Lainaus
Perheenyhdistämisen edellytyksenä on riittävä toimeentulon turva
"Hallintovaliokunta esittää perheenyhdistämisten kriteereiden kiristämistä ilmeisesti ilman, että on edes harkittu, miten se toteutetaan kansainvälisten velvoitteiden puitteissa."
Eduskunnan hallintovaliokunta ehdottaa perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentamista ja antaa ymmärtää, ettei perheenyhdistämisen kriteerinä olisi riittävä toimeentulo (HS Kotimaa 9. 2.) ja (HS Mielipide 16. 2.).
Perheenyhdistämisen pääsääntönä on jo nyt, että ulkomaalainen kykenee turvaamaan perheensä toimeentulon itsenäisesti ansiotuloillaan. Maahanmuuttoviraston toimeentulo-ohjeen mukaan kahden aikuisen perheeltä edellytetään 1 530 euron kuukausinettotuloja. Jokainen lapsi lisää toimeentulovaatimusta 450 eurolla. Ilman toimeentulovaatimusta perheenyhdistäminen on mahdollista vain Suomen kansalaisille ja kansainvälistä suojelua saaneille ulkomaalaisille.
Suomen kansalaisten erityiskohtelu ei vaatine lisäperusteluita. Kansainvälistä suojelua saaneiden kohtelu taas perustuu Geneven pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ilmentämiin periaatteisiin, muun muassa perhe-elämän suojaan.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkatilastojen mukaan vuonna 2010 oleskeluluvan sai kansainvälisen suojelun perusteella sai 1 465 ulkomaalaista. Vuosina 2009 ja 2008 määrät olivat 1 206 ja 573. Kolmen viime vuoden aikana 3 244 ulkomaalaista on saanut oleskeluluvan Suomessa, jonka perusteella perheenyhdistäminen on mahdollista ilman turvattua toimeentuloa.
Vaikka oletettaisiin, että kansainvälistä suojelua saaneiden työttömyysaste olisi jopa 50 prosenttia, noin 1 600 työssäkäyvää turvaisi kuitenkin perheensä toimeentulon itse, vaikka laki ei aseta sitä perheenyhdistämisen edellytykseksi. Hallintovaliokunta esittää melko pienen ryhmän perheenyhdistämisten kriteereiden kiristämistä ilmeisesti ilman, että on edes harkittu, miten se toteutetaan kansainvälisten velvoitteiden puitteissa.
Valiokunta näyttää olettavan, että valtaosa turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Kolmen viime vuoden aikana Maahanmuuttovirasto on tehnyt yhteensä 3 839 kielteistä turvapaikka- ja käännyttämispäätöstä. Lukuun eivät sisälly niin sanotussa Dublin- menettelyssä toiseen EU-maahan palautetut.
Puhumalla turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisestä valiokunta johtaa harhaan maahanmuuttokeskustelua. Turvapaikanhakijan perheenyhdistäminen ei ole mahdollista, koska hakijalla ei ole oleskelulupaa, sillä tässä vaiheessa oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä vasta selvitetään. Oleskeluluvan saaneen perheenyhdistämisen kriteerit taas riippuvat hänen oleskelulupansa perusteesta, eivätkä siitä, onko hän ollut turvapaikanhakija.
Maahanmuuttoasioita päätoimena hoitavana asianajajana olen vuosia ihmetellyt maahanmuuttoa koskevan keskustelun huonoa tasoa. Keskustelu ei perustu tosiasioihin eikä maahanmuuton käytäntöihin. Muutos 2011 ja halla-aholaiset marisevat keskustelun puutteesta ilman konkreettisia tosiasioihin perustuvia muutosehdotuksia. Kriitikot olivat kuitenkin kovin hiljaa muun muassa Astrid Thorsin ministeriön rajoittaessa turvapaikanhakijoiden työntekooikeutta, vaikka liikkeen keskeinen huolenaihe lienee turvapaikanhakijoiden valtiolle aiheuttama taloudellinen rasitus.
Valiokunta olettaa, että turvapaikanhakijat tulevat Suomeen perheenyhdistämisen taloudellisten kriteereiden puutteellisuuden vuoksi. Logiikka on yhtä perusteltu kuin ulkosuomalaisten leimaaminen vieraiden valtioiden sosiaalipummeiksi.
Valiokunnan ulostuloa selittää vain vaalien läheisyys. Mikäli maahanmuutosta halutaan käydä asiallista keskustelua, tulee perustua tosiasioihin. Keskustelun asiapohja näyttää kuitenkin hataralta jo ennen vaaleja.
Ville Punto
asianajaja
Helsinki
Perheenyhdistämisen edellytyksenä on riittävä toimeentulon turva
"Hallintovaliokunta esittää perheenyhdistämisten kriteereiden kiristämistä ilmeisesti ilman, että on edes harkittu, miten se toteutetaan kansainvälisten velvoitteiden puitteissa."
Eduskunnan hallintovaliokunta ehdottaa perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentamista ja antaa ymmärtää, ettei perheenyhdistämisen kriteerinä olisi riittävä toimeentulo (HS Kotimaa 9. 2.) ja (HS Mielipide 16. 2.).
Perheenyhdistämisen pääsääntönä on jo nyt, että ulkomaalainen kykenee turvaamaan perheensä toimeentulon itsenäisesti ansiotuloillaan. Maahanmuuttoviraston toimeentulo-ohjeen mukaan kahden aikuisen perheeltä edellytetään 1 530 euron kuukausinettotuloja. Jokainen lapsi lisää toimeentulovaatimusta 450 eurolla. Ilman toimeentulovaatimusta perheenyhdistäminen on mahdollista vain Suomen kansalaisille ja kansainvälistä suojelua saaneille ulkomaalaisille.
Suomen kansalaisten erityiskohtelu ei vaatine lisäperusteluita. Kansainvälistä suojelua saaneiden kohtelu taas perustuu Geneven pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ilmentämiin periaatteisiin, muun muassa perhe-elämän suojaan.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkatilastojen mukaan vuonna 2010 oleskeluluvan sai kansainvälisen suojelun perusteella sai 1 465 ulkomaalaista. Vuosina 2009 ja 2008 määrät olivat 1 206 ja 573. Kolmen viime vuoden aikana 3 244 ulkomaalaista on saanut oleskeluluvan Suomessa, jonka perusteella perheenyhdistäminen on mahdollista ilman turvattua toimeentuloa.
Vaikka oletettaisiin, että kansainvälistä suojelua saaneiden työttömyysaste olisi jopa 50 prosenttia, noin 1 600 työssäkäyvää turvaisi kuitenkin perheensä toimeentulon itse, vaikka laki ei aseta sitä perheenyhdistämisen edellytykseksi. Hallintovaliokunta esittää melko pienen ryhmän perheenyhdistämisten kriteereiden kiristämistä ilmeisesti ilman, että on edes harkittu, miten se toteutetaan kansainvälisten velvoitteiden puitteissa.
Valiokunta näyttää olettavan, että valtaosa turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Kolmen viime vuoden aikana Maahanmuuttovirasto on tehnyt yhteensä 3 839 kielteistä turvapaikka- ja käännyttämispäätöstä. Lukuun eivät sisälly niin sanotussa Dublin- menettelyssä toiseen EU-maahan palautetut.
Puhumalla turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisestä valiokunta johtaa harhaan maahanmuuttokeskustelua. Turvapaikanhakijan perheenyhdistäminen ei ole mahdollista, koska hakijalla ei ole oleskelulupaa, sillä tässä vaiheessa oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä vasta selvitetään. Oleskeluluvan saaneen perheenyhdistämisen kriteerit taas riippuvat hänen oleskelulupansa perusteesta, eivätkä siitä, onko hän ollut turvapaikanhakija.
Maahanmuuttoasioita päätoimena hoitavana asianajajana olen vuosia ihmetellyt maahanmuuttoa koskevan keskustelun huonoa tasoa. Keskustelu ei perustu tosiasioihin eikä maahanmuuton käytäntöihin. Muutos 2011 ja halla-aholaiset marisevat keskustelun puutteesta ilman konkreettisia tosiasioihin perustuvia muutosehdotuksia. Kriitikot olivat kuitenkin kovin hiljaa muun muassa Astrid Thorsin ministeriön rajoittaessa turvapaikanhakijoiden työntekooikeutta, vaikka liikkeen keskeinen huolenaihe lienee turvapaikanhakijoiden valtiolle aiheuttama taloudellinen rasitus.
Valiokunta olettaa, että turvapaikanhakijat tulevat Suomeen perheenyhdistämisen taloudellisten kriteereiden puutteellisuuden vuoksi. Logiikka on yhtä perusteltu kuin ulkosuomalaisten leimaaminen vieraiden valtioiden sosiaalipummeiksi.
Valiokunnan ulostuloa selittää vain vaalien läheisyys. Mikäli maahanmuutosta halutaan käydä asiallista keskustelua, tulee perustua tosiasioihin. Keskustelun asiapohja näyttää kuitenkin hataralta jo ennen vaaleja.
Ville Punto
asianajaja
Helsinki
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tosiaan on hataralla pohjalla, kun kaikenmaailman rikollisia haalitaan afrikasta asti täysihoitoon, ilman mitään toimeentuloedellytyksiä.
Lakkaa nilvimästä lähes minun nikilläni. Suomeen ei "haalita rikollisia afrikasta asti", vaan maahan tulee joko kiintiöpakolaisia n. 750 vuodessa tarkoin valituista maista pakolaisleireiltä, omatoimisesti maahan hakeutuvia turvapaikanhakijoita tai työn tai avioliiton (tai perheenyhdistämisen) perusteella tulevia yksilöitä.
Toimeentuloedellytykset vaihtelevat, mutta paranevat heti, kun rasismi vähenee. Monet tulijat ovat muuten naisia ja lapsia; lapset päätyvät kouluun ja sitä kautta työelämään, naiset taas huolehtivat perheistään ja vähentävät näin toimeentulotuen tarvetta. Et tainnut tietää, että useimmat maahanmuuttajanaiset opiskelevat ahkerasti suomenkieltä ja hakeutuvat esimerkiksi ev.lut.kirkon ylläpitämille ompelukursseille ja sen jälkeen valmistavat perheen vaatteet itse?
90% somaleista on ängennyt tänne "toissijaisen suojelun" perusteella, ja vaikka osa heistä on oleskellut maassa jo 20 vuotta, on kielen oppiminen ja työllistyminen ollut kovin huonoa. Somalikielen tulkeille on kova kysyntä.
Hassua, että väität somaleiden kalliiden merkkivaatteiden olevan kotikutoisia. Varmaan kultaketjutkin on itse näperreltyjä, kuten myös iphonet.
mette.soderman
Lakkaa nilvimästä lähes minun nikilläni. KUMPI OLI ENSIN ???
"että useimmat maahanmuuttajanaiset opiskelevat ahkerasti suomenkieltä ja hakeutuvat esimerkiksi ev.lut.kirkon ylläpitämille ompelukursseille " SIIS ISLAMINUSKOISET NAISET HAKEUTUVAT EV.LUT.KIRKON KURSEILLE .......???? OLETKOS METTE TROLLI TAI MUUTEN IHAN PIHALLA....
Ei mette sanonut että "islaminuskoiset naiset...". Useimmat maahanmuuttajanaiset eivät tietenkään voi olla muslimeja, sillä muslimeja on häviävän pieni osa maahanmuuttajista.
Taidat olla aika tollo.
Rekisteristä löytyy vain yksi.
Merkkivaatteet eivät voi olla kotikutoisia, jo ihan määritelmän perusteella. Somaleilla niitä ei myöskään ole.
Ville oli eilen oikein telkkarissa ja näytti " sattumalta " nyrkkeilytaitojaan. Eli jos mulle alat niin....