HBL: Heinäluoma:
"Initiativet är extremt posiitivt till svenska"
Eli Heinäluoma vakuuttaa että eduskunnan oma "aloite" eli lausunto eli huomio venäjän opiskelua kohtaan, on "äärimmäisen positiivista ruotsin kieltä kohtaan".
On aivan käsittämätöntä tämä HBL:n paniikkiuutisointi...
Kyse on tästä:
eduskunta.fi
"150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlapäätös: Tukea erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun
Puhemiesneuvosto ja eduskuntaryhmät ovat päättäneet esittää, että erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tuettaisiin nykyistä enemmän. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan uutta rahastoa, joka jakaisi nuorille stipendejä. Asiasta on tarkoitus päättää eduskunnan juhlaistunnossa keskiviikkona 18. syyskuuta.
Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kannalta on merkittävää, että Suomessa on vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientimarkkina heti Ruotsin jälkeen. Vuonna 2012 kauppavaihto oli 16,2 miljardia euroa, josta vientiä oli 5,7 miljardia euroa ja tuontia 10,5 miljardia euroa.
Tarkoituksena on, että perustettava rahasto sijoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivaan Cultura-säätiöön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alusta ja sen edeltäjä on Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti.
Rahaston vuotuista tuottoa käytettäisiin suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun tukemiseen, myöntämällä stipendejä nuorille ja rahoittamalla venäjän kielen ja kulttuurin edistämistä koskevia hankkeita Suomessa. Venäjän kieltä opiskellaan suomalaisissa kouluissa edelleen vähän. Vain noin 2 % Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää. Vuonna 2010 lukiossa A-venäjän suoritti 0,6 % ja B- tai C-venäjän 2,1 % opiskelijoista.
Euroopan Unionin sisällä opiskelijoiden liikkuvuus jäsenmaiden välillä on arkipäivää. Lisäksi suomalaisten nuorten opiskelua Yhdysvalloissa on jo pitkään tuettu Fulbright-stipendijärjestelmän kautta. Myös Hanasaaren kulttuurikeskus on tehnyt aktiivista työtä suomalais-ruotsalaisten kulttuuriyhteyksien edistämiseksi.
Eduskunta viettää syksystä 2013 kevääseen 2014 säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuotta. Keisari Aleksanteri II kutsui valtiopäivät Suomessa koolle syyskuussa 1863, ja tämä tapahtuma oli merkittävä osa Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa. Vuonna 1863 alkoi säännöllinen valtiopäivätoiminta, mikä edisti eduskuntauudistusta ja Suomen itsenäistymistä."
"Initiativet är extremt posiitivt till svenska"
Eli Heinäluoma vakuuttaa että eduskunnan oma "aloite" eli lausunto eli huomio venäjän opiskelua kohtaan, on "äärimmäisen positiivista ruotsin kieltä kohtaan".
On aivan käsittämätöntä tämä HBL:n paniikkiuutisointi...
Kyse on tästä:
eduskunta.fi
"150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlapäätös: Tukea erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun
Puhemiesneuvosto ja eduskuntaryhmät ovat päättäneet esittää, että erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tuettaisiin nykyistä enemmän. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan uutta rahastoa, joka jakaisi nuorille stipendejä. Asiasta on tarkoitus päättää eduskunnan juhlaistunnossa keskiviikkona 18. syyskuuta.
Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kannalta on merkittävää, että Suomessa on vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientimarkkina heti Ruotsin jälkeen. Vuonna 2012 kauppavaihto oli 16,2 miljardia euroa, josta vientiä oli 5,7 miljardia euroa ja tuontia 10,5 miljardia euroa.
Tarkoituksena on, että perustettava rahasto sijoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivaan Cultura-säätiöön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alusta ja sen edeltäjä on Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti.
Rahaston vuotuista tuottoa käytettäisiin suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun tukemiseen, myöntämällä stipendejä nuorille ja rahoittamalla venäjän kielen ja kulttuurin edistämistä koskevia hankkeita Suomessa. Venäjän kieltä opiskellaan suomalaisissa kouluissa edelleen vähän. Vain noin 2 % Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää. Vuonna 2010 lukiossa A-venäjän suoritti 0,6 % ja B- tai C-venäjän 2,1 % opiskelijoista.
Euroopan Unionin sisällä opiskelijoiden liikkuvuus jäsenmaiden välillä on arkipäivää. Lisäksi suomalaisten nuorten opiskelua Yhdysvalloissa on jo pitkään tuettu Fulbright-stipendijärjestelmän kautta. Myös Hanasaaren kulttuurikeskus on tehnyt aktiivista työtä suomalais-ruotsalaisten kulttuuriyhteyksien edistämiseksi.
Eduskunta viettää syksystä 2013 kevääseen 2014 säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuotta. Keisari Aleksanteri II kutsui valtiopäivät Suomessa koolle syyskuussa 1863, ja tämä tapahtuma oli merkittävä osa Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa. Vuonna 1863 alkoi säännöllinen valtiopäivätoiminta, mikä edisti eduskuntauudistusta ja Suomen itsenäistymistä."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hieman sekava juttu. Miten venäjän kielen aloite olisi "äärimmäisen positiivinen " ruotsille? Kunhan surumedia taas vääntelee asioita mieleisekseen.
Surumedian kirjoituksia ja siteerauksia pitää lukea suurella varauksella. Niin monta kertaa se on jäänyt kiinni suoranaisesta valehtelusta.
Sen tapana on myös laittaa sanoja haastateltavien suuhun ja ottaa lausuntoja irti asiayhteyksistään.
Svekotahot yrittävät epätoivoista vääntöä eli kannattavat vapaaehtoista venäjänlukua? Mitä ihmettä? Onhan se ollut mahdollista tähänkin asti!
Tuollainen näennäisaloite on muka jonkinlainen vastapaino kielivapausaloitteelle!
Kohta meillä on pakkovenäjä, jotta pakkoruotsi säilyisi tässsä maassa..!
Asiasta ei saa tietoa, ellei maksa HBL:lle.
Hbl pisti maksumuurin kun liian moni suomenkielinen luki niitä
jatkuvia mollauksia suomenkielisistä.
Vaan eipä enää kiinnostakaan ,tarpeeksi niistä jo tulikin selväksi
mitä meistä ajattelevat.
Ettei vaan RKP rahoittaisi Heinäluoman lausuntoja:
Suomen nykyisen pakkoruotsituksen tausta:
Ongelma syntyy juuri näissä poliittiseen vaikuttamiseen perustettuihin säätiöihin, joista ylivoimaisesti suurin osa ja varallisuudeltaan rikkaimmat ovat suomenruotsalaiset säätiöt. Ne ovat järjestään joko poliittisia tai kielipoliittisia vaikuttajia, joilla pidetään yllä ruotsinkielistä hegemoniaa Suomen tasavallassa.
Peruslähtökohta on se, että "säätiöt ja rahastot turvaavat Rkp:n vaalikassan riittävyyden" (otsikko Helsingin Sanomissa 5.10.2009). Säätiösaariston emo on Svenska Litteratursällskapet, josta raha valuu Svenska kulturfondeniin, Sparbankstiftelsen i Helsngforsiin ja Föreningen Konstsamfundetiin. Näistä raha kierrätetään Steftelsen för det tvåspråliga Finlandiin ja edelleen Rkp:lle.
Ruotsinkieliset säätiöt jakavat rahaa myös suomalaisille puolueille laidasta laitaan, jolla pidetään suut supussa. Erityisen anteliaasti rahaa virtaa kokoomukselle.
HS 9.7.2008 uutisoi, miten Svenskan kulturfonden kasvattaa kaulaa suomenkielisiin säätiöihin. Vuodesta 1998 vuoteen 2002 Svenska kulturfondenin ja Suomen kulttuurirahaston apurahat kulttuurille oli samansuuruista (siis 5 % väestösosuus jakoi 50 % apurahoista, ja 95 % väestöosuus myös 50 %). Vuoteen 2007 ero oli revennyt valtavaksi, kun Kulturfonden jakoi 21 miljoonaa euroa ja Kulttuurirahasto 12 miljoonaa.
Mitä tästä seuraa? Kulturfondenin miljoonista 90 % menee suomenruotsalaisille kulttuurille, mutta 10 %:lla tuetaan suomenkielisiä taiteilijoita, "jotka toimivat ruotsinkielisessä ympäristössä". Niinpä ruotsinmielisten perusteiden keksiminen hakemuksiin alkaa olla jo oma taiteenlajinsa, kirjoittaa HS.
Kaiken lisäksi ruotsinkieliset saavat automaattisesti kaikista valtion kulttuurimäärärahoista 8 % eli puolitoistakertaisesti väestöosuuteen nähden.
(Heikki Tala: http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104123-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6rahan-saaristo:)
Muista uskonnoista ollaan valmiita luopumaan, ja jopa arkipyhiä siirtämään, mutta pakkoruotiuskontoon takerrutaan hullun lailla:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Arkipyhät ja uskontotunnit on uudistettava/a1378183520629