Liivintaskupokkari

Kyse oli liivintaskukamerasta. Tuo on 5 cm paksu ja painoakin 400 grammaa. Sony on 38 mm, mikä sinänsä on jo aika paksu. Jos zoomia ei tarvitse, niin Nikonilla on Coolpix A DX-kennolla ja 18,5 mm / 2,8 objektiivilla. Koko samaa luokkaa kuin Sonylla ja hinta n. tonnin.

SIis tuossahan on 1/2,3 tuuman kenno el saa kuin jossain Ixuksessa. Canon S110 olisi paljon parempi. 8,5 mm on lisäksi aika suppea kuvakulmaltaan. En ymmärrä miksi joillekin vastaus aina on järjestelmäkamera.

okaro kirjoitti:

SIis tuossahan on 1/2,3 tuuman kenno el saa kuin jossain Ixuksessa. Canon S110 olisi paljon parempi. 8,5 mm on lisäksi aika suppea kuvakulmaltaan. En ymmärrä miksi joillekin vastaus aina on järjestelmäkamera.

Lue lisää

”SIis tuossahan on 1/2,3 tuuman kenno el saa”
—joko sinä nyt unohdit syväterävyyslaskelmasi?

kynällä ja paperilla kirjoitti:

”SIis tuossahan on 1/2,3 tuuman kenno el saa”
—joko sinä nyt unohdit syväterävyyslaskelmasi?

Siis mistä puhut? Jos halutaan hyvää kuvanlaatua ja hämäräkuvausominaisuuksia, ei pieni keno ole hyvä, ei edes vaikka siinä olisi nimellisesti hyvä valovoima.

Jos laskee mainituille malleille valovoiman kinovastaavuuden saadaan:

Sony 4,85
Nikon J1 9,49
Coolpix A: 4,24
Canon S110: 9,25
Pentax Q 8,5 mm: 10,64

MInä en oikein tajuat tuon pienikenoisen järkkärin ideaa alkuunkaan.

okaro kirjoitti:

Siis mistä puhut? Jos halutaan hyvää kuvanlaatua ja hämäräkuvausominaisuuksia, ei pieni keno ole hyvä, ei edes vaikka siinä olisi nimellisesti hyvä valovoima.

Jos laskee mainituille malleille valovoiman kinovastaavuuden saadaan:

Sony 4,85
Nikon J1 9,49
Coolpix A: 4,24
Canon S110: 9,25
Pentax Q 8,5 mm: 10,64

MInä en oikein tajuat tuon pienikenoisen järkkärin ideaa alkuunkaan.

Lue lisää

Muutama esimerkki:
– laskeppa niillä sinun kaavoilla esim hyperfokaalinen tarkennusetäisyys kun tuohon Pentaxiin kiinnitetään esim Samyang 85mm f/1,4 ja kuvataan aukolla f/1,4.
Croppikerroin on 5,51.
– paljonko maksaa isokennoiseen objektiivi jossa on vastaava valovoima ja kuvakulma (n. 470mm/35, f/1,4)?
– liivintaskukoko 57.5mm(H), 98mm(W), 31mm(D), 180g
– bokehin hallinta, intervallikuvaus jne
http://www.pentax.fi/fi/group/130/product/15072/body/overview/peilittomat-jarjestelmakamerat.html

”valovoiman kinovastaavuuden” laskuissasi on jotakin totaalisesti pielessä. Ei objektiivin valovoima muutu kennon koon mukaan.

”en oikein tajuat” kirjoitti:

Muutama esimerkki:
– laskeppa niillä sinun kaavoilla esim hyperfokaalinen tarkennusetäisyys kun tuohon Pentaxiin kiinnitetään esim Samyang 85mm f/1,4 ja kuvataan aukolla f/1,4.
Croppikerroin on 5,51.
– paljonko maksaa isokennoiseen objektiivi jossa on vastaava valovoima ja kuvakulma (n. 470mm/35, f/1,4)?
– liivintaskukoko 57.5mm(H), 98mm(W), 31mm(D), 180g
– bokehin hallinta, intervallikuvaus jne
http://www.pentax.fi/fi/group/130/product/15072/body/overview/peilittomat-jarjestelmakamerat.html

”valovoiman kinovastaavuuden” laskuissasi on jotakin totaalisesti pielessä. Ei objektiivin valovoima muutu kennon koon mukaan.

Lue lisää

Ei muutu polttovälikään kennon mukana silti polttovälin kinovastaavuutta käytetään yleisesti. Valovoiman kinovastaavuus on vastaava termi. Se kertoo kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrän. Periaatteessa se kertoo, miten hyvin kamera sopii hämärässä kuvaamiseen. Jos kamerassa on iso kenno ja pieni valavoima, pitää herkkyyttä nostaa enemmän kuin pienellä kennolla ja suurella valovoimalla, mutta iso kenno kestä tuon paremmin ilman, että kohina tulee liian suureksi.

Onko sinulla esittää parempaa tapaa matemaattisesti verrata kameroita, joissa on erikokoinen kenno ja erisuuruinen valovoima ja vielä eri kuvakulmatkin? Vai rajoittuuko osaamisesi muiden arvosteluun?

Hyporfokaalisen etäisyyden voit laskea laskurilla tai vaikka kaavalla, jonka saat Wikipediasta. Isokennoinen kamera ei tarvitse noin suurta valovoimaa vaan kinokennoisella riittää valovoima 7,7 samaan kuvanlaatuun. Sinä teet juuri sen virheen, että käytät vain polttovälille kinovastaavuutta, mutta et valovoimalle: 85 mm / 1,4 vastaa 470 mm / 7,7:ää. Jos et usko, niin laske nuo laskut:

85 mm /1,4 antaa toki pienen syväterävyyden ja epäterävän taustan, mutta pienellä kennolla se toki on tosi suppea kuvakulmaltaan.

okaro kirjoitti:

Ei muutu polttovälikään kennon mukana silti polttovälin kinovastaavuutta käytetään yleisesti. Valovoiman kinovastaavuus on vastaava termi. Se kertoo kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrän. Periaatteessa se kertoo, miten hyvin kamera sopii hämärässä kuvaamiseen. Jos kamerassa on iso kenno ja pieni valavoima, pitää herkkyyttä nostaa enemmän kuin pienellä kennolla ja suurella valovoimalla, mutta iso kenno kestä tuon paremmin ilman, että kohina tulee liian suureksi.

Onko sinulla esittää parempaa tapaa matemaattisesti verrata kameroita, joissa on erikokoinen kenno ja erisuuruinen valovoima ja vielä eri kuvakulmatkin? Vai rajoittuuko osaamisesi muiden arvosteluun?

Hyporfokaalisen etäisyyden voit laskea laskurilla tai vaikka kaavalla, jonka saat Wikipediasta. Isokennoinen kamera ei tarvitse noin suurta valovoimaa vaan kinokennoisella riittää valovoima 7,7 samaan kuvanlaatuun. Sinä teet juuri sen virheen, että käytät vain polttovälille kinovastaavuutta, mutta et valovoimalle: 85 mm / 1,4 vastaa 470 mm / 7,7:ää. Jos et usko, niin laske nuo laskut:

85 mm /1,4 antaa toki pienen syväterävyyden ja epäterävän taustan, mutta pienellä kennolla se toki on tosi suppea kuvakulmaltaan.

Lue lisää

”Sinä teet juuri sen virheen, että käytät vain polttovälille kinovastaavuutta, mutta et valovoimalle”
Mitenkäs se objektiivin valovoima muuttuu jos kennon koko muuttuu?
Tapahtuuko sama asia riippumatta siitä cropataanko kuva kamerassa (kennolla) vai jälkikäteen kuvankäsittelyssä.

Miten on mahdollista, että samat valotusarvot pätevät jos käytetään samaa objektiivia riippumatta siitä minkä kokoinen kenno kamerassa on?

”Valovoiman kinovastaavuus on vastaava termi. Se kertoo kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrän.”
—tuo on aivan älytöntä satuilua. Valovoimalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä kennolle tylevan valon määrän kanssa, eikä kennolle tulevan valon määrällä ole mitään tekemistä valovoiman kanssa. Valovoimassa merkitsee vain kullekin yksittäiselle pikselille tulevan valon voimakkuus silloin kun ei himmennetä.

Pikselille (ja kennolla) tulevan valon määrän ratkaisee ensisijassa valotusaika ja himmentäminen. Valotusaika voi olla esim 1/4000 sekunnista vaikka useampaan päivään.

”mutta iso kenno kestä tuon paremmin ilman”
—tuokin on pelkkää typerää satuilua. Kennon koolla ei ole mitään tekemistä valonkestävyyden kannalta, mutta pikselien koko liittyy osittain asiaan. Isossa kennossa voi olla pienemmät pikselit kuin pienemmässä kennossa eikä sekään ratkaise valonkestävyyttä (dynamiikkaa)

Ei muutu? kirjoitti:

”Sinä teet juuri sen virheen, että käytät vain polttovälille kinovastaavuutta, mutta et valovoimalle”
Mitenkäs se objektiivin valovoima muuttuu jos kennon koko muuttuu?
Tapahtuuko sama asia riippumatta siitä cropataanko kuva kamerassa (kennolla) vai jälkikäteen kuvankäsittelyssä.

Miten on mahdollista, että samat valotusarvot pätevät jos käytetään samaa objektiivia riippumatta siitä minkä kokoinen kenno kamerassa on?

”Valovoiman kinovastaavuus on vastaava termi. Se kertoo kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrän.”
—tuo on aivan älytöntä satuilua. Valovoimalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä kennolle tylevan valon määrän kanssa, eikä kennolle tulevan valon määrällä ole mitään tekemistä valovoiman kanssa. Valovoimassa merkitsee vain kullekin yksittäiselle pikselille tulevan valon voimakkuus silloin kun ei himmennetä.

Pikselille (ja kennolla) tulevan valon määrän ratkaisee ensisijassa valotusaika ja himmentäminen. Valotusaika voi olla esim 1/4000 sekunnista vaikka useampaan päivään.

”mutta iso kenno kestä tuon paremmin ilman”
—tuokin on pelkkää typerää satuilua. Kennon koolla ei ole mitään tekemistä valonkestävyyden kannalta, mutta pikselien koko liittyy osittain asiaan. Isossa kennossa voi olla pienemmät pikselit kuin pienemmässä kennossa eikä sekään ratkaise valonkestävyyttä (dynamiikkaa)

Lue lisää

Sinulla tuntuu olevan selvästi joku riitelyvaihde päällä.

Ei se polttovälikään mihinkään muutu. Silti sinäkin käytät polttovälissä kinovastaavuuksia. Jotta saa oikean kuvan, niin niiden kanssa on syytä käyttää myös vastaavuuksia valovoimalle. Jos kroppaat kuvaa täytyy kuvaa suurentaa enemmän,. jotta saadaan samankokoinen kuva. Tällöin kuvassa oleva kohina tulee enemmän esiin. Sillä sinänsä ei ole väliä, missä vaiheessa kuva kropataan ainakaan, jos kuvataan RAW'ta.

Tuo valitusarvoista puhuminen on olkiukko,. En koskaan ole väittänyt, että valotusarvot riippuisivat kennokoosta. Kyse on siitä, että suurella kennolla voidaan valovoimaa kompensoida herkkyyttä nostamalla. Ja kyllä tässä nimenomaan kennokoko ratkaisee, kun kyse on tietynkokoisen kuvan tuottamisesta eikä siitä, että pikseleitä katsotaan näytöllä 1:1 suhteella.

Esitä itse tapa, jolla voit verrata laskennallisesti kumpi on parempi hämärässä Canon G15 vai G1 X? G15 on f/1,8 ja G1 X on f/2,8. Sitten sovella sitä S110:aan, jossa on laajempi kuvakulma.

Vai onko vain valittaminen ainoa, johon pystyt?

MInä lasken valovoiman kinovastaavuudet: 5,18, 8,33 ja 9,25 vastaavasti ja siis paremmuus on tässä järjestyksessä. Mitä sinä teet? Sanot, ettei noin voi tehdä. Kokeile vaihteeksi sanoa miten sinä asian teet.

.

Mahtuuko nex vähintään 28-100 mm zoom liivintaskuun?