dresdenin pommitus

Miksi dresden piti pommittaa maantasalle? Montaka sataatuhatta ihmistä siinä kuoli? Oikea luku on varmaan yli 300.000
15199
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

aloitti terroripommitukset Espanjassa, Puolassa, Hollannissa ja Englannissa? Uhreja oli yli puoli miljoonaa.

Äänestä

"Miksi dresden piti pommittaa maantasalle? Montaka sataatuhatta ihmistä siinä kuoli? Oikea luku on varmaan yli 300.000 "

Nuoha ovat Göbbelsin ja nykykään uusnatsien lukuja. Todellisia uhreja oli reilusti vähemmän, toki silti erittäin paljon. BTW Dresdenissä poltettiin pommituksessa kuolleiden ruumiita ihan samalla systeemillä mitä esimerkikis Treblinkan tuhoamisleirillä (uusnatsien vakioväitehän on, ettei ruumiita muka voi polttaa kasoissa ratakiskojen päällä).

Mutta silleenhän se menee, että jos aloittaa totaalisen sodan, saattaa myös itse joutua kärsimään totaalisesta sodasta. Sodassa kun on oma logiikkansa.

Äänestä
  • ,,,,Mutta silleenhän se menee, että jos aloittaa totaalisen sodan, saattaa myös itse joutua kärsimään totaalisesta sodasta.,,,,

    Siviilit eli naiset, lapset ja vanhukset eivät aloittaneet Saksan käymää totaalista sotaa, suotta sitä oli niille kostaa. Totaalisuuteen syyllistyivät raavaat miehet.

    Äänestä

  • Älä levittele voittajien lukuja. Voittajaa nolottaa ja lukuja koetetaan kaunistella alaspäin.

    Kaupunki oli täynnään suojattomia pakolaislaumoja, it ihan olematon eikä pommisuojia juuri kenellekään. Kyllä kuolleita on täytynyt olla aivan mahdottomasti, ainakin 2-3 kertaa sen kuin mitä pahimmissa muissa kaupunkipommituksissa.

    Äänestä

  • hist. tietäjä kirjoitti:

    ,,,,Mutta silleenhän se menee, että jos aloittaa totaalisen sodan, saattaa myös itse joutua kärsimään totaalisesta sodasta.,,,,

    Siviilit eli naiset, lapset ja vanhukset eivät aloittaneet Saksan käymää totaalista sotaa, suotta sitä oli niille kostaa. Totaalisuuteen syyllistyivät raavaat miehet.

    "Siviilit eli naiset, lapset ja vanhukset "

    Niiltäpä ei asiaa kysytä.

    Kun soditaan totaalisesti, soditaan totaalisesti. Se tarkoittaa että joku voi kipata kaupungit täyteen palopommeja. Saksa aloitti totaalisen sodan ja seurauksena sen kaupungit pommitettiin maan tasalle. Elämä on.

    Äänestä

  • ainakin 100 000 kirjoitti:

    Älä levittele voittajien lukuja. Voittajaa nolottaa ja lukuja koetetaan kaunistella alaspäin.

    Kaupunki oli täynnään suojattomia pakolaislaumoja, it ihan olematon eikä pommisuojia juuri kenellekään. Kyllä kuolleita on täytynyt olla aivan mahdottomasti, ainakin 2-3 kertaa sen kuin mitä pahimmissa muissa kaupunkipommituksissa.

    "Kaupunki oli täynnään suojattomia pakolaislaumoja"

    No eipa tuo sitä tarkoita, että göbbelsin taikka uusnatisen luvut muuttuisivat tosiksi.

    "it ihan olematon eikä pommisuojia juuri kenellekään"

    No voi, voi. Semmoista se on se sota.

    "Kyllä kuolleita on täytynyt olla aivan mahdottomasti, ainakin 2-3 kertaa sen kuin mitä pahimmissa muissa kaupunkipommituksissa. "

    Tuplasti suuremmat tappioluvut mitä esimerkiksi Hampurissa, tarkoittaisivat noin 100 000 kuollutta.

    Äänestä

Koska Saksan maa ja kansa piti tuhota niin maan perusteellisesti, että se ei enää koskaan nousisi siitä uhmaamaan Britannina valta-asemaa manner-Euroopassa. Tosin tilalle tuli N-liitto. Dresdenin tai muidenkaan kaupunkien siviilliväestöllä ei ollut osaa eikä arpaa natsien kansanmurhapolitiikkaan.

Viattomia niissä pommituksissa tapettiin ihan kuin natsitkin tappoivat viattomia.

Äänestä
  • ole koskaan ollut valta-asema keski-Euroopassa. Se ei ole siihen koskaan edes pyrkinyt. Tavoitteena on aina ollut vallan tasapaino.

    "Koska Saksan maa ja kansa piti tuhota niin maan perusteellisesti, että se ei enää koskaan nousisi siitä uhmaamaan Britannina valta-asemaa manner-Euroopassa."

    Päästelit taas pötyä.

    Äänestä

  • Britannialla ei kirjoitti:

    ole koskaan ollut valta-asema keski-Euroopassa. Se ei ole siihen koskaan edes pyrkinyt. Tavoitteena on aina ollut vallan tasapaino.

    "Koska Saksan maa ja kansa piti tuhota niin maan perusteellisesti, että se ei enää koskaan nousisi siitä uhmaamaan Britannina valta-asemaa manner-Euroopassa."

    Päästelit taas pötyä.

    Vallan tasapainolla tarkoittaen, että yksikään Euroopan maa ei nousisi tarpeeksi vahvaksi haastaakseen Britannian ylivaltaa merellä ja merentakaisila alueilla.

    Äänestä

Dresdenistä on luotu runsaasti myyttejä, missä uusnatsi ja revisionistipiirit yrittää liioitella tuhoja ja vähätellä kaupungin sotilaallista merkitystä. Ne kumotaan alla, kas näin:

- pommituksissa kuoli n. 25000 ihmistä, kertoo viimeisin ja tarkin, Dresdenin kaupungin itsensä muutama vuosi sitten tilaama tutkimus

- kaupungissa oli runsaasti tärkeää varusteluteollisuutta, erityisesti tähtäinoptiikkaa ja erinäisiä komponentteja valmistavia tehtaita

- kaupunki oli tärkeä liikenne- ja viestikeskus

Dresdenin pommitus oli täysin hyväksyttävä sotatoimi ja pirun onnistunut sellainen: koko kaupunki käytännössä lamautettiin ja suhteutettuna väkimäärään, tuli sivullisia uhrejakin siedettävä lukema. Toinen vastaava menestystarina oli Hampurin tuho vuonna 1943, jossa 40000 ihmistä kuoli ja kokonainen strategisesti tärkeä miljoonakaupunki lyötiin polvilleen.

Äänestä

Dresden oli elintärkeä rautateiden solmukohta. Pommituksen aikaan puna-armeijan viimeinen talvihyökkäys oli käynnissä valtavalla voimalla ja länsiliittoutuneet tahtoivat auttaa liittolaistaan. Joukkojen huolto ja täydentäminen huomattavasti vaikeutui Dresdenin pommituksen ansiosta. Selvä sotilaallinen kohde. Saksalaiset kantavat siitä vastuun etteivät olleet evakuoineet siviilejä, rikollista typeryyttä.

Tammikuun 12. päivä 1945 alkoi puna-armeijan neljäs ja viimeinen talvihyökkäys ennennäkemättömällä voimalla. Jopa operaatio Bagration jää tässä toiseksi. Painopistesuunnassa hyökkäsi marsalkka Konevin ensimmäinen Ukrainan rintama (armeijaryhmä) ja marsalkka Zukovin ensimmäinen Valko-Venäjän rintama. Näillä marsalkoilla oli käytettävissään 2.1 miljoonaa miestä, 4500 panssarivaunua, 2500 rynnäkkötykkiä, ja yli 75 millin tykkejä ja kranaatinheittimiä 28500. Ilmassa ylivoima oli aivan ehdoton.

Saksalaisten puolustus romahti heti ja joukot etenivät parissa viikossa Oderille. Hyökkäyksen 30. päivänä saksalaiset olivat menettäneet 295000 miestä kaatuneina ja 86000 miestä oli otettu vangiksi. Myös puna-armeija kärsi tuntuvia tappioita. Kaatuneiden suhde vankeihin kertoo että saksalaisten vastarinta oli fanaattista, raivokasta. Itärintamalla oli ennenkin nähty kovia taisteluita mutta nyt ne siirtyivät aivan uudelle tasolle kun puna-armeija alkoi valloittamaan Saksaa. Eräs rintamaupseeri kertoi luottamuksellisesti Alexander Werthille että "paikka paikoin saksalaisten vastarinta tuo mieleen Sevastopolin (kesä 1941), nuo saksalaiset sotilaat voivat olla toisinaan aivan sankarillisia".

Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa. Taistelujen mittasuhteilla ei näille historijoitsijoilla ole mitään väliä, Ardenneilla Saksa lopullisesti lyötiin ja sillä sipuli. Jos aivan objektiivisesti asiaa tarkastelee huomaa että Ardennit oli pikkukahakka verrattuna puna-armeijan suurhyökkäykseen kun otetaan huomioon kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja aiheutetut tappiot.

Äänestä
  • Pommituksissa Saksassa kuoli arviolta 450 000–600 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli 75 000 lasta. Heinäkuusta 1944 lähtien pommituksissa menetti henkensä keskimäärin 13 500 ihmistä kuukaudessa. USA ja Britannia pudottivat Saksaan 1,35 miljoonaan tonnia räjähteitä. Miltei kolmannes (370 000 tonnia) toimitettiin päämääräänsä tammikuusta toukokuuhun 1945. Liittoutuneet olivat vastanneet Goebbelsin Berliinin Urheilupalatsissa 18.2.1943 esittämään uhoavaan kysymykseen "wollt ihr den totalen Krieg?".

    Historiantutkimuksen piirissä on ollut kriittisiä ääniä. Oxfordin yliopiston historian tutkija Adrian Gregory totesi, että "strategia, joka surmaa 75 000 lasta on moraalisesti hämmentävää". Myös historioija Max Hastings luonnehti jo 1979 ilmestyneessä kirjassaan Bomber Command strategisia pommituksia häpeällisiksi. Sotahistorioitsija Antony Beevor on puolestaan korostanut, että Churchillin taktiikkaa tulisi tarkastella silloisten tapahtumien valossa: brittien pommitukset olivat olleet osa "sodan luonnollista kehitystä".
    Itseasiassa keskustelua pommituksista käytiin Britanniassa jo sodan aikana. Sinänsä se oli osoitus toimivasta demokratiasta. Kirjailija Vera Brittain arvosteli jyrkästi Hampurin pommitusta. Alahuoneessa kyseenalaistettiin siviilikohteiden määrätietoinen tuhoaminen. Hallitus väitti iskevänsä vain sotilaskohteisiin. Ehkä selkeimmän näkökulman pommituksiin esitti Chichesterin piispa George Bell helmikuussa 1944. Hänen mukaansa kaikki keinot eivät olleet sallittuja. Päämäärän, demokratian puolustamisen täytyi näkyä keinoissa. "Oikeudenmukaisuus on lippumme päätunnus", julisti Bell.
    Vihdoin maaliskuussa 1945 Churchill esitti RAF:n esikunnalle, että aluepommituksia siviilikohteita vastaan oli vastaisuudessa harkittava tarkkaan. Churchillin huomautuksen syy oli käytännöllinen: voittajat saisivat muutoin huollettavakseen täysin tuhotut kaupungit. Pommitussodan varjot olivat kuitenkin sen verran tummia, että Arthur "Bomber" Harris jäi Britannian aselajien johtajista ainoaksi, jota ei sodan jälkeen palkittu aatelisarvolla.

    Äänestä

  • Ja lisää totuutta.. kirjoitti:

    Pommituksissa Saksassa kuoli arviolta 450 000–600 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli 75 000 lasta. Heinäkuusta 1944 lähtien pommituksissa menetti henkensä keskimäärin 13 500 ihmistä kuukaudessa. USA ja Britannia pudottivat Saksaan 1,35 miljoonaan tonnia räjähteitä. Miltei kolmannes (370 000 tonnia) toimitettiin päämääräänsä tammikuusta toukokuuhun 1945. Liittoutuneet olivat vastanneet Goebbelsin Berliinin Urheilupalatsissa 18.2.1943 esittämään uhoavaan kysymykseen "wollt ihr den totalen Krieg?".

    Historiantutkimuksen piirissä on ollut kriittisiä ääniä. Oxfordin yliopiston historian tutkija Adrian Gregory totesi, että "strategia, joka surmaa 75 000 lasta on moraalisesti hämmentävää". Myös historioija Max Hastings luonnehti jo 1979 ilmestyneessä kirjassaan Bomber Command strategisia pommituksia häpeällisiksi. Sotahistorioitsija Antony Beevor on puolestaan korostanut, että Churchillin taktiikkaa tulisi tarkastella silloisten tapahtumien valossa: brittien pommitukset olivat olleet osa "sodan luonnollista kehitystä".
    Itseasiassa keskustelua pommituksista käytiin Britanniassa jo sodan aikana. Sinänsä se oli osoitus toimivasta demokratiasta. Kirjailija Vera Brittain arvosteli jyrkästi Hampurin pommitusta. Alahuoneessa kyseenalaistettiin siviilikohteiden määrätietoinen tuhoaminen. Hallitus väitti iskevänsä vain sotilaskohteisiin. Ehkä selkeimmän näkökulman pommituksiin esitti Chichesterin piispa George Bell helmikuussa 1944. Hänen mukaansa kaikki keinot eivät olleet sallittuja. Päämäärän, demokratian puolustamisen täytyi näkyä keinoissa. "Oikeudenmukaisuus on lippumme päätunnus", julisti Bell.
    Vihdoin maaliskuussa 1945 Churchill esitti RAF:n esikunnalle, että aluepommituksia siviilikohteita vastaan oli vastaisuudessa harkittava tarkkaan. Churchillin huomautuksen syy oli käytännöllinen: voittajat saisivat muutoin huollettavakseen täysin tuhotut kaupungit. Pommitussodan varjot olivat kuitenkin sen verran tummia, että Arthur "Bomber" Harris jäi Britannian aselajien johtajista ainoaksi, jota ei sodan jälkeen palkittu aatelisarvolla.

    RAF:n tappiotkin olivat olleet kovat: 125.000:sta pommituskomennuskunnan miehestä kuoli tai haavoittui 73.741. Pimeässä lentävän pommituskoneen kauhut keskellä ilmatorjuntatulta tai Messerschmittien metsästäminä ovat jääneet lähtemättömästi monen veteraanin mieleen.

    Äänestä

Miksi Lontoota.

Äänestä

Ainakin jenkit sai kaksitoista vuotta sitten kokea miltä "air campaign" tuntuu omassa nahassa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


relazzu kirjoitti:

Miksi dresden piti pommittaa maantasalle? Montaka sataatuhatta ihmistä siinä kuoli? Oikea luku on varmaan yli 300.000

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu