Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    En jaksa elää

    Musta on tulossa ei mitää.
    Käyn lukioo. En tiedä miks. Mut ohjattii sinne.
    Se ei kiinnosta.
    Mua kiinnostaa pelien tekeminen.
    Tai haluisin olla näytelijä.
    Haluaisin olla montakin eri asiaa.
    Mutta varmaan toimistotyö mulla vastassa.

    Pidän paljon yhestä tytöstä, mutta oon vakuuttunu etten uskalla saanoo mitää sille. Oon vaan niin säälittävä.

    Ei musta kukaa välitä.

    Ajattelen paljon elämän tarkotusta ja mitä mä loppujen lopuks oon. Ja oon tullu siihen tulokseen etten mitään. Eikä elämällä ole tarkotusta.
    Toinen mitä ajattelen on sellanen filosofinen teoria jonka mukaan, loogisesti, ei voi ihminen valita mitä tekee. On looginen selitys sille että olisi olemassa "kohtalo".

    Saatan tehdä itsarin. Laitetaan 70% mahdollisuus. Vahvalla 30% mahdollisuudella, etten.

    Ei mulla oo ketää kelle puhua. Oon joskus yrittäny ja vaan paskaa oon saanu. Ja eihän ulkopuolisen mielestä varmaa mitää ookkaa vialla.

    Mun faija nää ajatukset on alunperinkin saanu mun päähän. Kohtelee mua ja muita lähimmäisiään paskasti. Mua sattuu se ja myös yksinäisyys.

    Mulla on pieni vihko mihin oon kirjotellu just tälläsii juttui jo kauan niin jos jotakuta kiinnostaa jos tapan itseni. Oon huomannu että oon aika paska kirjottaa.

    Kaikenlaiset jutut ja tarinat mitä täältä oon lukenu ei oikeen hetkauta. Kyllä mä luulen että joku siitä saa arven loppuelämäksee jos teen itsarin, mutta. en rupee niiden vuoksi kestää tätä jatkuvaa kipua.
    13259
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 13

    Vanhimmat

    Mikä teidät nuoret ja ihmiset saa nykyään ajattelmaan usein itsaria. Esi-isiemme aikaan ei ollut ruokaa, elettiin jopa savupirteissä ja tuelvaiuuden näkymät olivat olemattomat. Harva teki silloin itsemurhan. Mikä sai silloin ihmisen jaksamaan. Pohdi ja ajattele tätä.
    Oli silloinkin perheväkivaltaa, lapsia ja äitejä kuoli paljon ja lapset joutuivat orjiksi tekemään raskasta työtä varakkaimpiin taloihin.

    Äänestä

    • Ne tyhmät vanhemmat jotka väkisin haluavat pakottaa lapsensa johonkin, josta eivät ite pidä... Siinä

      Äänestä

    Jos et halua käydä lukiota, niin mene pois sieltä. Selvität missä voit opiskella pelialaa niin opettele ohjelmoimaan, etsi joku paikka missä voi opiskella tätä (Vaikka se kajaanin paikka) ja lataa vaikka Game maker. Se luulo että olet tuomittu toimistotyöhön on vain pessimistinen illuusio

    Ja et muuten ole paska kirjottaan

    Äänestä

    • Olis hyvä jos menisit ammatti ihmiselle puhumaan Se oikeesti helpottaa vaikka alussa ei siltä tunnukaan tiedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu ei kannata luovuttaa elämässä on paljon hyviä asioita jos vaan maltat pysähtyä miettimään

      Äänestä

    Voi sua

    Äänestä

    Mulla on ollut vaikea koko elämäni, menetin vanhemmat, sisarukset voi pahoin, poikaystävä petti, mieheni oli välinpitämätön, mutta mä oon aina vaan jaksanut jotenkin, hankin ammatin, sain kaksi lasta, jotka on varmaan sun ikäisiä nyt. Rakastan heitä yli kaiken. Sunkin äiti rakastaa sua paljon. lupaa, ettet tee mitään tyhmää.

    Nyt mä osaan nauttia elämästä, se on usein omasta tahdosta kiinni, voi päättää että pärjää, älä muita mieti, olet tärkeä, mieti kaikkia kivoja asioita, niitä on yllättävän paljon.

    Äänestä

    Kyllä minäkin näin mummona pyydän sinulta,ettet tee itsellesi mitään pahaa. Ei minunkaan lastenlapseni oo käyneet kaikki lukiota, onhan niitä muitakin vaihtoehtoja, ammattikoulu tai joku kansankorkeakoulussa saa lukea lukion aineita ja omaa mielilajia, mutta pääasia kuitenkin että jatkat elämistä...Lupaa meille kaikille se.

    Äänestä

    Kyllä se helpottaa ja jokainen löytää täällä paikkansa. Hienoa että kirjoitit tänne, koska se tarkoittaa että toivoa on :)

    Sä tarvitsisit jonkun joka sua kuuntelisi.

    Ei se kellään täällä helppoa ole, kaikilla on omat juttunsa.

    Äänestä

    Pelintekijä tai näyttelijä - voit hakeutua sellaiseen ammattiin koska työtä joutuu tekemään, niin sen pitäisi olla kiinnostavaa. Toimistotyö ei varmaan sovi sinulle kun olet luova ihminen.

    Sano sille tytölle "Hei" ja hymyile (ei tarvitse sanoa muuta). Siitä hänen pitää älytä, että haluat tutustua. Jos hän on ujo, joudut ehkä sanomaan toisenkin kerran. Muista, että kolme kertaa voi yrittää samalla tavalla.

    Sinun pitää päästä pois tuon isän negatiivisesta vaikutuspiiristä eli muuttaa pois hänen luotaan. Negatiivisuus ei sovi sinulle. Sitä ennen voit yrittää puhua hänen kanssaan. Kysyt miksi hän käyttäytyy niin? (eli mikä hänellä on hätänä). Jokin hänellä on, jos on paskamainen. Sanot miltä sinusta tuntuu kun hän käyttäytyy niin ja että et jaksa enää kuunnella/katsella sitä. Voi olla että isäsi herää huomaamaan mitä tekee muille. Jos ei herää muutat pois kotoa.

    Tee nämä. Eivät ne ole helppoja, mutta niistä saat itsevarmuutta, kun vaan rohkaistut toimimaan. Voit sitten alkaa miettiä muita vaihtoehtoisia tapoja, jos nämä eivät toimi. Nythän sinulla on mahdollisuus kokeilla. kun kerran on pielessä olevia asioita. Isä on oikeasti ilkeä, mutta et tiedä miksi, ja muut ovat itse itsellesi olettamia esteitä.
    Oleta vain ja ainoastaan onnistuvasi niin tulet onnistumaan.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    dsgfhjlhljhfgddsj kirjoitti:

    Musta on tulossa ei mitää.
    Käyn lukioo. En tiedä miks. Mut ohjattii sinne.
    Se ei kiinnosta.
    Mua kiinnostaa pelien tekeminen.
    Tai haluisin olla näytelijä.
    Haluaisin olla montakin eri asiaa.
    Mutta varmaan toimistotyö mulla vastassa.

    Pidän paljon yhestä tytöstä, mutta oon vakuuttunu etten uskalla saanoo mitää sille. Oon vaan niin säälittävä.

    Ei musta kukaa välitä.

    Ajattelen paljon elämän tarkotusta ja mitä mä loppujen lopuks oon. Ja oon tullu siihen tulokseen etten mitään. Eikä elämällä ole tarkotusta.
    Toinen mitä ajattelen on sellanen filosofinen teoria jonka mukaan, loogisesti, ei voi ihminen valita mitä tekee. On looginen selitys sille että olisi olemassa "kohtalo".

    Saatan tehdä itsarin. Laitetaan 70% mahdollisuus. Vahvalla 30% mahdollisuudella, etten.

    Ei mulla oo ketää kelle puhua. Oon joskus yrittäny ja vaan paskaa oon saanu. Ja eihän ulkopuolisen mielestä varmaa mitää ookkaa vialla.

    Mun faija nää ajatukset on alunperinkin saanu mun päähän. Kohtelee mua ja muita lähimmäisiään paskasti. Mua sattuu se ja myös yksinäisyys.

    Mulla on pieni vihko mihin oon kirjotellu just tälläsii juttui jo kauan niin jos jotakuta kiinnostaa jos tapan itseni. Oon huomannu että oon aika paska kirjottaa.

    Kaikenlaiset jutut ja tarinat mitä täältä oon lukenu ei oikeen hetkauta. Kyllä mä luulen että joku siitä saa arven loppuelämäksee jos teen itsarin, mutta. en rupee niiden vuoksi kestää tätä jatkuvaa kipua.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu