Miksi Jumala suorastaan anelee luoduiltaan, että nämä palvoisivat häntä? Luulisi kaikkivaltiaalle olevan kovin yhdentekevä asia.
Onko Jumalalla itsetunto-ongelmia, kun hänen pitää päteä ihmisen ihailulla?
Miksi Jumala kerjää? Kieliikö se heikkoudesta? Onko Saatana sittenkin vahvempi??
Onko Jumalalla itsetunto-ongelmia, kun hänen pitää päteä ihmisen ihailulla?
Miksi Jumala kerjää? Kieliikö se heikkoudesta? Onko Saatana sittenkin vahvempi??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikö sinustakin olisi mukavaa, jos omat lapsesi rakastaisivat ja palvoisivat sinua. Jumalahan on meidän ISÄMME ja hän iloitsee meidän häntä kohtaan osoittamastamme palvonnasta.
Ihmisellähän on vapaa tahto, eikä Jumala voi vaatia tai pakottaa meitä mihinkään. Meidän tulee Jumalan kämmenellä ollessamme vain avata sydämemme ovi ja sanoa "minä haluan seurata sinun tietäsi."
Silloin enkelitkin hymyilevät ja Totuuden henki on sanova "tämä on se tie!"
Vaikeahan siinä on olla rakastamatta, kun jos ei rakasta, joutuu helvettiin ikuisesti elävältä palamaan.
Miltä se vaikuttaisi jos kiristäisin lapsiani että palvokaa ja rakastakaa minua, taikka rääkkään teitä ikuisesti?
Miten kiristämällä saatu rakkaus voi ikinä olla todellista rakkautta?
Tai jos nykyään on muodikasta uskoa että Jumalasta luopunut sielu raukeaa olemattomiin, niin mitä rakkautta se Jumalan puolelta sellainen on että ottaa elämän pois kun ei sen haltija tajunnut tarpeeksi häntä nuoleskella?
Monen ihmisen osoittama rakkaus on paljon ylevämpää kuin sen mielikuvitusjumalan johon kristityt haluavat taikauskoisesti uskoa.
Tärkeämpää on vanhempien rakastaa lapsiaan kuin lasten vanhempiaan. Eivät lapset ole pyytäneet tänne päästä; emmekä mekään ole pyytäneet Jumalalta saada syntyä. Koska hän on (jos on) meidät väen vängällä tehnyt, meidän on kelvattava hänelle sellaisina kuin satumme olemaan!
"Miksi Jumala suorastaan anelee luoduiltaan, että nämä palvoisivat häntä? Luulisi kaikkivaltiaalle olevan kovin yhdentekevä asia."
Ei Jumala tarvitse meidän huomiotamme, mutta me tarvitsemme Hänen huomiotaan. Jumala ei enele meiltä mitään, meillä ei ole edes mitään annettavaa Hänelle, vaan Hän tahtoo antaa itsensä meille.
Ei Jumala tarvitse meitä, mutta me tarvitsemme Häntä. Rakkaus ei pidä kohdettaan yhdentekevänä, eikä Rakkaus ole välinpitämätön.
Jumala ei kerjää mitään, sen sijaan me kerjäämme lakkaamatta. Jumala on kylläinen yltäkylläinen tulviva Rakkauden Lähde, me olemme Hänen Rakkautensa kerjäläisiä. Me karjäämme, pyydämme, tarvitsemme ja vaadimme. Jumala antaa, antaa ja ANTAA Henkeään loputtomasti, jokaiselle joka tahtoo ehdoitta ja iloiten ottaa Hänet vastaan Jeesuksessa :)
Muuten, se S:llä alkava ja a:han päättyvä luihu on todellinen luuseri ja häviäjä.
Hän rakastaa meidä niin valtavasti, niin valtavasti hän rakastaa meidä, että antoi ainoan Poikansa meidän tähdemme. Ettei yksikään joka uskoo häneen, hukkuisi vaan saisi ijänkaikkise elämän
Jaak. 4:5 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?
Jaak. 4:6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."
Gal. 6:7 Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Gal. 6:8 Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.