Aloin katsomaan tilastoja kirkkoon kuulumisesta. V.1970 kirkkoon kuului 95% väestöstä. V.1980 90%. 1990 88%. Ja vielä V. 2000 85%. Kuten huomataan kirkkoon kuuluminen oli vielä aika hyvällä tasolla vuoteen 2000 asti, tosin koko ajan se laski, mutta hyvin hitaasi.
Mutta nyt vasta viime vuodet ovat olleet kylmää kyytiä kirkolle. Tämän vuoden lopulla ollaan 75% paikkeilla aika tarkkaan. Tämän vuosikymmenen lopulla ollaan tilanteessa, että joka kolmas ei enää kuulu kirkkoon. Tämä on selvä suunta jota kirkko ei käännä mitenkään.
Mutta nyt vasta viime vuodet ovat olleet kylmää kyytiä kirkolle. Tämän vuoden lopulla ollaan 75% paikkeilla aika tarkkaan. Tämän vuosikymmenen lopulla ollaan tilanteessa, että joka kolmas ei enää kuulu kirkkoon. Tämä on selvä suunta jota kirkko ei käännä mitenkään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Noin prosenttiyksikkö lähtee vuodessa. Odottavan aika on pitkä, mutta eipä tässä mihinkään ole kiire. Kyllä ne kirkon rahastus- ja muut oikeudet vielä puretaan.
"Mutta nyt vasta viime vuodet ovat olleet kylmää kyytiä kirkolle."
Koska internet-yhteisöt ovat yleistyneet vasta viime vuosina. Esim Facebook ja Youtube on perustettu vasta 2004 ja 2005. Internetin käyttö yleistyy edelleen, joten mahdollisuuksia on että vauhti vaan kiihtyy.
Internetin käyttö ja nopea tiedonkulku on vasta alkanut oikeasti kehittyä viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyisin kirkon toilailut voi jakaa netissä nopeasti ja tehokkaasti isolle joukolle. Myös paikalliset uutiset ovatkin nopeasti koko maan uutisia kun esim Iltalehdet tekee jutun kännipapeista vaikka kuinka pienellä paikkakunnalla.
Myös monien nettiuutisten kommentointimahdollisuus näyttää lukijalle, että hei useat ovatkin tuota mieltä, eihän tässä tarvitsekaan kuulua kirkkooon "koska kaikki muutkin kuuluu". Eikä uskovaisten kommenteista löydy koskaan mitään järkevää ja se kyllä loistaa suoraan silmille.
Tietoisuus asioista myös lisääntyy. Yhä usempi tietää että kuoleminen ja hautaamien ei ole kristittyjen yksinoikeus, kirkkoon kuulumatonkin pääsee kuoltuaan hautaan. Lapsikin saa nimen vaikka ei liitettäisi seurakuntaa ja kastettaisi. Naimisiinkin pääsee ilman papin siunaamisia ja muita taikamenoja. Rippikoulua ei ole mikään pakkokäydä jne.
Ja yhä suurempi osa kansasta vaan nauraa röhähtää kun kuulee kirkosta.
Menneitten aikojen laitos!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kirkon aate on niin umpikorni ettei siihen edes papisto usko!
Jatkossa kirkko menettää enemmän jäseniään pakkokasteiden vähetessä, kuin eroamisten kautta. Toki erotkin ovat jatkossa varmasti ainakin nykytasolla, mutta kun pakkokastettuja on entistä vähemmän se puree rajummin kirkon jäsenmäärään kuin erot.
Yksi teknologinen kehitys, joka kiihdyttää kirkosta eroamista on älypuhelimien yleistyminen.
Duoda...
enpä oikein tuohon usko!
Kyllä se on toisen maailmansodan jälkeinen uskonnollisen kasvatuksen hiipuminen ja viimeisten 10-15 vuoden aikana tapahtunut tiedon helpottunut saaminen, joka on murtanut kirkon selkärangan.
Nyt jo moni piispa miettii, miten pääsisi kasvojaan menettämättä, pois epätoivoisesta oravanpyörästä. Mitä vaan tekevät, eroluvut vaan kasvavat!
Kyllä siinä fiksut piispat turhautuvat väkisinkin!
Ja tunne senkun leviää alempiin hierarkiakerroksiin...
Voisi kuvitella että tiedonvälitys varsinkin alakoulussa voi lisääntyä kun voi kaivaa netistä tukea väitteille. Mutta varsinkaan alakoululaisten kirkosta eroaminen ei varmaan kyllä hirveästi lisäänny tuon takia.
Ellei sitten lapsoset keksi joukolla: en minäkään halua mennä uskontotunnille kun kaverikaan ei mene! Ja netissä sanottiin että kirkkoon kuuluminen on tyhmää ja uskovaiset ovat tyhmiä!
Uskonnoton vanhempi tuskin jaksaa kovin paljoa pyristellä mankumista vastaan. Uskovainen ehkä jaksaa.
Miksi uskonnottoman vanhemman lapsi kävisi uskontotunnilla ja/tai kuuluisi kirkkoon? Eikä tarvitse sanoa koska kaste. Jos uskonnottomat vanhemmat pelkäävät syyllistämistä ja ahdistelua uskovaisten sukulaistensa taholta, he voivat ihan vapaasti loitsuttaa lapsensa ja erottaa tämän silti kirkosta.
Jos lapsen on käytävä uskontotunnilla ja kuuluttava kirkkoonkin sukulaisten vuoksi, on ehkä sen uskonnottoman aika kasvaa aikuiseksi ja tehdä omat päätöksensä itse.