NSA:n urkintajärjestelmä ei vain terrorismia varten – Käytettiin Kim Dotcomin salakuunteluun
Uutinen ja lainaukset: http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288592454048.html
"Oikeudenkäyntiasiakirjat viittavat siihen, että NSA:n verkkoliikenteenseutantatyökalut ovat käytössä myös tavallisten rikosten tutkinnassa.
Edward Snowdenin paljastamaa Prism-vakoilujärjestelmää ei käytetä vain terroristien metsästämiseen. Uuden Seelannin poliisi käytti sitä myös hankkiakseen todisteita tiedostojenjakopalvelu Megauploadin omistajaa Kim Dotcomia vastaan, kertoo australialainen It News.
It News perustaa uutisensa bloggaaja Keith Ng'n kirjoitukseen.
Ng'n esittelemien asiakirjojen mukaan Dotcomin Megaupload-tutkintaa tehnyt Uuden Seelannin poliisin järjestäytyneen rikollisuuden yksikkö pyysi virka-apua maan tietoturvaviranomaiselta (Government Communications Security Bureau, GCSB).
Poliisi toimitti GCSB:lle listan hakutermejä, jotka kohdistettiin Kim Dotcomin ja muiden Megauploadin perustajien sekä Dotcomin vaimon sähköpostiosoitteisiin. Tietoturvaviranomainen välitti pyynnön edelleen salaiseen osoitteeseen.
Poliisi sai vastaukseksi selonteon sähköpostiosoitteiden sähköpostiliikenteestä. Mukana oli myös tosiaikaiseen seurantaan perustuvia tietoja.
Oikeidenkäynnissä käytetyistä aineistoista käy ilmi, että osa tutkintatiedoista on vain Uuden Seelannin poliisin sisäiseen käyttöön. Osa taas on jaettua tietoa Uuden, Seelannin, Australian, Britannian USA:n ja Kanadan kanssa. Nämä maat tekevät edelleen tiivistä, kylmän sodan perua olevaa Five eyes -nimistä tiedusteluyhteistyötä (ECHELON). Osa todisteista Dotcomia vastaan näyttää olevan peräisin yhteisestä tiedustelujärjestelmästä.
Järjestelmästä saadut tiedot ovat yhteneväisiä sen kanssa, mitä NSA:n Prism-järjestelmästä tiedetään.
Jos kyseessä tosiaan ovat NSA:n järjestelmästä saadut tiedot, se tarkoittaa sitä, että USA:n kumppanit käyttävät järjestelmää tavanomaiseen rikostutkintaan. Näin olleen kyseessä ei ole pelkkä terrori-iskujen estämiseen luotu järjestelmä.
It News huomauttaa, että oikeus totesi Dotcomin seurannan myöhemmin laittomaksi. Julkisuuteen on tähän asti silti tullut hyvin vähän tietoja siitä, miten seuranta toteutettiin".
Uutinen ja lainaukset: http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288592454048.html
"Oikeudenkäyntiasiakirjat viittavat siihen, että NSA:n verkkoliikenteenseutantatyökalut ovat käytössä myös tavallisten rikosten tutkinnassa.
Edward Snowdenin paljastamaa Prism-vakoilujärjestelmää ei käytetä vain terroristien metsästämiseen. Uuden Seelannin poliisi käytti sitä myös hankkiakseen todisteita tiedostojenjakopalvelu Megauploadin omistajaa Kim Dotcomia vastaan, kertoo australialainen It News.
It News perustaa uutisensa bloggaaja Keith Ng'n kirjoitukseen.
Ng'n esittelemien asiakirjojen mukaan Dotcomin Megaupload-tutkintaa tehnyt Uuden Seelannin poliisin järjestäytyneen rikollisuuden yksikkö pyysi virka-apua maan tietoturvaviranomaiselta (Government Communications Security Bureau, GCSB).
Poliisi toimitti GCSB:lle listan hakutermejä, jotka kohdistettiin Kim Dotcomin ja muiden Megauploadin perustajien sekä Dotcomin vaimon sähköpostiosoitteisiin. Tietoturvaviranomainen välitti pyynnön edelleen salaiseen osoitteeseen.
Poliisi sai vastaukseksi selonteon sähköpostiosoitteiden sähköpostiliikenteestä. Mukana oli myös tosiaikaiseen seurantaan perustuvia tietoja.
Oikeidenkäynnissä käytetyistä aineistoista käy ilmi, että osa tutkintatiedoista on vain Uuden Seelannin poliisin sisäiseen käyttöön. Osa taas on jaettua tietoa Uuden, Seelannin, Australian, Britannian USA:n ja Kanadan kanssa. Nämä maat tekevät edelleen tiivistä, kylmän sodan perua olevaa Five eyes -nimistä tiedusteluyhteistyötä (ECHELON). Osa todisteista Dotcomia vastaan näyttää olevan peräisin yhteisestä tiedustelujärjestelmästä.
Järjestelmästä saadut tiedot ovat yhteneväisiä sen kanssa, mitä NSA:n Prism-järjestelmästä tiedetään.
Jos kyseessä tosiaan ovat NSA:n järjestelmästä saadut tiedot, se tarkoittaa sitä, että USA:n kumppanit käyttävät järjestelmää tavanomaiseen rikostutkintaan. Näin olleen kyseessä ei ole pelkkä terrori-iskujen estämiseen luotu järjestelmä.
It News huomauttaa, että oikeus totesi Dotcomin seurannan myöhemmin laittomaksi. Julkisuuteen on tähän asti silti tullut hyvin vähän tietoja siitä, miten seuranta toteutettiin".
Vastaukset 3
Vanhimmat
Brittilehti The Guardianin mukaan Yhdysvaltain tiedusteluvirasto NSA:n ja yhdysvaltalaisten verkkopalveluyhtiöiden yhteistyöstä on saatu uutta näyttöä.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/61749-lehti-nyt-loytyi-synkka-uusi-todiste-google-ja-facebook-saivat-miljoonia-nsalta
"Guardianin mukaan NSA maksoi teknologiayhtiöille kuten Googlelle, Yahoolle ja Facebookille miljoonia dollareita kattaakseen kustannuksia, jotka yhtiöille aiheutuivat näiden osallistumisesta NSA:n verkkoseurantaohjelman rakentamiseen ja korjaamiseen.
Asia selviää yhdysvaltalaisen tuomioistuimen vanhasta, salatusta ratkaisusta, jonka Yhdysvaltain viranomaiset julkistivat keskiviikkona.
Tuomioistuimen ratkaisun mukaan NSA toimi laittomasti kerätessään vakoilutoimiensa yhteydessä talteen myös Yhdysvaltain sisäistä sähköpostidataa. NSA:n korjatessa järjestelmäänsä tuomioistuimen ratkaisuun sopivaksi aiheutui myös teknologiayhtiöille kuluja, joita NSA korvasi näille.
Tuomioistuimen ratkaisu on ensimmäinen todiste NSA:n ja teknologiayhtiöiden välisestä taloudellisesta yhteistyöstä, kertoo Guardian, joka on toiminut NSA-vuotojen päälähteenä saatuaan dokumentteja tietovuotaja Edward Snowdenilta".
Tämä kertoo että Microsoft, Google, Yahoo ja muut mediajätit valehtelevat, etteivt ne tiedä Prism-vakoilujärjestelmästä. Niille on jopa maksettu todisteiden mukaan siitä aiheutuneista lisäkuluista.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1370954163881
Verkkoyhtiöt haluavat kertoa urkinnasta – Salainen oikeus hyväksyy pyynnöt
"Kolme suurta internetyhtiötä pyytää Yhdysvaltojen viranomaisilta lupaa kertoa, kuinka monta ja minkälaisia tietopyyntöjä ne ovat saaneet turvallisuusviranomaisilta.
Ensimmäisenä urkintakohuun reagoi Google, joka pyysi Yhdysvaltain oikeusministeriöltä lupaa kertoa kertoa tarkasti viranomaisten tietopyynnöistä. Pian Googlen jälkeen yhteisöpalvelu Facebook sekä Microsoft tekivät vastaavat pyynnöt.
Yhtiöt pyrkivät puhdistamaan mainettaan ja torjumaan mielikuvaa, että viranomaisilla on suora pääsy niiden keräämiin tietoihin.
Yhtiöt haluavat julkistaa salaisen Fisa-oikeuden antamat vakoilumääräykset. Watergate-skandaalin jälkeen perustettu laitos hyväksyy salakuunteluun ja viestiliikenteen valvontaan liittyvät viranomaisten pyynnöt.
Oikeuden päätökset ja sen toiminta on salaista, eivätkä siltä määräyksen saaneet yritykset saa kertoa määräyksistä tai edes niiden lukumääristä. Salaisten päätösten kattavuus on myös epäselvää. Lain mukaan oikeus saa antaa luvan myös yhteisöjen valvontaan.
Googlen mukaan luvuista selviäisi, ettei se päästä Yhdysvaltojen hallitusta käsiksi tietoihinsa noin vain. Google julkistaa jo nyt tietoa tietopyynnöistä, joista sitä ei ole määrätty vaikenemaan.
Yhtiö muun muassa kertoo, että siltä on pyydetty paljon enemmän tietoa kuin se on suostunut viranomaisille luovuttamaan.
"Väite, jonka mukaan yhteistyömme tietojen luovutuksessa antaisi hallitukselle rajoittamattoman pääsyn käyttäjiemme tietoihin, ei yksinkertaisesti ole totta", muotoili asian kirjeessä Googlen lakiasioista vastaava David Drummond.
Yhtiöiden mielestä hallinnon vaitonaisuus tietopyyntöjen määrästä vain ruokkii turhia spekulaatioita".
Ja näiden Googlen, Yahoon ja Facebookin tietopyyntöjen takia NSA on maksanut yhtiöille miljoonia dollareita kattaakseen kustannuksia verkkoseurantaan ;) Nyt ei joku täsmää.
Facebook ja Microsoft valottivat Yhdysvaltojen tietopyyntöjä
Facebook ja Microsoft ovat paljastaneet, montako käyttäjien tietoja koskevaa pyyntöä he ovat saaneet Yhdysvaltain viranomaisilta.
Facebook ja Microsoft ovat paljastaneet, montako käyttäjien tietoja koskevaa pyyntöä he ovat saaneet Yhdysvaltain viranomaisilta. NSA-skandaalin jälkeen teknologiajätit haluaisivat kertoa laajemminkin miten yhteistyö viranomaispyyntöjen kanssa tapahtuu, mutta tiukat säännöt rajaavat tarkasti mitä asiasta saa paljastaa julkisuuteen.
Säännöt esimerkiksi estävät erittelemästä eri viranomaistahojen pyyntöjä tai kertomasta, moniko niistä perustui Foreign Intelligence Surveillance Act -lakiin (Fisa).
Facebook ilmoitti saaneensa vuoden 2012 jälkipuoliskolla kaikkiaan 9000-10 000 pyyntöä ja Microsoft 6000-7000 pyyntöä. Mukana luvussa on niin osavaltioiden kuin liittovaltion poliisin ja tiedustelupalveluiden sekä kansallisen turvallisuuden viraston kaikki kyselyt.
Facebook, Microsoft ja Google ovat aiemminkin kertoneet, kuinka paljon eri maiden viranomaisilta tulee yhteistyöpyyntöjä. Uutta on, että viikon kestäneiden neuvottelujen jälkeen Facebook ja Microsoft saivat luvan ensimmäistä kertaa laskea lukuun mukaan myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvät pyynnöt.
Luku ei silti kerro, onko Fisa-pyyntöjä tullut tai montako niitä oli.
IDG News Service
Ja tämän takia NSA on maksanut näille yrityksille miljoonia dollareita =))