Eri yhteyksissä on kirjoteltu siitä, että Puolan armeija oli 1939 vahva ja sen oletettin kestävän kauemmin mitä sitten kestikään ja sen takia länsivallat uskalsivat julistaa sodan Saksalle.
Tarkemmin ajateltuna tuossa on jotain epämääräistä. Siis se miten kauan Puolan olisi tullut kestää että se olisi saanut lännestä apuja, mistä ajasta puhutaan. Oliko se oletusaika 2 kk, 6 kk, 1 vuosi vaiko kauemmin ja mitä sitten olisi tapahtunut jos Puola olisi tuon oletusajan kestänyt.
Itse en oikein usko, että Puolan tosiasiassa oletettiin kestävän yhtään mitään. Perustelen sen seuraavasti: 1. Puolan asema oli maantieteellisesi täysin toivoton, sen länsiosia eli rikkainta ja teollistuneinta osaa oli käytännössä mahdotonta puolustaa. 2. Liikekannallepano oli kesken ja niistäkin vähistä divisoonista mitä oli käytettävissä piti iso osaa keskittää muille rajoille, varsinkin Neuvostoliiton rajalle. Miten Puola olisi näillä eväillä voinut todellisuudessa kestää, vain pienellä osalla nimellisvahvuista armeijaansa? 3. Tiedettiin, että Saksa oli jättänyt länsirajansa lähes tyhjäksi eli melkein koko sen armeija oli hyökkäämässä Puolaan, selvä ylivoima siis. Tiedettiin myöskin Saksan armeija paremmat aseet, organisaatio ja koulutus.
Ehkä tuossa puheessa Puolan oletetussa kestämisessä on melkoinen osa lumetta, näin luulen. Kukaan ei varmaankaan uskonut mihinkään Puolan ihmeeseen niistä lähtökohdista vaan tiedettiin Puolan luhistuvan nopeasti. Uskoiko kukaan myöskään tosissaan, että N-liitto ei iskisi Puolan selkään vaan päästäisi Saksan armeijan pitkälle Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Latvian eteläpuolelle.
Tarkemmin ajateltuna tuossa on jotain epämääräistä. Siis se miten kauan Puolan olisi tullut kestää että se olisi saanut lännestä apuja, mistä ajasta puhutaan. Oliko se oletusaika 2 kk, 6 kk, 1 vuosi vaiko kauemmin ja mitä sitten olisi tapahtunut jos Puola olisi tuon oletusajan kestänyt.
Itse en oikein usko, että Puolan tosiasiassa oletettiin kestävän yhtään mitään. Perustelen sen seuraavasti: 1. Puolan asema oli maantieteellisesi täysin toivoton, sen länsiosia eli rikkainta ja teollistuneinta osaa oli käytännössä mahdotonta puolustaa. 2. Liikekannallepano oli kesken ja niistäkin vähistä divisoonista mitä oli käytettävissä piti iso osaa keskittää muille rajoille, varsinkin Neuvostoliiton rajalle. Miten Puola olisi näillä eväillä voinut todellisuudessa kestää, vain pienellä osalla nimellisvahvuista armeijaansa? 3. Tiedettiin, että Saksa oli jättänyt länsirajansa lähes tyhjäksi eli melkein koko sen armeija oli hyökkäämässä Puolaan, selvä ylivoima siis. Tiedettiin myöskin Saksan armeija paremmat aseet, organisaatio ja koulutus.
Ehkä tuossa puheessa Puolan oletetussa kestämisessä on melkoinen osa lumetta, näin luulen. Kukaan ei varmaankaan uskonut mihinkään Puolan ihmeeseen niistä lähtökohdista vaan tiedettiin Puolan luhistuvan nopeasti. Uskoiko kukaan myöskään tosissaan, että N-liitto ei iskisi Puolan selkään vaan päästäisi Saksan armeijan pitkälle Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Latvian eteläpuolelle.
Vastaukset 20
Vanhimmat
,,,,,,Uskoiko kukaan myöskään tosissaan, että N-liitto ei iskisi Puolan selkään vaan päästäisi Saksan armeijan pitkälle Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Latvian eteläpuolelle,,,,,
Ei uskonut kukaan, ei Puolassa eikä lännessä. Viimeistään MR-sopimus oli tehnyt selväksi kaikille, että Puola tullaan jakamaan sulassa sovussa kahden suurvallan kesken. Senpä takia ja liikekannallepanon keskeneräisyyden Puolalta ei riittänyt länsirajalle kuin pieni osa siitä vahvuudesta mikä oli Puolan armeija kaiken kaikkiaan.
Vaikea uskoa, että kukaan olisi kuvitellut suuria Puolan vastarinnasta.
pääosa keskitettiin Saksaa vastaan.
"Senpä takia ja liikekannallepanon keskeneräisyyden Puolalta ei riittänyt länsirajalle kuin pieni osa siitä vahvuudesta mikä oli Puolan armeija kaiken kaikkiaan."
Nopean luhistumisen syynä olivat ennen kaikkea suuret johtamisvirheet. Sotatoimien nopeuus sekoitti loput. Lisäksi Saksan joukot olivat laadullisesti eri tasolla.
Neuvostoliiton raaka-aineet ja lisäapu takasi Saksan voiton. Ilman Joea olisi voinnut tulla toinen Narvik.
On selvää, että mitään sellaista maagista aikaa ei ollut, että sen kestettyään Puola olisi alkanut saamaan apuja lännestä. Vaikka Puola olisi kestänyt vuoden ei lännessä olisi tapahtunut yhtään mitään. Olihan nytkin koko syyskuu aikaa aloittaa kevennyshyökkäys mutta mitään ei tunnetusti tapahtunut vaikka lännellä oli 10-kertainen ylivoima. Miksi sitten myöhemminkään olisi jotain tapahtunut?
"Olihan nytkin koko syyskuu aikaa aloittaa kevennyshyökkäys mutta mitään ei tunnetusti tapahtunut vaikka lännellä oli 10-kertainen ylivoima. Miksi sitten myöhemminkään olisi jotain tapahtunut?"
On annettava tunnustus ketaleen sitkeydelle valehtelijana.
Ranska aloitti hyökkäyksen, mutta keskeytti sen pian. Saksalla oli lännessä yli 40 divisioonaa ja ilmavoimia sekä Länsivalli.
Mitään kymmenkertaista ylivoimaa ei Ranskalla ollut. Kaikki voimansa keskittäen se olisi saanut ehkä1,5-2 kertaisen ylivoiman pääasiassa jalkaväkeä. Saksan oli kuitenkin helppo siirtää lisävoimia idästä.Ilmaylivoimaan ei ollut mahdollisuutta.
Puolan auttamiseen ei nopeita keinoja ollut. Ranskan yleisesikunta arvioi Puolan kestävän puoli vuotta. Siinä ajassa arveltiin voitavan kehittää "jotain".
,,,,,Ranska aloitti hyökkäyksen, ,,,,,
Vai että oikein Ranska aloitti hyökkäyksen, onpa juhlallista puhetta. Tosiasiassa yksi ranskalainen joukko-osasto käväisi pikkasen Saksan puolella ja luikki kiireellä takaisin vaikka Saksa ei vielä aloittanut vastatoimiaan.
.,,,, Saksalla oli lännessä yli 40 divisioonaa ja ilmavoimia sekä Länsivalli.,,,
Ne divisioonat olivat huonosti koulutettuja ja varustetut 1. M-sodan aikaisin asein eikä kaikilla tainnut olla niitäkään. Länsivallikin oli vain pelkkä kulissi siihen aikaan ja ilmavoimista lännessä oli vain rippeet.
,,,,,,Mitään kymmenkertaista ylivoimaa ei Ranskalla ollut.,,,,
Jos otetaan huomioon ensi linjan divisioonat niin oli.
,,,,,,Saksan oli kuitenkin helppo siirtää lisävoimia idästä.,,,,,
Miten olisi ollut helppoa kesken Puolan taistelujen. El ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia keskeyttämättä sotaa Puolassa.
,,,,,Ilmaylivoimaan ei ollut mahdollisuutta. ,,,
Ihan täysin oli. Luftwaffe oli vielä melko heikko ja keskitetty Puolaan ja vastassaan sillä olisi ollut lännessä sekä Ranskan, Englannin että Belgian ja Hollannin ilmavoimat.
,,,,,,, Ranskan yleisesikunta arvioi Puolan kestävän puoli vuotta.,,,,,
Kun porukka on noin pihalla tosiasioista niin ei ihme, että sodan hävisivätkin.
puuta heinää kuten aina.
"Tosiasiassa yksi ranskalainen joukko-osasto käväisi pikkasen Saksan puolella ja luikki kiireellä takaisin vaikka Saksa ei vielä aloittanut vastatoimiaan."
Ranska varasi hyökkäykseen 31 divisioonaa, mutta lopulta vain yhdeksän lähti liikkeelle, Hyökkäys epäonnistui täysin. Saksalla oli vastassa 17 divisioonaa ja Siegfried-linjan murtamiseen Ranska ei kyennyt lainkaan.Ranskan reserviläisiä ei ollut koulutettu ja varustettu nykyaikaiseen sotaan, eikä kyllä vakinaisia joukkojakaan.
"Ne divisioonat olivat huonosti koulutettuja ja varustetut 1. M-sodan aikaisin asein eikä kaikilla tainnut olla niitäkään. Länsivallikin oli vain pelkkä kulissi siihen aikaan ja ilmavoimista lännessä oli vain rippeet."
Lännessä oli 12 vakinaista divsioonaa ja yli 30 reservistä perustettua. Aseistus oli parempi kuin Ranskalla.Koulutus jatkui koko ajan.
Saksan ilmavoimilla oli 4 700 konetta, joista noin puolet Puolan rintamalla.
Rasnkasta ei ollut Lufwaffelle vastusta, vaikka olisi jouduttu kahden rintaman sotaan.
"Ihan täysin oli. Luftwaffe oli vielä melko heikko ja keskitetty Puolaan ja vastassaan sillä olisi ollut lännessä sekä Ranskan, Englannin että Belgian ja Hollannin ilmavoimat."
Silkkaa pötyä. Luftwaffe olisi kyennyt ainakin alkuvaiheessa kahden rintaman sotaan. Kuinka pitkään, on toinen juttu.
Puolan nopea romahdus oli yllätys kaikille niin idässä kuin lännessä.
"Kun porukka on noin pihalla tosiasioista niin ei ihme, että sodan hävisivätkin. "
Ethän sinäkään ole asioista perillä edes yli 70 vuotta jälkikäteen. Työnnät ehtimiseen puuta heinää.
,,,,,Hyökkäys epäonnistui täysin,,,,
Siinä näet mikä apu lännestä olisi ollut jos neukku olisi joutunut idässä Saksaa vastaan. Yksin olisi saanut sotia kuten olen aina sanonut ja juuri sen kauhuskenarion toteutumisen Stalin halusi välttää.
hyökkäykseen lopu. Kauhuskenario olisi ollut kahden rintaman sota, vaikka se menee ymmärryksesi yli.
Saksa olisi joutunut siihen tilanteeseen, jossa se oli 1944.
Mikähän tilanne mahtoi olla 1941?
----Saksa olisi joutunut siihen tilanteeseen, jossa se oli 1944.----
Höpöttelet. 1944 Saksalla oli heikon ja pelkäävän Ranskan asemesta lännessä voimaa, aseita ja itseluottamusta uhkuva USA eli noilla tilanteilla ei olisi ollut mitään yhteistä. Tietenkin myös Britannian armeija oli -44 ihan eri kuin -39. Olet pahasti pihalla kun edes vertaat tilanteita. 1944 Saksalla oli lännessä vastassaan kertaluokkaa kovempi vastus mitataan millä tahansa mittarilla kuten ne tuhannet pommikoneetkin. Lisäksi Saksan polttoainetilanne oli jo lähes nollilla.
Jos lännessä oli syksyllä -39 ainuttakaan sotilasasioita ymmärtävää kenua tai poliitikkoa niin jokaisen täytyi nähdä ja tietää, että Puola ei kestä kauan. Saksan armeijan taso, Puolan sen hetkinen maantiede ja keskeneräinen liikekannallepano sekä MR-sopimuksesta jo tuolloin liikkuneet huhut. Miten Puola olisi voinut kestää edes teoriassa 2 kk kauemmin.
Siksi lännen sodanjulistus oli joko äärimmäisen typerä teko tai sitten äärimmäisen ovela ja laskelmoitu juoni. Jos sotaa Saksaa vastaan pelättiin vain vuotta aiemmin niin minne se pelko olisi vuodessa kadonnut.
Ehkä ne uskoi Aatun olevan yhtä viisas kuin sinä ja suostuvan rauhoittumaan sodanjulistuksen saatuaan.
vuodessa muuttunut. Hiler oli rikkonut sopimukset ja jäljellä olivat vain voimakeinot.
"Siksi lännen sodanjulistus oli joko äärimmäisen typerä teko tai sitten äärimmäisen ovela ja laskelmoitu juoni. Jos sotaa Saksaa vastaan pelättiin vain vuotta aiemmin niin minne se pelko olisi vuodessa kadonnut. "
Höpöhöpö. Se oli seuraus harjoitetusta politiikasta. Hitlerin vaaimuksiin oli ensin suostuttu tai katsottu vaieten. Sitten tuli mitta täyteen, mutta sotaan ei ollut valmistauduttu juuri ollenkaan.
Ranskalainen ylpeys koki kolauksen. Nyt tajuavat paremmin. Liian myöhään!
----Jos sotaa Saksaa vastaan pelättiin vain vuotta aiemmin niin minne se pelko olisi vuodessa kadonnut.----
Ei se pelko minnekään kadonnut mutta juoni eteni.
Puola itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siperiassa vankinaollut Josif Pilsudski kaappasi valllan ja löi Neuvostoliiton joukot Veikselillä. Kuoli 1935. Adolf Hitlerin vastustaja.
Pilsudski juuri solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Sillä oli muutama aivosolu Beckiä enemmän.
Englannin Saksalle antama sodanjulistus oli viime hetken heikko yritys saada sotkettua Saksan ja neukun väli ja sota niiden välille. Ei länsi kuvitellut mihinkään hyökkäykseen kykenevänsä.
Yritti sillä julistuksellaan houkutella neukun hyökkäämään Saksan kimppuun mutta ei neukku siihen ansaan mennyt koska tiesi joutuvansa yksin sotimaan. Länsirintamalla kun oli vain tyhjyyttä.
on tuokin juttu. Koko maailman ällistelemä MR sopimus oli voimassa.
Ei Englannin sodanjulistuksella ollut merkitystä NL:lle. Sehän julistautui kiireesti puolueettomaksi 4.9. 39.
"Länsirintamalla kun oli vain tyhjyyttä."
Ei ihan. Siellä oli lähes 40 ranskalaista divisioonaa ja liikekannallepano toi parissa viikossa smana verran lisää.
"mutta ei neukku siihen ansaan mennyt koska tiesi joutuvansa yksin sotimaan."
Mikäs ansa mahtoi laueta 22.6. 41? Paljonko oli väkeä länsirintamalla?
Vaikka stallarit kuinka kehuvat, niin MR sopimus oli Stalinin kohtalokkain virhe.