Olin 1981-82 kunnan energialaitoksella töissä. Myöhemmin opiskelin lisää ja olen toiminut ammattikoulussa opettajana. En valinnut ammattikohtaista eläkettä, koska käsitin pääseväni 62v. varhaisvanhuuseläkkeelle. Tai viimeistään 63 v. Nyt eläkeikää ollaan taas muuttamassa. Tunnen itseni petetyksi, koska en enää voi vaihtaa ammattikohtaiselle eläkkeelle. Olen yli 50v. ja olen mielestäni valintani tehnyt lain mukaan. Mikähän eläkkeeni tulee olemaan ? Mihin voin valittaa, vakuutusoikeuteenko ?
Kunnallisen eläkkeen muutokset ?
Petettyinsinööri
7175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Työeläketietäjä palaa asiaan mahdollisimman pian.
Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan eläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63–68-vuotiaana. Ennen vuotta 1960 syntynyt kunnallinen työntekijä, jolla on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä välillä 63–65 vuotta, voi edelleen jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikäänsä. Varhentaminen pienentää eläkkeen määrää pysyvästi.
Eläkeiän mahdollisista tulevista muutoksista ei tässä vaiheessa ole tietoa. Seuraavaa eläkeuudistusta kaavaillaan vuodelle 2017, mutta tämän sisältö ei vielä ole selvillä. Suomessa Eduskunta säätää lait – myös työeläkelait, joita työeläkelaitosten tulee luonnollisesti noudattaa.
Selvitystä omasta eläketurvastasi voit pyytää Kevasta (www.keva.fi), jos olet edelleen kunnallisen eläkelain piirissä. Voit käydä pankkitunnuksin myös Kevan verkkosivulla tarkistamassa eläketurvasi. Eläkkeen määrää on arvioitu myös työeläkeotteen mukana seuranneessa saatekirjeessä.
1.7.1989 on laissa mainittu päivämäärä, jota ennen kunnalla työssä olleet olivat oikeutettuja ammatilliseen eläkeikään.
Periaatteessa v 1989 kunta-alalla työskennellyt 16 vuotiaskin on maksanut työeläkkeitä ( muille ), joten on erikoista vetää raja 1960 syntyneisiin.
Oikeudenmukaisempaa olisi ennen 1973 syntyneet( 1989 - 16 = 1973 ). Toisaalta eläkelainsäädännössä ei näytä olevan enää mitään oikeuden mukaisuutta : Mitä esimerkiksi eläkejohtajat ovat tehneet bonustensa eteen, eiväthän he edes tee sijoituksia ???
"Toisaalta eläkelainsäädännössä ei näytä olevan enää mitään oikeuden mukaisuutta : Mitä esimerkiksi eläkejohtajat ovat tehneet bonustensa eteen, eiväthän he edes tee sijoituksia ??? "
Eihän bonusten maksamisella ole mitään tekemistä eläkelainsäädännön kanssa. Nehän ovat palkkaa. Ja niistä muuten maksetaan normaalit eläkevakuutusmaksut ja toki niistä kertyy myös eläkettä. Ovat siis tätä kautta eläkelainsäädännön piirissä.
Kysymys on siis palkanmaksusta ja siitä onko oikeudenmukaista maksaa noin suurta palkkaa ja bonuksia. Vastuu tästä on näiden työnantajilla ja yhtiöiden hallituksilla.
" Ennen vuotta 1960 syntynyt kunnallinen työntekijä, jolla on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä välillä 63–65 vuotta, voi edelleen jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikäänsä. "
Kukahan tämä 1959 syntynyt eläkesäätäjä on ? Ministeri Jutta Urpilainen
on vakuuttanut, että eläkeikää ei nosteta tämän hallituksen aikana. Kuitenkin varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajaa nostettiin / poistettiin hallitusohjelman vastaisesti.
" Suomessa Eduskunta säätää lait - ... "
Tämä eläke ehtojen kiristäminen, on nuorten ikäsyrjintää. Se on lain vastaista. Miksi - 61 syntynyt on eri asemassa -59 syntyneeseen nähden ?
Mitä eroa on sivuviran ja pääviran eläkkeen laskennassa.?Minulla Keva oli muuttanut työnantajan ilmoittaman viran päävirasta sivuviraksi, vaikka työni oli päävirka, joskin vain lopussa kokoaikainen. Olin tästä työstä sekä opintovapaalla että äitiyslomalla. Tösuhde kesti 12 vuotta ja sijoittuu vuosien 1987-1999 välille. 8 vuoden ajan samanaikaiesti tein osa-aikaista työtä ei-kunnallisen työnantajan palveluksessa. Sekä opiskelu että äitiysloma eivät sisältyneet ko. aikaan.
Sinun kannattaa ottaa asiassa yhteyttä Kevaan. Yksityisen- ja julkisen puolen eläkkeenlaskennassa on eroavaisuuksia. Työeläketietäjä vastaa kysymyksiin vain yleisellä tasolla Kevan yhteystiedot ovat: PL 425, 00101 Helsinki, Unioninkatu 43, 00170 Helsinki puh. 020 614 2837.