on todellisuutta. Sanoisin sitä sielunvaellukseksi, tai siirtymäksi en tiedä.
Minulla on omakohtainen kokemus. Asuimme Helsingin Hermannissa viiskyt- luvulla. Kävimme usein sunnuntaikylässä Ns. tukholmantätimme luona Hakaniemenkadulla. Sen graniittisokkelissa oli tammiovi jonka nähdessäni menin kananlihalle; sen avattuamme tiesin aivan varmasti että sen läpi olen kulkenut ennenkin... Tunne oli sanoinkuvaamaton; se oli varma tunne. Porraskäytäväkin oli tuttu. Iältäni olin kai jotain 4-5- vee. Sen jälkeen tunnetta ei enää tullut. Sen jälkeen talo purettiin...
Olen tämän kokemukseni mukaan täysin varma että sielunvaellusoppi on totta, kuolemaa ei tule pelätä vaan elämä jatkuu. Toivon että joku asioista kiinnostunut jatkaisi keskustelua kanssani; mielellään sellainen jolla on vastaavanlaisia kokemuksia.
Uskonoppini on Raelilaisuus.
Minulla on omakohtainen kokemus. Asuimme Helsingin Hermannissa viiskyt- luvulla. Kävimme usein sunnuntaikylässä Ns. tukholmantätimme luona Hakaniemenkadulla. Sen graniittisokkelissa oli tammiovi jonka nähdessäni menin kananlihalle; sen avattuamme tiesin aivan varmasti että sen läpi olen kulkenut ennenkin... Tunne oli sanoinkuvaamaton; se oli varma tunne. Porraskäytäväkin oli tuttu. Iältäni olin kai jotain 4-5- vee. Sen jälkeen tunnetta ei enää tullut. Sen jälkeen talo purettiin...
Olen tämän kokemukseni mukaan täysin varma että sielunvaellusoppi on totta, kuolemaa ei tule pelätä vaan elämä jatkuu. Toivon että joku asioista kiinnostunut jatkaisi keskustelua kanssani; mielellään sellainen jolla on vastaavanlaisia kokemuksia.
Uskonoppini on Raelilaisuus.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jälleensyntyminen ja karma ovat luonnonlakeja.
Itse olen elänyt aikaisemmassa elämässäni Venäjällä rsaarin aikaan. Taakseppäin kun mennään niin Ranska, Egypti ja Atlantis ovat olleet asuinpaikkoinani edellisissä inkarnaatioissa.
Hyvä hra/nti/rva sielu kuolematon! Kiitän vastineestasi. Olisi todella mielenkiintoista kuulla edellisistä vaiheistasi. Uskon tähän nyt ns. sielunvaeullusoppiin tai miksi sitä nyt kutsuvat ne joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia.
Se oma tietämyksen hetki kun koittaa niin onpahan järisyttävä kokemus!
Sitä on turha koittaa skeptikoille todistella; tarvitseeko edes?
Toivon että jatkat kirjoittelua kanssani; minulla on hieman muistia myös Roomasta ja Kairosta...
Valitettavasti muistikuvai ovat hieman hämärän peitossa. Unta olen nähnyt että olen egyptissä hautakammioiden koristemaalarina.
Olin aikoinaan puoli vuotta Egyptissä, Ranskassa ja Venäjällä olen käynyt monta kertaa. Näissä maissa on vetoa minuun.
Edellisestä elämästäni minulla on sen verran hajua että olin ehkä tsaarin aikaan Venäjällä ja bolsheviikit likvidoivat minut.
Sinulla oli tunne, kun näit oven, mutta onko sinulla muuta todistetta kuin tunne? Tuollaisia tunteita tulee epilepsiossa ym. kun aivot tuottavat niitä.
Jos olisit vaikka piirtänyt alueen etukäteen pienintä yksityiskohtaa myöten, se olisi jo vakuuttavaa. Edellyttäen, että ei ole pienintäkään mahdollisuutta saada siitä tietoa etukäteen.
Ai ei ole muita todisteita?
Selvä.
Tehkää johtopäätöksenne.
Kaiho voi olla niin kova että sun on pakko käydä jollain alueella kuten piti käydä Schweinfurtissa. Asuin sillä alueella 1920-luvulla, kunnes kuolin ja synnyin Suomeen.
Sieltä löytyi sukulaisia, ja keskustelin heidän kanssaan. Eivät tunnistaneet, mutta ihmettelivät.
Nän tarkka muisti nimiä myöten on yleensä vain psyykikoilla. Shanti Devi yksi näistä.
Kun oletatte jonkun muiston olevan Atlantikselta, niin ne ovat käsittääkseni aina pilvisiä ja sumuisia muistoja. Sillä Atlantiksella oli ainainen erittäin paksu sumu, ei koskaan aurinkoa. Vasta kun vedet romahtivat alas, näimme sateenkaaren. Pilvet tiivistyivät suureksi osaksi meriksi. Ei osaa sanoa kuinka kauan tästä on.
Atlantiksella ei ollut mitään nykyisenkaltaista ihmistä, vaan olimme lähes elukoita.
Jälleensyntymä on totta.
Mitä ajattelette Jeesuksen tarkoittaneen: Joka Pyhää Henkeä pilkkaa se ei saa ikinä anteeksi,__ ei tässä maailmassa eikä tulevassa_
Pointti the ischue viimeisissä viidessä sanassa.
28x.:lle
Sielu elää Jeesuksen yhdeydessä,jos on pelastunut muussa tapausessa on toinen kuolema eroon jumlasta,vaikka onkin tietoisessa tilassa vaivoissaan,tuskassa ikuisesti sen tuli ei sammu.
Kuten ilmestyskira antaa ymmärtää.
'kuulija1'
Millainen Jumala povaa tällaista tulevaisuutta....onko se Rakkauden Jumala?
Myötäeläjä:lle
Jumla ei povaa minkään laista tuevaisuutta,ihmiset sen tekevät eksyttääkseen monet. Raamattu ei ole tulevaisuuden povaaja kirja se on meille osoitettu jumlan tahdon miten on elettävä, hehe on luotettava että pelastuu.
Et tiedä mitä huominen tuo mukanaan,tänään autaa herra,
Kiitän keskustelijoita osallistumisista!
Hra Kubnimki, jotain on skeptikko jonka kanssa en tietenkään voi väitellä. Hän on omalla tavallaan oikeassa. Mutta niin ovat myös Sielu kuolematon sekä ehkä myös Psyykikon ainutlaatuiset lauseet. Mielestäni valtiokirkon edustajien ei pitäisi osallistua älykkäisiin höpöttelyihin.
Muiden kanssa toivon voivamme jatkaa tästä mielenkiintoisesta aiheesta keskustelua. Katsokaa Wikipediasta hakusanalla Raelilaisuus, siellä on yksi ainoa sivu tiedosta joka nyt minua kiinnostaa. Olen yrittänyt koko ikäni etsiä omalle elämälleni tarkoitusta jostain esim. uskonnosta mutta kun eivät kolahda. Olen yrittänyt myös eril. hindulaisuuksia; budhismia mutta niihin kai täytyy syntyä...
Hiton vitsi kun elämä on ihanaa...
28x.Sinä muistit jo ennen tapahtuneen asian 5-vuotiaana.Tämä elämä on eletty jo ainakin kertaalleen aikaisemminkin.F.Nietzsche on oikeassa.
On todella mielenkiintoinen ajatus että tämä elämä on jo eletty aikaisemmin. Hassu ajatelma mutta olen valmis kuuntelemaan hra tahrin mahdollisia perusteluja asiasta.
Kiitän etukäteen tiedoista!
Vanhan ruumiin kuoleman jäkeen henki ottaa uuden ruumiin, kunnes henki on vahvistut riittävästi vapautuakseen aineellisuudesta täysin.
Perustelu on se,että muistan tulevia tapahtumia ennakkoon.Esim.kerroin koulu-ampujista ennen kuin ne oli tapahtuneet.Samoin "ennustin"mm.H.Ledgerin kuoleman.Uskon,että universumi pasahtaa jossain vaiheessa kasaan ja tapahtuu uusi alkuräjähdys.Kaikki alkaa alusta.Toistuu loputtomasti.Olemme vankeja tässä aikakuplassa,universumissa ikuisesti.Pidän myös sielunvaellusta täysin mahdollisena,ei kyllä ole muistikuvia edellisistä elämistä.Kristinuskoa pidän täysin absurdina.Tämä hetki on tapahtunut ainakin kerran aikaisemminkin!Ikuisen paluun oppi.
Kaikki on itseasiassa jatkuvasti olemassa. Ei ole nykyisyyttä, tulevaisuutta eikä menneisyyttä. Ei ruumiimme kaikkea tiedä.
No muistapa sitten vaikka mikä oli ensi viikon lottorivi. Tai milloin sataa ensilumen Loviisaan. Tai onko Suomessa enää presidenttiä Niinistön jälkeen ja jos, niin kuka.
Jos kerta olet varma väitteestäsi, niin tämähän on sinulle lastenleikkiä.
No höntti, ei kai kukaan kaikkea tiedä. Elämältä menisi mielekkyys, jos kaikki paljastettaisiin... Arvoituksen on säilyttävä, ainakin nyt tässä vaiheessa sykliä. Ja aikahan on ihmisen keksimä juttu, joten aivan hyvin voi olla, että kaikki on olemassa tässä ja nyt, mutta vain eri ulottuvuuksilla. Tämä maanpäällinen ihmisen raukka vain on niin rajoittunut ajatuksineen, eikä voi ymmärtää maailmankaikkeutta, ainakaan fyysisessä kuoressaan. Sielun heikkous on se, että se unohtaa... Unohtaa sen, miksi täällä maan päällä on. Sitä en tosin ymmärrä, että miksi sen täytyy unohtaa, mikä se oikeasti on... Energia ja valopiste. Uskon, että kun "kuolemme", tajuamme silloin ja muistamme hetken, että "ai niin, tätähän tämä olikin." Heräämme vähän niin kuin hetkeksi unesta todellisuuteen.
Sielun vaellus on todellista, sillä se perustuu tieteenkin tunnustamaan syyn ja seurauksen lakiin.
Se ei kuitenkaan ole sama persoona, koska se ei synny uudelleen, vaan se on psykolokisena perimänä , eli perisyntinä saatu, ja ellä vain niinkauan kuin tuon sielun syyt ja seuraukset on käyty loppuun.
Sitä voidaan kuitenkin nopeuttaa, siten, että ymmärretään se syy miksi sielu on joutunut tuon lain alaseksi, vaikka ihminen ei paratiisi tilassaan ollut sitä.
.
Kun ymmärrämme sen miksi se on syntynyt ja miksi se seuraa meitä sukupolvesta toiseen, niin tuo perimämme hajoaa ja vapaudumme kaikista sen aiheuttamista kärsimyksistä ja tuskista ja voimme elää täällä maanpäällä ollessamme jo autuaallista elämää
Ei minun tarvitse enää toista kertaa videotaiteilla,luulisi tulevan kerralla selväksi.
Sielunvaellus on totta.Minulla on kokemuksia aika paljonkin ko asiasta.Olen aina ollut ihstunut kreikkaan,ensimmäisen kerran kun sinne menin noin 30v sitten,kyyneleet alkoivat valua silmistäni kun kone laskeutui kreikan maaperälle.Syytä en tiennyt voimakkaaseen tunnekuohuun ennenkuin tunnistin tutut asiat siellä.Kaikki oli niin tuttua,ikäänkuin olisin aina ollut siinä maassa.Ulkonäöltäni myös sovin hyvin kreikkalaisiin ihmisiin,sanotaanhan ettei ulkonäkö kovin paljon muutu elämästä toiseen.Puolassa olen ollut jossain elämässäni miehenä ja sotilaana,nyt tässä elämässä olen nainen.Siskoni on hypnoterapeutti,hän palautti minut menneeseen elämääni,se onnistui hyvin.Siinä regressiossa olin nuori mies sodassa,olin maakuopassa ja minua lähestyi panssarivaunu suurine telaketjuineen,jäin sen alle ja kuolin.Siinä vaiheessa aloin itkemään ja siskoni palautti minut nykyhetkeen.Vähän harmittaa kunen uskaltanut katsoa kuolemaani loppuun asti.Kreikassa käyn edelleenkin ja aina sama kotiin tulon tunne valtaa minut.
'Sielunvaellus' on ehkä hieman harhaanjohtava, koska kehitys on aina 'positiivinen'.
Eli 'tietoisuus' jatkaa kehitystään ihmiskehossa, eli ei palaa 'taakse' alempaan tietoisuuteen.
Jälleensyntymä on oikea termi ja käsittää karman ja syyn ja seurauksen...näitten lakien alla olemme.
Ei siten että se jotenkin orjuuttaisi meitä..ei, vaan vapauttaa jokaisen sielun ikuiseen autuuteen...alkuperäinen ykseydessä tehty suunnitelma toteutuu.
Asia jota voida todistaa perustuu uskoon. Itse uskon, että kun ihminen tulee uudelleen tänne aineellisuuteen luonto katkaisee hänen hänen muistiyhteytensä menneeseen.
Usko on aina henkilökohtainen asia, suuri osa ihmiskuntaa ei usko minkäänmoiseen Jumalaan.
Usko jälleensyntymään on mielestäni johdonmukainen ja sitä tukevat lukemattomat kuolemanrajakokemukset.
Kaikki pelkkään uskoon perustuva väite on mielestäni.ns, huuhaata. Se on, ns. subjektiivista todellisuutta. Uskojien määrä ei ole todiste asian oikeellisuudesta
Jumaluusasiat ovat uskoon perustuvia, eihän tieteellinen ajattelu tue jumaluuksien olemassa oloa.
Eli pitkälti uskon varassa ollaan ja jos esim. nämä kuolemanrajakokemukset omasta mielestäni tukevat jälleensyntymiä.....heti suurella joukolla mollataan nämä 'todisteina'.
Mistä, ns. tavallinen kuolevainen voisi tetää olevaisen syitä ja alkuperiä? Ihminen on oman rajallisuutensa vanki. Hyvä kuitenkin jos johonkin perusteltuun itse uskotaan.
Minä uskon, että on olemassa toinen maailma, joka on totuuteen perustuva, ja jossa ihmishenget ovat puhtaita ja rehellisiä.
Hyvin harva meistä 'tietää', mutta 'tunto' aisti korvaa tietämisen?
Eli me tunnemme ja tai oivallamme jotain, jota on melkein mahdoton pukea sanoiksi.
Väittäisin että keskustelut jumaluudesta ovat vaikeita, koska se edellyttäisi tietoisuuden pukemista sanoiksi...se ei ole helppoa...tasot vaihtelevat luontaisesti.
Eli viestit ei mene perille ja vastaavasti ei itse pysty vastaanottamaan kaikkia toisen sielun aatoksia.....sanoihan Jeesuskin jo aikanaan että hänellä olisi paljon lisää puhuttavaa, mutta ette pysty vielä näitä kaikkia sulattamaan.(vapaa lainaus)
Jälleensyntyminen on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta vasta vähän aikaa sitten tutustuin aiheeseen lähemmin ja luin muiden kokemuksia mm. regressioterapiasta.
Tässä parisen viikkoa sitten ennen nukahtamista mietin pitkään, montakohan elämää itselläni on tätä nykyistä ennen ollut - olenko nuori vai vanha sielu. Juuri ennen nukahtamista mieleeni välähti kuva numerosta 4, jonka reunat hohtivat sinisinä ja lopulta koko numero oli hehkuvan, kirkkaan sininen. Oliko tämä siis vastaus pohdintaani, kuinka monta elämää sieluni on kokenut nykyistä ennen (tai nykyinen laskettuna)? Onko täällä ketään näistä asioista paremmin ymmärtävää, joka osaisi kertoa mitä tuo sinisenä hehkuminen mahdollisesti tarkoitti? Asia on pyörinyt paljon mielessäni tuon kokemuksen jälkeen, ja olen harkinnut heilurin käyttämistä apuna, kun pyrin selvittämään oman sieluni historiaa.
se on yös mielenkiintoinen ajatus että mitä oltiin ennen ensimäistä inkarnaatiota.
Oltiinko eläimiä?
Ei oltu eläimiä...miten sen nyt ymmärretään....?
Olimme Luomassa ja mukana kaikessa, myös fyysisen maailmankaikkeuden luomistyössä?
Täydellisyyden tuntoa ykseyteen ja kaikkeuden ymmärrystä....tajusimme silloin 'nyt' elettävän fyysisen tietoisuuden merkityksen ja tarkoituksen ja myös 'eläinmaailman' rikkauksineen ja myös 'turhat' sittiäiset...jotka eivät kuitenkaan ole turhia luonnon moninaisessa vuorovaikutuksessa.
Näitä on vaikea pukea sanoiksi...toivottavasti jatkat tästä?