lääkkeen aiheuttama unettomuus, auttakaa!

Minä olen lopettanut Ketipinorin käytön noin puoli vuotta sitten. En pysty yhä edelleenkään nukkumaan kuin ehkä sen 2h ja aina ei sitäkään. Mutta olen vielä elossa ja sitä ihmettelen itsekin.

Kahtena yönä en ole enää nukkunut ollenkaan. Päivystävälle eivät enää tänään ota, vaikka tuntuu että oikeasti kuolen kohta.

Otin eilen illalla tenoxin, en nukahtanut siitäkään. Pelottaa ihan järkyttävästi että miten tässä käy, hulluksi kai sitä lopulta tulee. Ahdistaa ihan tajuttomasti kun mietin että miksi en saa edes unilääkkeellä unta? Onkohan aivoissa voinut tapahtua jotain peruuttamatonta ton essitalopraamin takia??? Lopettamisestakin on jo pari viikkoa ja tää pahenee vaan. Oon yrittäny lukea eikä kellään ole samaa ongelmaa, unet on kyllä cipralexistä voinu mennä mutta ovat saaneet rauhoittavista avun. Miksi minä en saa?

Mitä oireita sinulla on ,miksi aloitit sen lääkkeen käytön..
Oisko ollut väärä diagnoosi .
Mene vaan ensiapuun jos tuntuu ettwt pärjää. Vaadi jatkotutkimuksia ,ota joku omainen mukaasi, niin ottavat tosissaan

Citalopraami ja essitalopraami tuhosi aivoni, jouduin lopetuksesta johtuvan unettomuuden vuoksi laitoshoitoon.

Minulle tuli Escitalopramin vieroitusoireena myös unettomuus mitä lääkittiin bentsoilla, mikä johti riippuvuuteen bentsoihin unettomuuden takia. Tämän jälkeen myös minulle on tullut tutuksi tunne, ettei pääse syvään uneen, lyhyt ja katkeileva uni ja nukahtamisvaikeudet. En päässyt edes bentsoilla uneen välillä. En ole sen koommin nukkunut enää kuten ennen. Nuo lääkkeet ovat vaarallista myrkkyä!

Samoin kävi minulle! Essitalopraamin aloituksesta jokin meni pahasti vituralleen pääkopassa ja lakkasin nukkumasta lähes kokonaan. Tilanne paheni pahenemistaan, eikä mikään lääke auttanut unettomuuteen. Nukuin vain 0-2h/yö, ja siitä johtuvia lieveilmiöitä alkoi ilmaantua. Lopulta olin pelkkä ihmisraunio useilla uusilla diagnooseilla, työkyvytön ja aivan sekaisin kaikista lääkkeistä joita siihen unettomuuteen ja muihin "mielisairauksiini" määrättiin. Kävin laitoksessakin pahimmassa vaiheessa. Olin varma että kuolen, tai sekoan lopullisesti. Kuitenkin ajan kanssa tilanne alkoi helpottaa. Onnistuin jättämään kaikki lääkkeet pois, ja siitä alkoi toipuminen. 7kk essitalopraamin poisjätöstä tuli 1 tunti lisää yöuniin. Noin vuoden jälkeen nukuin jo 5 tuntia yössä, ja nukahtamiseen riitti 3mg melatoniini, en tarvinnut enää bentsoja tai imovanea nukahtamiseen. Nyt lopetuksesta on aikaa 2,5vuotta, nukun ilman mitään lääkkeitä ja rohtoja 7 tuntia yössä, ja uni on jo syvempää. Edelleen kärsin univelasta ja oireista jotka tämä lääkesekoilu aiheutti, mutta oireet lievenevät kuukausi kuukaudelta. Olen onneksi päässyt lähes kokonaan eroon siitä helvetillisestä ahdistuksesta joka vaivasi melkein 2 vuotta putkeen, ja jonka pelkäsin jääneen pysyväksi. Derealisaatio ja sellainen "aivosumu" ovat vielä vahvasti läsnä, mutta uskon niidenkin helpottavan lopulta. Paniikkikohtaukset ja ahdistus ovat liki selätetty.
Tsemppiä aloittajalle, kokemuksesta tiedän että olosi helpottaa vielä, aikaa ja sietokykyä se kyllä vaatii.

Derealisaatio ja aivosumu on samoja, mistä olen myös kärsinyt Escitalopramin lopetuksesta lähtien. Kyseiset ongelmat alkoivat jo silloin, kun Escitalopramin lopetin, mutta paheni kun käytin bentsoja unen saantiin, kun tämä unettomuus iski Escitalopramin jälkeen. Kaikki alkoi tuntua vieraalta eli derealisaatio alkoi ihan yhtäkkiä ja jatkunut tuosta asti enempänä tai vähempänä. Olen myös käynyt muita lääkkeitä läpi jopa päällekkäin unen saantiin, mutta ne ovat vaan pahentanut ongelmiani kuten derealisaatiota, lisänneet ahdistuneisuutta, tuntuneet laittavan päätä sekaisin ja tehneet zombiemaiseksi. En enää luota siihen, että minulle lääkkeistä on apua ja pyrin irtaantumaan viimeisestäkin lääkkeestä. Toivon, että aikaa myöten luonnollinen uni palautuu. Kaikki alkoi minullakin juuri Escitalopram lääkkeestä, jonka lopetuksesta uskon unettomuuteni alkaneen. Pahimmassa unettomuusjaksossa minullekin on tullut tutuksi jopa täysin valvotut tai 2-3 tunnin unet, mitkä vetää täysin toimintakyvyttömäksi. Olen kroonisessa univajeessa ja olo on jatkuvasti sumuinen. Mitä pienemmäksi olen vähentänyt nukahtamiseen käyttämääni bentsoa ja päässyt kaikista muista lääkkeistä mitä minulle Escitalopramin jälkeen määrättiin, nukkumisen määrä on lisääntynyt. Mutta nukkumisen laatu on heikkoa ja heräilen todella monia kertoja yössä, eikä olo ole aamuisin levänneen tuntuinen. Tämä lääkesekoilukierre on itselläkin kestänyt jo pitkän aikaa, ja olen sen takia ollut täysin romuna.

Kun on nukkumatta, se olo on aivan hirveä! On piinaavaa, kun haluaisi nukahtaa uupuneena, mutta uni ei vaan tule.

Paras tapa unettomuuteen on tehdä ruumilisesti raskaita töitä vanhanaikaiseentapaan ja väsyttää itsensä kunnolla. Se vain ei taida enään olla
mahdollista kaupunkipaikoissa ,missä on kaikki mukavuudet ja työt ovat vain
aivotoimintaa.Ainahan kuitenkin voi käydä lenkillä.