pitäisi olla jos haluan mökkiin talveksi lämpötilan joka mittaa ulkolämpötilaa ja pitää sisälämmön noin 2 astetta korkeampana ? Ajattelin yksinkertaista sähköisen puhalluslämmittimen ohjausta.
millainen termostaattihirpake
kääk
12286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
> ... pitää sisälämmön noin 2 astetta korkeampana ?
Tarviiko termostaattia? Kun oikealla vakioteholla lämmittää on lämpötilaero ulkoilmaan vakio. Voimakkaalla auringonpaisteella toki suurempi
Tarvitset lämpötilaerotermostaatin.
Eli kun ulkona on -35 niin sisällä -33. Voisi kysyä onkohan tuossa mitään järkeä.
Painovoimainen ilmanvaihtohan perustuu hyvin pitkälti lämpötilaeroon. Aika monilla mökit on kuitenkin edelleen näitä kantoveden varassa olevia ei talviasuttuja, joita ei lämmitetä talvella sen kummemmin muuta kuin korkeintaan silloin kun mökillä joskus käydään. Pitämällä mökki talvellakin pari astetta ulkolämpötilaa lämpimämpänä saadaan ilmanvaihtoa parannettua ja kosteus pidettyä poissa.
Siinä on se järki, että kosteus pysyy kurissa.
Jos pakkasta on muutaman päivän 35 astetta ja sitten ilma lauhtuu nopeasti 5 pakkasasteeseen, niin sisätiloihin kertyy kosteutta. Talon sisällä ilmanlämpötila ei pysy mukana ulkoilman lämmön vaihteluissa.
Jos sisätilaa lämmitetään pienellä teholla vähän lämpimämmäksi kuin ulkona, niin kastepiste on kokoajan korkeammalla.
Kunnon ilmanvaihto ajaa kyllä melkein saman asian.
Sinähän tarvitset kastepistemittauksen, etkä lämpötilan mittausta.
Eihän vesimäärä ulkona ja sisällä ole välttämättä sama, tai se ei voi olla koko ajan sama.
Voihan tilanne olla välillä niinkin päin että sisällä on kosteampaa ilmaa kun ulkona ja lämpötilaeron pistäi olla suurempi kuin kaksi astetta.
Mutta kuten edellä sanottiin, niin teoriasi toteutuu pienellä vakiotehoisella lämmittimellä. Lasket mökin eristeiden ja ilmanvaihdon perusteella millä teholla saat kahden asteen lämpötilaeron aikaan ja laitat ilman termostaattia sen tehoisen lämmittimen. Ehkä hehkulamppu tai pari riittää?
Jos oletetaan että ilma vaihtuu, eikä sisätiloissa ole merkittäviä kosteuslähteitä (vedenkäyttö, ihmiset, huonekasvit yms).. Niin mistä sinne tulisi vettä?
Jos ilma kuitenkin vaihtuu, niin sisätilojen suhteellinen kosteus suhteessa ulkoilmaan määräytyy pääasiassa lämpötilaeron mukaan. Kylmilleen jätetyssä mökissä lämpötilan nousu johtaa väistämättä tilanteeseen jossa lämpötila sisällä on matalampi kuin ulkona.
Toisaalta tosimaailmassa tämä johtaa myös siihen ettei se ilmanvaihtokaan enää toimi, sillä kylmässä mökissä se todennäköisin ilmanvaihto perustuu painovoimaan, eikä se toimi jos sisällä on raskaampaa ilmaa. Ilmavirtauksen edes tilapäinenkin pysähtyminen hormissa voi taas johtaa siihen, ettei ilma lähde kunnolla liikkeelle sittenkään kun lämpötilaerot tasoittuvat.
Ehkäpä se oleellinen kysymys tässä onkin se, että riittääkö se 2 astetta. Toki vähäinenkin lisälämpö alentaa suhteellista kosteutta, aina. Mutta olennainen kysymys on silti siinä onko se tarpeeksi kuivaa. Ja kun kyse on kuitenkin ensisijaisesti kuivana pitämisestä, eikä lämpötilasta, niin mieleen juolahtaa sellainen ajatus, että voisiko sitä lämmitintä ohjata hygrostaatilla? Hygrostaatti on vähän kuin termostaatti, mutta reagoi kosteuteen. Tietääkseni niitä käytetään mm. puhallinohjauksessa.
Kastepiste on käytännössä aina vähän alempi kuin vallitseva lämpötila. Ilmaan kykenee sitoutumaan lämpötilasta riippuva vesihöyrymäärä. kaikkiin rajapintoihin, joiden lämpötila on alempi, tiivistyy kosteutta
Pienellä vakiotehoisella lämmittimellä lämmitetään turhaan koko ajan esim tilanteessa, joss lämpötila laskee ulkona. Tällöinhän sisälämpö seuraa koko ajan perässä ilman lämmitystäkin.
Ratkaisevaa asiassa on mihin kohtaa rakenteessa kastepiste muodostuu.
Tai sitten ei.. Usein ilma on niin kuivaa, että kastepiste jää aika kauas. Toisaalta, onko kastepisteellä edes niin suurta väliäkään? Harvemmin kuitenkaan näkee vesipisaroiden valuvan pitkin seiniä. Ja silti kosteutta voi olla liikaa. Puu imee itseensä kosteutta, vaikkei tapahtuisikaan suoranaista kondensaatiota.
Oleellisempaa on se ilmankosteus sinänsä.
"Lämpötilan laskiessa suhteellinen kosteus nousee ja vastaavasti lämpötilan noustessa suhteellinen kosteus laskee, vaikka vesihöyryn absoluuttinen määrä ei muuttuisikaan. Jos lämpötilaa lasketaan kastepisteeseen saakka, on suhteellinen kosteus 100 %. Jos lämpötilaa lasketaan edelleen, osa vesihöyrystä tiivistyy nesteeksi, koska ilman suhteellinen kosteus ei voi nousta luonnon epäpuhtaissa olosuhteissa yli 100 prosentin."
Kastepiste on yleensa muutaman asteen alempi kuin vallitseva lämpötila. Jos rakennuksen ilmanvaihto on huono nousee kosteusprosentti hyvin lähelle sataa ja tällöin pintojen homehtumisriski kasvaa. Mikäli lämpötila pidetään riittävän korkeana niin kosteus saadaan ilman mukana tuuletettua ulos ennenkuin se kastepisteessä tiivistyy rakenteisiin.
Rakennuksen ilmanvaihto on tarkeää säilyttää myös sen ollessa tyhjillään.
Niin?
Ei tuo silti selitä sitä mihin tässä tarvitaan tietoa kastepisteestä.. Jos on mahdollista käyttää suhteellista kosteutta ohjaukseen jo suoraan. Vai mitä?
Tottakai, suhteellinen kosteus on tietyssä suhteessa kastepisteeseen, mutta käsittääkseni kastepiste on lämpötila, joka on laskettu tietylle ilmankosteudelle. Eli se tietty kosteus/lämpötila-tilanne, jossa suhteellinen kosteus nousee 100%:iin. Minä en tiedä mitä sillä tiedolla tekisi, jos on mahdollista käyttää sitä suhteellista kosteutta ohjaukseen suoraan.
Tähän se sitten johtaa kun ajattelee liikaa. 2 astetta korkeampi ??? Mulla on yli 50 vuotta vanha mökki. Olut kylmillään, joskus käyty talvella, joskus peruslämpö koko talven. Ei se miksikään ole mennyt. Jos on kylmillään niin pellit, uuninluukut ja venttiilit auki. Peruslämmöllä taas kaikki liki kiinni.
2 asteen lämpötilaero ei varmasti riitä pitämään painovoimaista ilmanvaihtoa toiminnassa. Väkisinkin ilma pysähtyy kylmässä hormissa koska noin pieni ero ja pieni virtaus ei riitä pitämään hormin lämpötilaa korkeampana kun ulkoilma.