Etelä-Suomen Sanomat on Lahden talousalueen ykköslehti, joka kamppailee menestyksellisesti Suomen poliittisimman maakuntalehden tittelistä. Se on ajanut koko historiansa ajan häpeilemättömän avoimesti vuorineuvosten, suuyrittäjien, Kokoomuksen ja muiden yhteiskuntamme vauraimpien agendaa. Jako oikeassa ja väärässä oleviin -- hyviksiin ja pahiksiin -- tehdään joka päivä heti kakkossivun pääkirjoituksessa. Sitä seuraa usein ohjeistus rivikansalaisille, kuinka elää herrojen nuhteessa. Lehti on myös usein liikkeellä puutteellisin tai jopa virheellisin tiedoin pelkän asenteensa varassa. Se ei ole kuitenkaan mellastusta vaimentanut.
Tässä tuore näyte aamun pääkirjoituksesta: "ylivoimaisesti suurin vaikutus työn tarjontaan ja työurien pidentämiseen on eläkeiän nostamisella, mutta siinä asiassa hallitus on yhä sosiaalidemokraattien vanki". Demareita saa ja pitää toki syyttää monesta asiasta, mutta tässä kohtaa lehti on taas kerran ristiretkellä pelkän tunteen vallassa ja asiantuntemattomuutensa oikeutuksella. Esimerkiksi Tilastokeskus yritti hiljattain kahteen otteeseen tehdä julkisuudessa selväksi sen, että eläkeiän nostamisella ja nuorison opiskeluaikojen nopeuttamisella ei ole merkittävää kansantaloudellista merkitystä, koska kyseiset ikäluokat ovat suhteellisen pieniä. Tilastokeskuksen mielestä hallituksen olisi syytä panostaa keski-ikäisten (tässä tapauksessa muistaakseni ikäluokat (35-)45-55) työllisyysasteen nostamiseen, jos se haluaa saada vähänkään merkittäviä taloudellisia vaikutuksia aikaiseksi. Toisin sanoen olisi keskityttävä keski-ikäisten työttömyyden vähentämiseen. Tämäkin viisas kannanotto lienee mennyt harakoille poliitikkojen lomaillessa ja siksi, ettei se sovi vallassa olevien agendaan.
Eläkeiän nostaminen ei myöskään vaikuta työn tarjontaan, toisin kuin lehti antaa ymmärtää. Se vaikuttaa ainoastaan työvoiman tarjontaan sitä lisäävästi. Sen sijaan työnantajat voivat lisätä tai vähentää työn tarjontaa. Jos eläkeiän nostamisen vuoksi työmarkkinoiden käytössä pidettävä ikääntynyt työvoima joutuu työttömäksi, tarkoittaa se tilanteen heikentymistä nykyisestään kansantalouden tasolla. Se ei tunnu lehteä huolettavan, vaikka työvoimasta on jo nyt ylitarjontaa.
Omistajiensa näköinen lehti ja lehtensä näköinen maakunta.
Tässä tuore näyte aamun pääkirjoituksesta: "ylivoimaisesti suurin vaikutus työn tarjontaan ja työurien pidentämiseen on eläkeiän nostamisella, mutta siinä asiassa hallitus on yhä sosiaalidemokraattien vanki". Demareita saa ja pitää toki syyttää monesta asiasta, mutta tässä kohtaa lehti on taas kerran ristiretkellä pelkän tunteen vallassa ja asiantuntemattomuutensa oikeutuksella. Esimerkiksi Tilastokeskus yritti hiljattain kahteen otteeseen tehdä julkisuudessa selväksi sen, että eläkeiän nostamisella ja nuorison opiskeluaikojen nopeuttamisella ei ole merkittävää kansantaloudellista merkitystä, koska kyseiset ikäluokat ovat suhteellisen pieniä. Tilastokeskuksen mielestä hallituksen olisi syytä panostaa keski-ikäisten (tässä tapauksessa muistaakseni ikäluokat (35-)45-55) työllisyysasteen nostamiseen, jos se haluaa saada vähänkään merkittäviä taloudellisia vaikutuksia aikaiseksi. Toisin sanoen olisi keskityttävä keski-ikäisten työttömyyden vähentämiseen. Tämäkin viisas kannanotto lienee mennyt harakoille poliitikkojen lomaillessa ja siksi, ettei se sovi vallassa olevien agendaan.
Eläkeiän nostaminen ei myöskään vaikuta työn tarjontaan, toisin kuin lehti antaa ymmärtää. Se vaikuttaa ainoastaan työvoiman tarjontaan sitä lisäävästi. Sen sijaan työnantajat voivat lisätä tai vähentää työn tarjontaa. Jos eläkeiän nostamisen vuoksi työmarkkinoiden käytössä pidettävä ikääntynyt työvoima joutuu työttömäksi, tarkoittaa se tilanteen heikentymistä nykyisestään kansantalouden tasolla. Se ei tunnu lehteä huolettavan, vaikka työvoimasta on jo nyt ylitarjontaa.
Omistajiensa näköinen lehti ja lehtensä näköinen maakunta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.