aina kuollessamme ihmisen sielu maadoittuu maahan ja jälleensyntyy, kunnes olemme oppiläksymme oppineet ja karmamme maksaneet-silloin sielu vaihtaa ulottuvuutta ns. pääsee takaisin jumalan valtakuntaan, eikä enää maadoitu jälleensyntymän kiertoon. tämä on ylösnousemus.
sielun vapautus
viimeinen kierros
4147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruumis pala maaksi jälleen,henki palajaa jumlan luo,joko ijankaikkiseen elämään tai ijankaikkiseen vaivaan,nämä kaksi kohtaa on ihmisen hengellä.
Henki ei mene maaksi missään vaiheessa,sen ympärillä ruumis maatuu kun elämämme kerran päättyy täällä.
Henki ja materia jatkavat olemassaoloaan, kumpikin oman tarkoituksensa mukaan.
Taitaa tulla aika tylsäksi ainakin minulla sitten siellä jumalan valtakunnassa ylösnousemuksen jälkeen.
Täällä maan pinnalla on niin paljon tekemistä.
Karma nyt tarkoittaa takertumista maalliseen olomuotoon. Karma on maksettu, kun takertuminen maalliseen olomuotoon on tyystin kadonnut, maailma on kuin ilmaa teidän silmissänne.
Viimeksi kun kuolin, niin muistan vaipuneeni erilaisten värikkäiden kesämaatilojen kautta auvoisaan lepoon, joka ei ollut passiivista vaan täynnä aktiiviteettia lopulta. lepo taynnä kirkkautta, kummallista että vaivuin ihan vain itseeni.
Miten itsestä voi löytyä kirkkaus joka palaa kuin soihtu? Niin se vain on, siellä se olla loimottelee ja unissa palaan joka yö takaisin deevachanin ihanuuteen.
Tekin palaatte, mutta erona on vain se, ettette ihan kaikkea muista. Jos muistaisitte, muistaisitte entisiä elämiä selkeästi ja kertoisilitte niistä ihan tavallisina asioina.
Kun huomasin että on kokonaisuuden kannalta fiksumpaa olla täällä, niin tulin tänne teidän seuraksenne.