajat ovat liian vaikeita. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttäisi ihan rehellisesti sanottuna liian suuria veronkorotuksia ja leikkauksia. Leikkausten tekeminen ei näytä äänestäjäkunnassa kovin hyvältä eikä sillä ääniä kerätä. On niin paljon helpompaa mennä lupaamaan äänestäjille viittä hyvää ja kahta kaunista. Päättäjäasemassa pelkällä retoriikalla ja hengen nostatuspuheilla ei pärjää, kun vaaditaan tekoja.

pundit kirjoitti:

Hyviä ja asiallisia mielipiteitähän nuo kaikki kertomasi asiat ovat.

-on totta, että vain harvalla eläkeläisellä on mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen ellei nyt marjanpoimimista lasketa. Kun palkat eivät ole olleet erityisen suuria, eivät ole eläkkeetkään. Keskimääräinen eläke on vain vähän yli 1.500 euroa kuussa bruttona. Jos ei ole ollut elämänsä aikana ollenkaan palkka- tai ansiotyössä saa vain 732 euron eläkettä. Työttömyyskorvaus ja opintotuki ovat kuitenkin tätäkin pienenpiä. Toisaalta, jos ei ole elämänsä aikana ollut palkka- ja ansiotyössä ei ole saanut rahaa käteen tuotakaan määrää.

- on totta, että on ollut aikoja, jolloin eläkkeellä on voinut elellä melko paksusti. Se oli varmaan 1980-luvulla, jolloin eräätkin valtiolta eläkkeelle jääneet saivat jopa suurempaa eläkettä kuin aikanaan palkkaa.

Nyt eletään vaikeaa aikaa. Jos olisi taloudellinen noususuhdanne, ei olisi kovinkaan mittavaa ärtymystä päättäjiä kohtaa. Vain tavallista pientä napinaa. Olen samaa mieltä siitä, että päättäjät näyttävät seisovan tumput käsissään. Minun mielestäni tämä johtuu seuraavista asioista:

- hallitus koottiin monista puolueista (liian monesta ja liian erilaisista). Yhdenkin vastustaminen on johtanut halvaustilaan, eikä mitään tapahdu.

- hallitusohjelman mukaan mennään niin kuin työmarkkinajärjestöt (SAK STTK AKAVA ek) sopii (SDP:n tahto). Kun työmarkkinajärjestöt eivät saa aikaan mitään järkevää, ei hallituskaan uskalla ja osaa mitään tehdä.

- ajat ovat liian vaikeita. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttäisi ihan rehellisesti sanottuna liian suuria veronkorotuksia ja leikkauksia. Leikkausten tekeminen ei näytä äänestäjäkunnassa kovin hyvältä eikä sillä ääniä kerätä. On niin paljon helpompaa mennä lupaamaan äänestäjille viittä hyvää ja kahta kaunista. Päättäjäasemassa pelkällä retoriikalla ja hengen nostatuspuheilla ei pärjää, kun vaaditaan tekoja.

Lue lisää

Kasvava eläkeläisjoukko tarvitsee äänitorven!

Kiitos Teille erittäin hyvistä mielipiteistä ja toivottavasti saamme niitä lisää.
Yli 65-vuotiata on miljoona. Entä, jos he eduskuntavaaleissa äänestäisivät "omaa" puoluetta, mitä tapahtuisi? Kaikkiaan eläkeläisiä on 1.5 miljoonaa, entä jos kaikki he äänestäisivät "omaa" puoluetta?

Vanhusten määrä tulee jatkossa kasvamaan ja uudet eläkeläiset ovat yhä vaativampia tulevien palvelujen suhteen. Tämä luo paineita vanhusasioiden hoidolle. Yhtälailla vanhukset tarvitsevat äänitorven kuin vähemmistöt ja lapset. Väitetään, että vangeilla on paremmat olot vankilassa kuin vanhuksilla hoivakodeissa sairaaloista puhumattakaan.

Kreikan ja muiden Etelä-Euroopan maiden ja euron pyörteissä on muistettava, miten ja miksi Suomesta tuli euromaa 1990-luvun lopulla.
Paavo Lipposen (sd) hallituksen linjana oli, että Suomen tulee olla Euroopan etujoukoissa ja ytimessä. Suomi lähti pyrkimään euroon vuonna 1995. Silloiset hallituspuolueet halusivat tehdä kansallisen ratkaisun, johon edes Ruotsin kanta ei saisi vaikuttaa. Silloinen valtionvarainministeri Sauli Niinistö sanoi, että Suomi saa Euroopassa lisää arvonnousua, kun se ainoana Pohjoismaana on mukana. Kuinkas on käynyt?

Lipposen ja Niinistön hallitus ajoi eduskunnassa euroon liitymispäätöksen läpi äänin 135-61. Oli väärin, kun silloin ei järjestetty asiasta kansanäänestystä. Kaikki tämä EU-hössötyshän alkoi jo presidentti Mauno Koiviston aikaan, jolloin Suomea laitettiin eurokuntoon vuosina 1988-1989. Eläkeleikkaukset olivat Lipposen hallituksen tärkeimpiä taloudellisia ratkaisuja. Osaa leikkauksista kerrotiin olevan väliaikaisia, mutta pysyviksi ne vaan jäivät.
Vanhat konkarit osasivat vedättää kansaa niin hienovaraisesti, että kansa ei huomannut vilunkia tapahtuneen. Tämän hetkinen "nuorisohallitus" on niin tyhmästi hoitanut asioita, että kansakin huomaa.
Syy on se, että Suomen hallitus on antanut perustuslaissa säädetyn kansanvallan pois Suomesta, Euroopan Unionille. Sieltä tulee suurimmaksi osaksi lait, joita Suomen hallituksen on sovellettava, eli EU-lait ovat Suomen lakien yläpuolella. Suomen eduskunta ja hallitus on EU:n kumileimasin, siksi hallitus on huuli pyöreänä ihmettelee, että mitäs nyt, eikä päätöksiä synny.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan on tapahtunut - valtiopetos - mutta he, jotka ovat olleet mukana ja tietävät asioista eivät uskalla nousta vastustamaan nykyistä menoa, pelkäävät oman asemansa vuoksi. Minun syyttävä sormi osoittaa viimeisiin hallituksiin, pieneläkeläisten ja kaikkien pienituloisten suomalaisten elämänlaadun ja ostovoiman heikentämisestä. Johtajat vaan nostavat palkkojaan ja palkkioitaan - sehän on EU:n linja - eliitin ja suursijoittajien epäpyhä kolmiyhteys = pelkuruus, ahneus, typeryys.
Suomalaisten on noustava vastarintaan EU:ta vastaan ja hankittava takaisin itsenäisyytemme.

Me eläkeläisten joukkovoimalla pystymme siihen, jos unohdamme puoluesidonnaisuutemme ja äänestämme "omaa" puoluetta. Kaikki eläkeläiset eivät ole vanhoja, joten "omaan" puolueeseen mahtuu kaikki, jotka ovat näistä asioista kiinnostuneita. Ja joukossa on monenlaisia asiantuntijoita ja elämää kokeneita virilejä ihmisiä. Emme ole harmaata jouto-joukkoa.

Päätösten teossa on unohdettu tasapuolisuus sekä oikeudenmukaisuus ja käytetty vain vahvimman oikeutta.

anja koivistoinen kirjoitti:

Kasvava eläkeläisjoukko tarvitsee äänitorven!

Kiitos Teille erittäin hyvistä mielipiteistä ja toivottavasti saamme niitä lisää.
Yli 65-vuotiata on miljoona. Entä, jos he eduskuntavaaleissa äänestäisivät "omaa" puoluetta, mitä tapahtuisi? Kaikkiaan eläkeläisiä on 1.5 miljoonaa, entä jos kaikki he äänestäisivät "omaa" puoluetta?

Vanhusten määrä tulee jatkossa kasvamaan ja uudet eläkeläiset ovat yhä vaativampia tulevien palvelujen suhteen. Tämä luo paineita vanhusasioiden hoidolle. Yhtälailla vanhukset tarvitsevat äänitorven kuin vähemmistöt ja lapset. Väitetään, että vangeilla on paremmat olot vankilassa kuin vanhuksilla hoivakodeissa sairaaloista puhumattakaan.

Kreikan ja muiden Etelä-Euroopan maiden ja euron pyörteissä on muistettava, miten ja miksi Suomesta tuli euromaa 1990-luvun lopulla.
Paavo Lipposen (sd) hallituksen linjana oli, että Suomen tulee olla Euroopan etujoukoissa ja ytimessä. Suomi lähti pyrkimään euroon vuonna 1995. Silloiset hallituspuolueet halusivat tehdä kansallisen ratkaisun, johon edes Ruotsin kanta ei saisi vaikuttaa. Silloinen valtionvarainministeri Sauli Niinistö sanoi, että Suomi saa Euroopassa lisää arvonnousua, kun se ainoana Pohjoismaana on mukana. Kuinkas on käynyt?

Lipposen ja Niinistön hallitus ajoi eduskunnassa euroon liitymispäätöksen läpi äänin 135-61. Oli väärin, kun silloin ei järjestetty asiasta kansanäänestystä. Kaikki tämä EU-hössötyshän alkoi jo presidentti Mauno Koiviston aikaan, jolloin Suomea laitettiin eurokuntoon vuosina 1988-1989. Eläkeleikkaukset olivat Lipposen hallituksen tärkeimpiä taloudellisia ratkaisuja. Osaa leikkauksista kerrotiin olevan väliaikaisia, mutta pysyviksi ne vaan jäivät.
Vanhat konkarit osasivat vedättää kansaa niin hienovaraisesti, että kansa ei huomannut vilunkia tapahtuneen. Tämän hetkinen "nuorisohallitus" on niin tyhmästi hoitanut asioita, että kansakin huomaa.
Syy on se, että Suomen hallitus on antanut perustuslaissa säädetyn kansanvallan pois Suomesta, Euroopan Unionille. Sieltä tulee suurimmaksi osaksi lait, joita Suomen hallituksen on sovellettava, eli EU-lait ovat Suomen lakien yläpuolella. Suomen eduskunta ja hallitus on EU:n kumileimasin, siksi hallitus on huuli pyöreänä ihmettelee, että mitäs nyt, eikä päätöksiä synny.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan on tapahtunut - valtiopetos - mutta he, jotka ovat olleet mukana ja tietävät asioista eivät uskalla nousta vastustamaan nykyistä menoa, pelkäävät oman asemansa vuoksi. Minun syyttävä sormi osoittaa viimeisiin hallituksiin, pieneläkeläisten ja kaikkien pienituloisten suomalaisten elämänlaadun ja ostovoiman heikentämisestä. Johtajat vaan nostavat palkkojaan ja palkkioitaan - sehän on EU:n linja - eliitin ja suursijoittajien epäpyhä kolmiyhteys = pelkuruus, ahneus, typeryys.
Suomalaisten on noustava vastarintaan EU:ta vastaan ja hankittava takaisin itsenäisyytemme.

Me eläkeläisten joukkovoimalla pystymme siihen, jos unohdamme puoluesidonnaisuutemme ja äänestämme "omaa" puoluetta. Kaikki eläkeläiset eivät ole vanhoja, joten "omaan" puolueeseen mahtuu kaikki, jotka ovat näistä asioista kiinnostuneita. Ja joukossa on monenlaisia asiantuntijoita ja elämää kokeneita virilejä ihmisiä. Emme ole harmaata jouto-joukkoa.

Päätösten teossa on unohdettu tasapuolisuus sekä oikeudenmukaisuus ja käytetty vain vahvimman oikeutta.

Lue lisää

Kyynisesti ja karrikoiden voisi kysyä, että mikä takaa sen, että jos eläkeläiset todella keskittäisivät äänensä yhden asian liikkeelle, ei tapahtuisi juuri se ns. vahvimman oikeus.

Jos 1.500.000 eläkeläistä äänestäisivät yhtä puoluetta, puolue voisi muodostaa hallituksen jopa yksinään! Tällainen puolue olisi yksinvallassa ja epäilemättä voisi käyttää vahvimman oikeutta muuttaakseen asioita haluamaansa suuntaan, paitsi että työtätekevää väestöä edustavat työmarkinajärjestöt tekisivät yleislakon.

Jokaisella ryhmittymällä on hyvä olla edustajansa, jotka kertovat tälle ryhmälle tärkeistä asioista. Edustajat kuitenkin vain harvoin ajattelevat muiden kuin vain edustamiensa ryhmien etua.

Kuulisin mielelläni Anja, mihin päätöksiin sinä viittaat, kun sanot että ne ovat epätasapuolisia ja epäoikeudenmukaisia.

pundit kirjoitti:

Kyynisesti ja karrikoiden voisi kysyä, että mikä takaa sen, että jos eläkeläiset todella keskittäisivät äänensä yhden asian liikkeelle, ei tapahtuisi juuri se ns. vahvimman oikeus.

Jos 1.500.000 eläkeläistä äänestäisivät yhtä puoluetta, puolue voisi muodostaa hallituksen jopa yksinään! Tällainen puolue olisi yksinvallassa ja epäilemättä voisi käyttää vahvimman oikeutta muuttaakseen asioita haluamaansa suuntaan, paitsi että työtätekevää väestöä edustavat työmarkinajärjestöt tekisivät yleislakon.

Jokaisella ryhmittymällä on hyvä olla edustajansa, jotka kertovat tälle ryhmälle tärkeistä asioista. Edustajat kuitenkin vain harvoin ajattelevat muiden kuin vain edustamiensa ryhmien etua.

Kuulisin mielelläni Anja, mihin päätöksiin sinä viittaat, kun sanot että ne ovat epätasapuolisia ja epäoikeudenmukaisia.

Lue lisää

Huomenta pundit!

Hyvä kysymys - juuri tätä tarkoitin vahvemman oikeudella. Mutta, kaksi asiaa.
Ensinnäkin, ikinä ei tule tapahtumaan niin, että kaikki eläkeläiset äänestäisivät "omaa eläkeläisten puoluetta."

Toiseksi,yli 65-vuotiaat eläkeläiset ovat eläneet lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja työelämän. Tämän päivän seniorit ovat pääosin hyväkuntoisia ja aktiivisia. He pystyät samaistumaan nuoremman polven elämään, mutta nuorempi polvi ei pysty samaistumaan seniorien tarpeisiin. Joten, jos leikitään, että senioreja olisi päättäjissä enemmistö, niin heillä olisi kysyä ajatella päätösten vaikutusta eri-ikäisiin ihmisiin.

Otetaampa esimerkki eduskunnasta, siellä on 200 edustajaa, eläkeläisiä on noin neljännes Suomen kansasta. Senioreja pitäisi olla eduskunnassa 50 edustaajaa ollakseen leikkaus täysi-ikäisten kansalaisten koostumuksesta.

anja koivistoinen kirjoitti:

Huomenta pundit!

Hyvä kysymys - juuri tätä tarkoitin vahvemman oikeudella. Mutta, kaksi asiaa.
Ensinnäkin, ikinä ei tule tapahtumaan niin, että kaikki eläkeläiset äänestäisivät "omaa eläkeläisten puoluetta."

Toiseksi,yli 65-vuotiaat eläkeläiset ovat eläneet lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja työelämän. Tämän päivän seniorit ovat pääosin hyväkuntoisia ja aktiivisia. He pystyät samaistumaan nuoremman polven elämään, mutta nuorempi polvi ei pysty samaistumaan seniorien tarpeisiin. Joten, jos leikitään, että senioreja olisi päättäjissä enemmistö, niin heillä olisi kysyä ajatella päätösten vaikutusta eri-ikäisiin ihmisiin.

Otetaampa esimerkki eduskunnasta, siellä on 200 edustajaa, eläkeläisiä on noin neljännes Suomen kansasta. Senioreja pitäisi olla eduskunnassa 50 edustaajaa ollakseen leikkaus täysi-ikäisten kansalaisten koostumuksesta.

Lue lisää

Eduskunnan demografia ei muutenkaan muistuta väestöä. Ihmiset äänestävät eduskuntaan suhteessa enemmän julkkiksia (entisiä urheilijoita yms), keski-ikäisiä, parempituloisia ja miehiä. Eduskunnassa alle 30-kympiset kiljuvat suurella poissaololla. Eläkeläisiä eduskunnasta löytyy sentään muutamia.

Minä en valitettavasti usko tuohon, että seniorit poikkeaisivat ihmisistä luonteensa puolesta mitenkään. Samanlaisia me kaikki olemme. Ensin ajattelemme itseämme ja vain pysähtymällä kuuntelemaan sekä ajattelemaan voimme sysätä oman etumme toisen henkilön puolesta. Nuorilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet ajatella tasapuolisesti ikääntyneen ihmisen asiaa, kuin ikääntyneellä ihmisellä nuoren asemaa. Kaikki kuitenkin edellyttää sitä, että avaa mielensä ja otttaa selvää asioista.

Jos edes puolet eläkeläisistä äänestäisi senioripuoluetta, siitä tulisi eduskunnan suurin puolue!

pundit kirjoitti:

Eduskunnan demografia ei muutenkaan muistuta väestöä. Ihmiset äänestävät eduskuntaan suhteessa enemmän julkkiksia (entisiä urheilijoita yms), keski-ikäisiä, parempituloisia ja miehiä. Eduskunnassa alle 30-kympiset kiljuvat suurella poissaololla. Eläkeläisiä eduskunnasta löytyy sentään muutamia.

Minä en valitettavasti usko tuohon, että seniorit poikkeaisivat ihmisistä luonteensa puolesta mitenkään. Samanlaisia me kaikki olemme. Ensin ajattelemme itseämme ja vain pysähtymällä kuuntelemaan sekä ajattelemaan voimme sysätä oman etumme toisen henkilön puolesta. Nuorilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet ajatella tasapuolisesti ikääntyneen ihmisen asiaa, kuin ikääntyneellä ihmisellä nuoren asemaa. Kaikki kuitenkin edellyttää sitä, että avaa mielensä ja otttaa selvää asioista.

Jos edes puolet eläkeläisistä äänestäisi senioripuoluetta, siitä tulisi eduskunnan suurin puolue!

Lue lisää

Kiitos pundit mielipiteistäsi.

Uusliperalismin kannattajat haluavat siirtää ikäihmiset yhteiskunnan vastuulta. Eduskunta on mennyt mukaan tähän eläkeläisten alasajoon. Seurauksena on mm.
eläkkeiden ostovoimaa heikentävä taitettu indeksi, palkannauttijoita korkeampi verotus ja sairasvakuutusmaksut,
eläkepommilla peloittelu,
eläkeläisten ja työantajien keräämän varannon kätkeminen säätiöiden pelinappulaksi,
vanhusten sairaushuollon vakavat laiminlyönnit,
eläkeläisasioiden valmistelu tuponeuvotteluissa eläkeläisiä kuulematta, yms.

Seniori - katso peiliin! kehoittaa seniori Simo Nikula.
"maksamme vuodessa noin 800 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin palkansaajat vastaavista tuloista. Väärinhän tuo on, mutta oma vika. "
NOO, tulevissa eduskunta vaaleissa tuo vika on mahdollista korjata.