Ap perustaa kirvesvarsitehtaan, joka tuottaa viikossa 1000 kirvesvartta. Kirvesvarren yksilöllinen arvo 40 tuntisessa työviikossa on 0.04 tuntia työn paljoutta.
S.partacus perustaa myös kirvesvarsitehtaan, joka tuottaa samalla pääomasijoituksella 2000 kirvesvartta viikossa. Kirvesvarren yksilöllinen arvo 0.02 tuntia työn paljoutta eli puolet vähemmän kuin antipunikin tehtaassa.
Alalla on jo 98 muuta kirvesvarsitehdasta ja jotka tuottavat samalla pääomalla keskimäärin 2000 kirvesvartta/yritys/viikko. Kaikki kirvesvarret menevät kaupaksi.
Mitä tapahtuu? Kerro, ole hyvä.
S.partacus perustaa myös kirvesvarsitehtaan, joka tuottaa samalla pääomasijoituksella 2000 kirvesvartta viikossa. Kirvesvarren yksilöllinen arvo 0.02 tuntia työn paljoutta eli puolet vähemmän kuin antipunikin tehtaassa.
Alalla on jo 98 muuta kirvesvarsitehdasta ja jotka tuottavat samalla pääomalla keskimäärin 2000 kirvesvartta/yritys/viikko. Kaikki kirvesvarret menevät kaupaksi.
Mitä tapahtuu? Kerro, ole hyvä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Esitähän kysymyksesi ilman asiavirheitä ja Kalle vastaa siihen.
Mutta ennenkuin laadit kysymyksesi oikein niin kertaa ajatuksen kanssa marxin opit asiasta.
Esimerkiksi tämä marxin kaksi lausetta pitkä opinkappale pitää ymmärtää ja tajuta se, mitä marx tarkoittaa murehdittavalla erehdyksellä:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Ennenkuin laadit kysymyksesi uudestaan niin sinun tulee todella selvittää itsellesi ja ymmärtää, että mikä on marxin mainitsema murehdittava erehdys.
Sinä nimittäin teit kysymyksessäsi juuri tuon murehdittavan erehdyksen ja se osoittaa, ettei hallitse marxin oppia muuta kuin vähän ulkomuistista - mitään et ole siitä vielä ymmärtänyt. Sama koskee myös toveria s.partacus, TIVOLIMESTARI ja Änkyrä OPP.
....................
"Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Se oli Ricardon työnarvoteoria, Ricardo teki murehdittavan erehdyksen. Marx osoitti Ricardon työarvoteorian hassuuden. Ricardo oli väärässä.
Massapostitus ei kelpaa.
Mitä tapahtuu? Kerro, ole hyvä.
Liian vaikea kysymys. Ei pysty.
No, pystytkö laatimaan asiata kysymyksen ilman asiavirheitä vai unohdetaanko koko asia?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11693360#comment-63309606-view
...................
Ei kykene. Ei ymmärrä edes sitä, että yritys ap:n voitto jää puoleen kuin yritys s.p:.n voitto.
On se vaikeeta.
Niin,Kalle ei edes pysty selvittämään aloitusviestistä Kallen eikä toverin s.partacus saamaa voittoa valmistettua kirvesvartta kohti.
Kerrohan, että miten laskit Kallen ja toverin s.partacus saamat voitot sillä laskematta niitä et voi tietää Kallen voiton olleen vain puolet toverin voitosta.
/Kalle, joka suurella mielenkiinnolla odottaa avausviestin faktoilla laskettua voittoa kirvesvarsituotannostaan ja tietoa sen laskutavasta
Mitään arviota ei kuulu. Katsotaan toisin päin.
ap tehtaan 1000 kirvesvarren arvo 1000 kirvestä 40 tunnissa
s.p tehtaan 2000 kirvesvarren arvo 2000 kirvestä 40 tunnissa
Molempien kirvesvarsimäärien arvo on yhtäläinen. ap tulisi saada sama tulo kuin s.p tehtaan mutta ei saa kuin puolet.
ap kinuaa markkinoilla kaksinkertaista hintaa ostajien kanssa kuin s.p tehtaan kirvesvarsi maksaa. Osajat nauravat. ap vetoaa Marxiin, hänen tulisi saada tuplahinta koska hänen kirvesarressa on tuplatyömäärä. Ostajat nauravat ap:lle.
Ostajat sanovat: "Saattaa näyttää siltä, että hitaammin tuotettu kirvesvarsi on työn paljouden takia arvokkaampi ja kalliinpi mutta ostamme silti s.p tehtaan kirvesvarsia. Me itsekin kannatamme korkeaa työn tuottavuutta."
Marx nykäisi ap ketoon ja tuhoon, sillä hänen tehdastaan uhkaa konkurssi. Se on jopa vääjäämätön.
Jäljelle jää 98 yritystä, jotka tuottavat liki 2000 kirvestä joka viikko, arvo ja hinta palaavat keskimääräisesti kohdilleen. Kilpailu ja pudotuspeli jatkuu. Arvolaki sääntää työn paljouden vähetessä hintaa yhä alemmas ja jäljelle jääneiden yritysten tuotannon laajetessa niiden voitot kasvavat.
Kuvitteellinen s.p kapitalisti löi kuvitteellisen ap kapitalistin rehdissä kilpailussa.
" hänen tulisi saada tuplahinta koska hänen kirvesarressa on tuplatyömäärä."
Perustele sairas väitteesi.
..................
Kapitalisti ap hautoo aivojaan happokastikkeessa. Ne ovat aivan solmussa.
Hän päättää lisätä tavaran hintaa korottamalla tuotantokustannuksia. Ostaa käyttökelvottomia koneita ja palkkaa työläisiä siirtelemään niitä paikasta toiseen ja perustelee markkinoilla kulujen nousseen ja kirvesvarsi maksaisi nyt entistä enemmän. Loppu sille yritykselle tuli nopsaan.
Samaan aikaan kapitalisti s.p ja 98 muuta käyvät kilpailua tuotantokustannusten alentamiseksi.
s.p ottaa riskin. Hankkii viimeisen päälle olevat koneet, lisää tuotantoaan ja alentaa kirvesvarren hintaa 5 %. Liikatuotanto on päällä edelleen. Muutama yritys kaatuu ja kapitalisti s.p sieppaa niiden tuotannon määrän. s.p halventaa tuotteen hintaa mutta lisää voittonsa määrää absoluuttisesti.
s.p palkkaa säälistä ap tehtaaseensa työnjohtajaksi mutta vannottaa tätä edistämään työn paljouden vähentämistä (ei kuitenkaan hiostamalla työläisiä). ap ei pääse pilkuistaan vaan sabotoi tuottavuuden kehittämistä ja saa potkut. Koska ap ei ollut ammattiliiton jäsen, hän saa vain peruspäivärahaa ja mököttää luolassaan miettien "miksi häntä ei ymmärretä".
Kilpailu johtaa ennen pitkää tilanteeseen, jossa on mukana kymmenkunta kapitalistia (yritystä). Tehokapitalisti s.p on mukana. Työtön kapitalisti ap majailee kerjuulla.
Jäljelle jääneet tekevät linnarauhan. He solmivat kartellin (salaa), jakavat markkina-alueet, sopivat hinnoista ja vuosia kuluu. Suhteessa samalla työn paljoudella huonoinkin yritys tuottaa tuplamäärän eli 4.000 kirvesvartta (mitä tahansa tuotetta) viikossa. Työtön kapitalisti ap puree hammasta.
Kunnes kapitalisti s.p ja kapitalisti po solmivat liiton. He lahjovat viranomaisia, politiikkoja, kauppaketjuja. Levittävät omistamiensa lehtien kautta huhuja kilpailijoiden talouden huonosta tilasta, vedättävät pörssissä kieroiluilla kurssivaihteluja ja ottavat lopuksi 8 muun tuotannon haltuunsa. Toinen saa markkinoista 60 % ja toinen loput.
Vuosia myöhemmin s.p ja po fuusioituvat lopettaakseen turhan kilpailun. Maailmassa on vain yksi kirvesvarsien tuottaja. Se tuottaa tarpeen mukaan ja liikatuotanto lakkaa. Kirvesvarren arvo ja hinta vastaavat toisiaan.
Tämä on täydelleen yhteiskunnallistunut tuotanto, jossa menneisyyden jäänteenä vallitsee vielä kapitalistinen yksityisomistus.
Tuotannon kehittäminen jatkuu yhden suuren kokonaisuuden sisällä.
Samaan aikaan muuallakin koneellinen suurtuotanto on kehittynyt lähes tai yhtä pitkälle. Korkea tuottavuus merkitsee suurten työmäärien siirtämistä sosiaaliselle, tieteiden ym. sektoreille ja sekä/että työajan lyhentämistä.
Velä haudan takaakin menneisyyden vanki ap huutaa, että väärin on: Tavaroiden arvoa ei saa laskea, arvolaki on kumottava, pitää korottaa hintoja.
Mihinkäs seepra pääsee pilkuistaan!
Edellnen viesti kuvaa kapitalismin kehityksen tendenssiä ja jossa kehitys tapahtuu tavaran arvon ja hinnan alentumisen muodossa ja on silloin edistyksellinen. Tiedämme käytännöstä että tuottavuuden nousun hedelmistä työväenluokka ei automaattisesti pääse nauttimaan. Sen on järjestäydyttävä ja otettava joukkovoimalla edes jotain.
Toisaalta nykyaikainen tuotanto vaatii työväenluokalta korkeaa koulutustasoa. Se edistää työläisten sivistystason kohoamista eikä se enää ole noinvain puijattavissa.
Toisaalta työväenluokan sivistystason kohoamista vastaan nousee väistämättä taatumuksellisia liikkeitä (mm. fasismia uusissa muodoissa, yltiökansallisia liikkeitä, rasismia, erilaisia vihaliikkeitä) ja joista työväenluokan tulisi pysyä erossa.
Marx huomasi yksinkertaisen tavaratuotannon yleislain. Kaiken arvon (rahamuodossa) perustana on työn paljous ja voiton suhdeluvun alenemistendenssi. Viimeksi mainitun kääntöpuoli on pääomien keskittyminen, koneisiin ym. liittyvän pääomanosan kasvu työvoimaan sijoitettuun pääomaan nähden, koneellisen suurtuotannon edistyminen.
Aina uusimmassa tekniikassa on sisällä arvossa aikaisempi työn paljous ja edistys kohottaa työn tuotantovoimaa, tavaran arvo alenee jne..
Ikuisesti tämä ei jatkua, eikä ole tarviskaan. Raaka-ainevarat lyövät yksistään stopin. Sitä vastaan tulee tieteen luomat keinotekoiset materiaalit.
Toisaalta ihmisen perustarpeet ovat rajalliset ja sellainen, että jokaisella pitäisi olla esim. oma suihkulentokone on huuhaata.
Tulevaisuuden eräs yhteinen projekti tulee varmastikin olemaan avaruuden valloitus, matkustaminen muihin tähtijärjestelmiin.......
Toivottavasti antipunikki ei loukkaantunut kuvitteellisista kapitalisteista.
Marxia ei voi marxilla eikä muullakaan kumota. Samojen typeryyksien massapostitus ei heilauta Marxia milliäkään.
Sinä se puhut taas suu vaahdossa kirvesvarsien arvoista mutta et kiutenkkan osaa kertoa, etää miten 8 tuntia valmistetun kirvesvarren arvo poikkeaa - jos poikkeaa - samanlaisen mutta 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvosta.
...............
En ole seurannut väittelyänne, mutta kerro oma näkemyksesi:
"miten 8 tuntia valmistetun kirvesvarren arvo poikkeaa - jos poikkeaa - samanlaisen mutta 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvosta.""
Kallen, marxin ja toverin Katajaranta mielestä arvot ovat samat.
Mutta meidän marx-tietäjä s.partacus ei tunnu uskaltavan vastata mitään.
..............................
Säälittävä massapostittaja. Mene kellariverstaaseesi ja tee siellä myytävä tuote kahdessa päivässä kun kymmenet muut tekevät sen päivässä.
Älä tuherra markkinakojussasi itkua, ellet saa tuotteestasi kahden päivän palkkaa, sillä sitä et tule saamaan Et sittenkään vaikka tuherrat mönjää takamuksestasi.
Arvolaki ei toimi ulosteissa. Se toimii tavaratuotannossa aivan kuten Marx, Katajaranta ja setä kertoo... ovat selostaneet.
Häpeän tolkuttomuuksia vaikka porvari niitä esittäisi.
Niin, sinun tietosi marxin arvolaista ei riitä edes vastaamaan tähän:
miten 8 tuntia valmistetun kirvesvarren arvo poikkeaa - jos poikkeaa - samanlaisen mutta 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvosta.
Jo on pojulla kevyet tiedot asiasta - et tiedä edes, että mikä määrää tavaran arvon.
.....................
Toiseen on laitettu aikaresurssia 8t ja toiseen 16t. Ihmis-tai konetyötä. Ihmistekijän aikaresurssilla ei kapitalismissa ole itseisarvoa joten tekijä saa 0-16t:n palkan.(Konetekijälle lasketaan hankinta-ja kulumenot vaihtelevasti.) Joten Marxin mukaan pääoma-työntekijä 10-0. Valmistajat hinnoittelee vartensa tilanteen mukaan paljon halvalla tai vähän kalliilla tai päinvastoin, miten saavat markkinat järjesteltyä mutta sepä ei enää tekijää lämmitä.
"Toiseen on laitettu aikaresurssia 8t ja toiseen 16t. Ihmis-tai konetyötä."
Miten marx määritteli käyttämäsi käsitteet "aikaresurssi" ja "konetyö"?
Miten paljon arvoa käyttämäsi "konetyö" luo esim. tunnissa - montaako ihmistyötuntia yksi konetyötunti vastaa tavaran arvossa?
Pitäisi vähän miettiä mitä kirjoittaa eikä vaan kirjoittaa kaikkea mitä miettii.
......................
No, joko olet selvittänyt itsellesi, että miten yksittäisemn tavaran valmistuskustannukset vaikuttavan sen arvoon?
.....................
Suotta massapostitat. Se vain osoittaa tietämättömyytesi.
antipunikki 5.9.2013 19:43
"Sinä se puhut taas suu vaahdossa kirvesvarsien arvoista mutta et kiutenkkan osaa kertoa, etää miten 8 tuntia valmistetun kirvesvarren arvo poikkeaa - jos poikkeaa - samanlaisen mutta 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvosta."
Näin puhuu henkilö, joka syöttää ilkeyksiä kanssaihmisistä ja esittlee ulosteitaan housujensa takaosassa. Mikä on todellisuus.
Karl Marx Pääoma 1. kirja, Tavara ja raha, sivu 2 ilman esipuheita. Esipuheellisessa painoksessa 1974 Kustannusliike Edistys sivu 46.
"1 nelikko vehnää = a sentneriä rautaa..... Että kahdessa eri oliossa on olemassa yhtä suuret määrät jotakin molemmille yhteistä."
"Molemmat oliot ovat siis yhtä suuria kuin joku kolmas, joka itsessään ei ole kumpikaan niistä. Kumpikin täytyy siis voida, mikäli se on on vaihtoarvo, pelkistää täksi kolmanneksi." Kolmas olio on raha ja edelleen...
Sivu 48: "Tarkastakaamme nyt työn tuotteiden jäännöstä. Niistä ei ole jäänyt jäljelle mitään muuta kuin tuo aavemainen esineellisyys, erotuksettoman ihmistyön pelkkä hyytymä, ts. ihmistyövoiman käyttäminen katsomatta sen käyttämisen muotoon.."
Sivu 49: "Arvoina kaikki tavarat ovat vain tietty määrä jähmettynyttä työaikaa."
Erilaiset tavarat sisältävät yhtä paljon työn paljoutta ja ovat vaihdettavissa keskenään tai kolmanteen olioon rahaan.
Enempää persutalousopille ei tarvitsisi selittää. Selitänkin lukijalle arvoa ja unohdetaan käyttöarvo.
Kirvesvarsi 8 tuntia työaikaa ei ole sama kuin kirvesvarsi 16 tuntia työaikaa. Vain tollo väittäisi niin. Erilainen tuote/tavara ja sama arvo, jos sama työaika. Jos sama tuote mutta erilainen työaika, (yksilöllinen) arvo ei ole sama.
Ken tätä ei ymmärrä, ei ymmärrä kansantaloudesta mitään. Tämä on perusasia. 1 nelikko vehnää = a sentneri rautaa = 50 euroa. Kaikki kolme ovat vaihdettavissa keskenään.
Perusta on tässä. Seuraava dialektiikka erittelyssä on yhteiskunnallisesti välttämättömän työn käsite.
Ja seuraavaksi tulee jo edellä esitetystä yksinkertainen johtopäätös: Tuotannon kehityksen ehto ei ole tuotteen valmistamiseen työmäärän lisääminen eikä työmieskään tule toimeen hitaasti tekemillään tuotteilla.
Antipunikki saa ihailla 'laiskan miehen' työtä (tyhmää kapitalistia) peruspäivärahalla olevana kapitalistina, jonne lukijat hänet tyrkkäsivät aivan oikeutetusti.
Massapostitusta on turha jatkaa, tiedoksi persutalousopille.
Selvitetäänpä nyt tämä asia.
Sanoit näin:
"Jos yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa olkoon sen arvo A, jos toinen tekee sen 16 tunnissa sen arvo on 2A. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836
Onko siis sinun käsityksesi mukaan kaksi 8 tunnissa tehtyä kirvesvarta saman arvoisia yhteensä kuin kuin yksi 16 tunnissa tehty samanlainen kirvesvarsi?
Onko sinulla mitään omaa käsitystä asiasta?
Marx sanoo myös näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Mutta jos erään toisen vehnäquarter tuottamiseen menikin kaksinkertainen työaika niin onko silloin se vehnämäärä myös kahden unssin arvoinen kullassa?
Pystytkö vastaamaan?
Et?
Taida jo pikku hiljaa ymmärtää hölmöilysi koko laajuuden.
........................
Sanoit näin:
"Jos yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa olkoon sen arvo A, jos toinen tekee sen 16 tunnissa sen arvo on 2A. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836
Marx sanoo myös näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Marxia mukaillen:
Oletamme siis, että yksi kirvesvarsi ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä.
Miten siis kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia, voisi olla kaksi kertaa arvokkaampi kuin kirvesvarsi, jonka tekemiseen meni 8 tuntia??
Etkö jo ymmärrä, miten pahasti olet hakoteillä marxin oppien ymmärtämisessä?
Miten sinä luulet pystyväsi vakuuttavasti keskustelemaan marxin arvoteoriasta vaikka et selvästikkään edes ymmärrä tavaran arvon muodostumista keskinkertaisen työn tuloksena ja silloin työntekijän työnopeus ja taitavuus ei vaikuta tehdyn tavaran arvoon. Siihen vaikkutta vain ja ainoastaan tavaran valmistamiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä. Sinulla ei taida olla yhteiskunnallisesti välttämätön työ käsitteenä hanskassa - et ainakaan ymmärrä sen käyttötarkoitusta marxin opeissa.
Muista, että tavaran arvoon vaikuttaa vain ja ainostaan sen tekemiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä - älä unohda tätä, pidä se aina mielessäsi marxin arvoteoriasta puhuessasi.
Jos sen unohdat niin hyvin pian olet taas hölmöillyt kunnolla.
.......................
"Sivu 49: "Arvoina kaikki tavarat ovat vain tietty määrä jähmettynyttä työaikaa.""
Siinähän se on sanottuna - 8 tuntia valmistettu kirvesvarsi on saman arvoinen 16 tuntia valmistetun kirvesvarren kanssa.
Mutta asian ymmärtämiseksi täytyy pystyä ymmärtämään marxia pisemmissä kuin yhden lauseen jaksoissa. Jos järjenjuoksu ei siihen riitä niin pitäisi antaa marxin oppien olla - niitä ei ilmeisesti ole tarkoitettu vähä-älyisten lukemiseksi.
Marx sanoi nimittäin näin:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Joten sanoessaan näin:
"Arvoina kaikki tavarat ovat vain tietty määrä jähmettynyttä työaikaa."
marx tarkoittaa
"Arvoina kaikki tavarat ovat vain tietty määrä jähmettynyttä keskinkertaistä työtä."
Yritä nyt vihdoinkin ymmärtää, että puhuessamme arvon määräävästä työmäärästä puhumme aina keskimääräisestä työmäärästä, joka vaaditaan tavaran valmistamiseen.
Puhuessamme 8 tuntia ja 16 tuntia valmistettujen samanlaisten kirvesvarsien arvon määräävästä työstä niin puhumme niiden valmistukseen tarvittavasta keskimääräisestä työmäärästä.
Näin siis marxin mukaan.
Ja kahden samanlaisen kirvesvarren valmistamiseen tarvittavat keskimääräiset työmäärät ovat samat riippumatta käytetystä työajasta.
Yritä nyt pitää erillään käsitteet "valmistuskustannus" ja "tavaran arvo" - ne ovat kaksi eri käsitettä mutta sinulla tyuntuu menevän nämä käsitteet täysin sekaisin.
Pitäisiköhän sinun pyytää apua asian ymmärtämiseen?
Mutta älä kysy toverilta Änkyrä OPP sillä hän ei ole asiaa myöskään ymmärtänyt.
Voisit ehkä pyytää aua hoitotädiltä asian selvittämiseksi.
Mutta yritä nyt ymmärtää, että marxin oppien mukaan tavaran arvon määrää sen valmistukseen tarvittu keskimääräisen työn määrä.
Yrittäisit edes - ei se ole mahdoton ymmärtää, siihen ei tarvita rakettitutkimusta..
.....................
............
"Pystytkö vastaamaan?
Et?"
En ainakaan läträä paskaa housuissani enkä toistenkaan housuissa niin kuin eräs kiihkonappula.
Massapostitus ei auta. Persutalousoppi ei auta. Luuletko saavasi enemmän ansiota kuin sp tekemällä kirvesvartta 16 tuntia kun sp vastaavasti tekee sen 8 tunnissa. Olkoon myyntihinta vaikkapa 50 e/kpl.
Vastaa jos pystyt?
Et taida pystyä vastaamaan?
Et
Et taida sonnan kaivelulta ehtiä miettimään köyhyyttäsi sp rinnalla kirvesvarsien tuottamisessa. Kapitalistikaverisi nauravat ap.
Nyt ei ole kysymys siitä, että kuka tienaa ja mitä kirvesvarsien tuotannolla.
Nyt on kysymys kirvesvarsien arvon riippuvuudesta sen valmistuskustannuksista.
Marx sanoo näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Marxia mukaillen:
Oletamme siis, että yksi kirvesvarsi ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä.
Marx sanoessaan quarter vehnää ja unssin kultaa olevan yhtäläisiä arvoja hän ei kuitenkaan mainitse mitään vehnän tuotantoajasta tai kullankaivuun nopeudesta. Ei mainitse, sillä tavaran arvon määrää sen valmistamiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä.
Näin ollen kahden samanlaisen kirvesvarren tekemiseen tarvittava keskimääräinen työaika on täysin riippumaton siitä, että kestikö yksittäisen kirvesvarren valmistus 8 tai 16 tai vaikka 32 tuntia. Tavaran arvo ei siitä muutu.
Valmistuskustannukset muuttuvat ja mahdollisesti saatu myyntivoitto. Mutta kirvesvarren arvo ei muutu.
Kalle on perustellut marxin avulla kirvesvarsien olevan saman arvoisia riippumatta niiden valmistusajasta. Kumoahan se marxin oppien avulla - et pysty, sinusta ei ole siihen. Et pysty edes tunnustamaan virhettäsi vaan jatkat asian jankkaamista ja mikä sen parempi sillä sinua parempaa mannekiinia esittämään kommunistin ajattelutapaa saa etsiä kaukaa.
Ja Kalle tulee sinua asiasta muistuttamaan kunnes olet pystynyt marxin opein todistamaan Kallen olevan vääärässä tai tunnustat erehdyksesi.
Siitä voit olla varma sillä olethan todella hyvä mannekiini esittämään kommunistia täällä komupalstalla. Juuri sinunlaisiasi änkyräkommunisteja täällä tarvittaisiin enemmänkin.
..................
"Kumoahan se marxin oppien avulla -"
Se on tässäkin viestietjussa kumottu mennen tullen.
"Massapostitus ei auta. Persutalousoppi ei auta. Luuletko saavasi enemmän ansiota kuin sp tekemällä kirvesvartta 16 tuntia kun sp vastaavasti tekee sen 8 tunnissa. Olkoon myyntihinta vaikkapa 50 e/kpl.
Vastaa jos pystyt?
Et taida pystyä vastaamaan?
Et"
Yksilölliset kirvesvarret , joista toinen vaatii työtä 8 tuntia ja toinen 16 tuntia eivät samanarvoisia. Niiden arvot ovat erilaisia. Tehtaasi, joka tuottaa päivässä 1000 kirvesvartta samoilla muilla ehdoilla kuin toinen, joka tuottaa niitä 2000, ei ole vaihdettavissa korkeamman tuottavuuden tehtaaseen päittäin.
Vastaa jos pystyt?
Et taida pystyä vastaamaan?
Et"
Nyt ei puhuta tehtaiden arvosta vaan kirvesvarsien arvosta.
Sinä väität, että yksilölliset kirvesvarret , joista toinen vaatii työtä 8 tuntia ja toinen 16 tuntia eivät samanarvoisia.
Kalle väittää näin olevan sillä kaikkien samanlaisten kirvesvarsien valmistamiseen on tarvittu yhtäpaljon keskimääräistä työtä.
Miten sinä marxiin tukeutuen perustelet oman väitteesi?
Yritä edes - Kalle sitten kumoaa sen virheellisenä.
...........................
vastaa sp:lle jos pystyt?
et taida kiireiltäsi pystyä?
Niin, mitähän marx-tietäjä ja toveri s.partacus mahtoi kysyä aloitusviestin kirjoittajalta toverilta "väittelyn tulos"??
............
Et sitten pysty vastaamaan mitä merkitsee erot tavaran yksilöllisissä arvoissa?
Et taida kyetä pohtimaan sitä?
Kykenetkö edelleen massapostittamaan että työn paljoudella ei ole merkitystä tavaran arvolle? Luulen että kykenet.
Luuletko edelleen rikastuvasi hitaalla työnteolla tai tuottamalla tehtaassasi muita vähemmän tuotteita samalla työn paljoudella? Luulen että olet siihen riittävän tyhmä.
"Et sitten pysty vastaamaan mitä merkitsee erot tavaran yksilöllisissä arvoissa?"
Kalle ei pysty vastaamaan ennenkuin hänelle on selvitetty, että mitä marxin käsite "yksilöllinen arvo" tarkoittaa.
Siis kerrohan, että mitä marx tarkoitti tavaran yksilöllisellä arvolla.
Lainaus marxin opinkappaleesta sekä sen lähdetiedot mukaan.
Katsotaan sitten, että pystyykö Kalle vastaamaan.
..................
Marx sanoo näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Marxia mukaillen:
Oletamme siis, että yksi kirvesvarsi ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä.
Marx sanoessaan quarter vehnää ja unssin kultaa olevan yhtäläisiä arvoja hän ei kuitenkaan mainitse mitään vehnän tuotantoajasta tai kullankaivuun nopeudesta. Ei mainitse, sillä tavaran arvon määrää sen valmistamiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä.
Näin ollen kahden samanlaisen kirvesvarren tekemiseen tarvittava keskimääräinen työaika on täysin riippumaton siitä, että kestikö yksittäisen kirvesvarren valmistus 8 tai 16 tai vaikka 32 tuntia. Tavaran arvo ei siitä muutu.
Valmistuskustannukset muuttuvat ja mahdollisesti saatu myyntivoitto. Mutta kirvesvarren arvo ei muutu.
Kalle on perustellut marxin avulla kirvesvarsien olevan saman arvoisia riippumatta niiden valmistusajasta. Kumoahan se marxin oppien avulla - et pysty, sinusta ei ole siihen. Et pysty edes tunnustamaan virhettäsi vaan jatkat asian jankkaamista ja mikä sen parempi sillä sinua parempaa mannekiinia esittämään kommunistin ajattelutapaa saa etsiä kaukaa.
Ja Kalle tulee sinua asiasta muistuttamaan kunnes olet pystynyt marxin opein todistamaan Kallen olevan vääärässä tai tunnustat erehdyksesi.
Siitä voit olla varma sillä olethan todella hyvä mannekiini esittämään kommunistia täällä komupalstalla. Juuri sinunlaisiasi änkyräkommunisteja täällä tarvittaisiin enemmänkin.
..................
"Siis kerrohan, että mitä marx tarkoitti tavaran yksilöllisellä arvolla."
Eipä taida tarvita kertoa. Massapostitus ei tunne vastausta. Ei ehdi kiireiltään.
"Näin ollen kahden samanlaisen kirvesvarren tekemiseen tarvittava keskimääräinen työaika on täysin riippumaton siitä, että kestikö yksittäisen kirvesvarren valmistus 8 tai 16 tai vaikka 32 tuntia."
Näin massapostittaja tuntee kyllä yksilölliset työn paljoudet mutta sitten kiistää tuntevansa ne tai kiistää ne tykkänään. Ollako vai ei olla.
Näin massapostittaja luulee pääsevänsä pälkähästä.
Massapostittaja ei taida olla perillä perusasiasta?
Sitä ei kait kerrota persutalousopissa?
Eipä kai?
Tietäisikö "Työeläkeläinen"? Tietää, valitettavasti.
Siis käsite "yksilöllinen arvo" ei kuulu marx oppien piiriin vaan on sinun keksintöäsi yrittäessäsi kiemurrella irti sekoiluistasi.
Joten puheet yksilöllisestä arvosta voidaan unohtaa ja kaikilla samanlaisilla kappaleilla on yhteinen arvo.
Mutta miten selität sen sillä silloinhan Kalle on oikeassa ja 8 tuntia valmistettu kirvesvarsi on saman arvoinen 16 tuntia valmistetun ja samanlaisen kirvesvarren kanssa sillä tavaroilla ei ole yksilöllistä arvoa.
Nyt olet pahasti kusessa, marx-tietäjä s.partacus. Sinun väitteiltäsi putosi Pohja pois sillä sinä olit itse keksinyt tuskissasi käsitteen "yksilöllinen arvo", jota ei ole marxin opeissa!!
Kerrataan vielä Kallen väkevä marxin oppeihin perustuva perustelu väitteele, että 8 tuntia ja 16 tuntia valmistetut samanlaiset kirvesvarret ovat saman arvoisia - näin siis marxin oppien mukaan.
Marx sanoo näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Marxia mukaillen:
Oletamme siis, että yksi kirvesvarsi ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä.
Marx sanoessaan quarter vehnää ja unssin kultaa olevan yhtäläisiä arvoja hän ei kuitenkaan mainitse mitään vehnän tuotantoajasta tai kullankaivuun nopeudesta. Ei mainitse, sillä tavaran arvon määrää sen valmistamiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä.
Näin ollen kahden samanlaisen kirvesvarren tekemiseen tarvittava keskimääräinen työaika on täysin riippumaton siitä, että kestikö yksittäisen kirvesvarren valmistus 8 tai 16 tai vaikka 32 tuntia. Tavaran arvo ei siitä muutu.
Valmistuskustannukset muuttuvat ja mahdollisesti saatu myyntivoitto. Mutta kirvesvarren arvo ei muutu.
Kalle on perustellut marxin avulla kirvesvarsien olevan saman arvoisia riippumatta niiden valmistusajasta. Kumoahan se marxin oppien avulla - et pysty, sinusta ei ole siihen. Et pysty edes tunnustamaan virhettäsi vaan jatkat asian jankkaamista ja mikä sen parempi sillä sinua parempaa mannekiinia esittämään kommunistin ajattelutapaa saa etsiä kaukaa.
Ja Kalle tulee sinua asiasta muistuttamaan kunnes olet pystynyt marxin opein todistamaan Kallen olevan vääärässä tai tunnustat erehdyksesi.
Siitä voit olla varma sillä olethan todella hyvä mannekiini esittämään kommunistia täällä komupalstalla. Juuri sinunlaisiasi änkyräkommunisteja täällä tarvittaisiin enemmänkin.
..................
ap:
"Nyt olet pahasti kusessa, marx-tietäjä s.partacus. Sinun väitteiltäsi putosi Pohja pois sillä sinä olit itse keksinyt tuskissasi käsitteen "yksilöllinen arvo", jota ei ole marxin opeissa!!"
Yhteiskunnallsesti välttämätön keskimääräinen.....työn paljous. Yksi ainoa työn paljous tuotteessa ei tarvitse keskimääräistä välttämättömyyttä.
Keskimääräinen pitää sisällään eroavuuden ja eroavuudesta syntyy keskimääräinen. Monesta erilaisesta työn paljoudesta saman käyttöarvon suhteen syntyy keskimääräinen arvo (vastaa hintaa) jne..
Risritiita on juuri eroavuudessa. Tässä tapauksessa kun se on talouden tuottavuudessa, sen tajuaminen on erityisen tärkeää. Korkea tuottavuus (alhainen työn paljous) on edistystä keskimääräiseen nähden ja alhainen tuottavuus taantumusta.
Tämä joni kulkee Pääoman kolmen kirjan läpi.
ap:
"Valmistuskustannukset muuttuvat ja mahdollisesti saatu myyntivoitto. Mutta kirvesvarren arvo ei muutu."
Asia voidaan lyhentää arvon ja hinnan suhteeksi. Kun hinnaksi tulee yhteiskunnallisesti välttämättömän työn paljouden mitta rahamuodossa se on alan samojen tuotteiden arvo ja hinta ja jossa erilaisten tuottajien erilaiset työn paljoudet (tuotantokustannukset) antavat joko keskimäärää korkeamman tai alemman voiton.
MOT: Saman tuotteen ts. käyttöarvon valmistamiseen käytetty erisuuruinen työn paljous on yhtä tärkeä oivaltaa kuin keskimmäinen välttämättömyys.
Tiedän että jauhat persutalousoppia maailman tappiin saakka ja saat tehdä sitä yksin. Marxin näkemys asiasta on vallitseva nykyistenkin kapitalistien tai talousmiesten keskellä. Persujen talousoppi johtaisi kivikauteen ja siinä en tahdo olla mukana.
Saat jauhaa itseksesi. Olet osoittanut typeryytesi ja sillä selvä.
Kerrataan vielä Kallen väkevä marxin oppeihin perustuva perustelu väitteele, että 8 tuntia ja 16 tuntia valmistetut samanlaiset kirvesvarret ovat saman arvoisia - näin siis marxin oppien mukaan.
Marx sanoo näin:
"Oletamme siis, että quarter vehnää ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä."
Marxia mukaillen:
Oletamme siis, että yksi kirvesvarsi ja unssi kultaa ovat yhtäläisiä arvoja eli vasta-arvoja, koska ne ovat keskinkertaisen työn yhtä suurien määrien kiteytymiä, edustavat niihin kiinnitettyä niin ja niin monen päivän tai viikon työtä.
Marx sanoessaan quarter vehnää ja unssin kultaa olevan yhtäläisiä arvoja hän ei kuitenkaan mainitse mitään vehnän tuotantoajasta tai kullankaivuun nopeudesta. Ei mainitse, sillä tavaran arvon määrää sen valmistamiseen tarvittava keskimääräinen työmäärä.
Näin ollen kahden samanlaisen kirvesvarren tekemiseen tarvittava keskimääräinen työaika on täysin riippumaton siitä, että kestikö yksittäisen kirvesvarren valmistus 8 tai 16 tai vaikka 32 tuntia. Tavaran arvo ei siitä muutu.
Valmistuskustannukset muuttuvat ja mahdollisesti saatu myyntivoitto. Mutta kirvesvarren arvo ei muutu.
Kalle on perustellut marxin avulla kirvesvarsien olevan saman arvoisia riippumatta niiden valmistusajasta. Kumoahan se marxin oppien avulla.
Ja Kalle tulee sinua asiasta muistuttamaan kunnes olet pystynyt marxin opein todistamaan Kallen olevan vääärässä tai tunnustat erehdyksesi.
Siitä voit olla varma sillä olethan todella hyvä mannekiini esittämään kommunistia täällä komupalstalla. Juuri sinunlaisiasi änkyräkommunisteja täällä tarvittaisiin enemmänkin.
..................
"Tiedän että jauhat persutalousoppia maailman tappiin saakka ja saat tehdä sitä yksin."
Miten niin persutalousoppia?
Kaikki Kallen väitteet perustuvat marxin opeille.
Mikä Kallen väite koskien arvon ja kapitalistin voiton muodostumista ei perustu marxin opeille?
Linkki viestiin ja lainaus tekstistä sekä marxin oppien mukainen korjaus asiaan lähdetiteoineen.
............