Perussuomalaisten ajama katsastuslaki pudottaa hintoja

Ismo Soukola (ps):

Arvoisa herra puhemies! Jos edellinen katsastuslain muutos, jossa viranomaistoiminta yksityistettiin, oli askel väärään suuntaan, niin nyt mennään kyllä metsään sellaista vauhtia, että heikompaa hirvittää.

Tuolloin katsastuksen muutoksen taustalla oli keinotekoinen tarve saada aikaan kilpailua — ja kilpailuahan saatiin. Henkilöautojen katsastusmaksut ovat nousseet pahimmillaan yli kaksinkertaisiksi siitä, mitä ne olivat silloin, kun katsastus oli viranomaistoimintaa. Ikävintä tässä tietenkin on se, että katsastusliiketoiminnan voitot valuvat pääsääntöisesti ulkomaisille pääomasijoittajille.

Minä yritän kyllä löytää kuitenkin yhden positiivisen seikan silloisesta muutoksesta, ja olkoon se sitten se, että sen jälkeen kun katsastustoiminta vapautettiin, ei enää tarvinnut lakki kourassa pelätä ajamista katsastuskonttorille, vaan siellä ruvettiin jopa tarjoamaan kahvia sillä aikaa, kun autoa katsastettiin.

Ajoneuvon katsastamisen perimmäinen tarkoitus on varmistaa sen liikenneturvallinen kunto. Mikäli katsastuslupa annetaan ajoneuvokorjaamolle, on vaara, ettei katsastuksella enää pelkästään varmisteta liikenneturvallisuutta vaan myös katsastusta tekevän korjaamoyrityksen työllistymistä löytämällä katsastettaessa sellaisia vikoja, jotka on välittömästi korjattava.

Ministeriön mukaan katsastustoiminnan uudistamisen tavoitteena on myös palveluiden saatavuuden lisääminen. Jo nyt katsastuskonttoreita on lähes 350. Vertailu pääkaupunkiseudulta: pääkaupunkiseudulla oli vuonna 1995 neljä katsastuskonttoria, nyt niitä on 42. Autokanta ei pääkaupunkiseudulla sen enmpää kuin muuallakaan maassa kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa, ja tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vain suuret toimijat pärjäävät kilpailussa.

On harhakuva, että toiminnan vapauttaminen lisäisi toimijoiden määrää. Onhan meillä päivittäistavarakauppakin vapaata, ja silti kaksi suurinta toimijaa kuorivat kermat kakun päältä. Toki muutama pienyrittäjäkin joukossa on, mutta sama asia on katsastustoiminnassa.

Arvoisa puhemies! Katsastustoiminnan riippumattomuutta pyritään varmistamaan laatusertifikaation ja valvonnan avulla. Täällä on esitetty hyvinkin liikuttavan sinisilmäisiä kuvia siitä, mitenkä katsastusta ja ylikorjaamista valvotaan, mutta kuinkahan moni tässäkään salissa on a) seurannut oman autonsa katsastamista siellä pukin alla, (Mikko Savola: Minä olen!) tai b) vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti selvittänyt ajoneuvonsa alustan kuntoa määräajoin, jolloinka pystyisi hyvinkin tarkkaan sitten kertomaan, milloinka esimerkiksi ohjausakselin nivelkumit ovat puhki.

Tämä valvonta jälkikäteen on aivan mahdotonta: kuka voi siinä vaiheessa sanoa, että autoa on ylikorjattu, jos katsastusmies on antanut tuomion, että se on ollut viallinen ja se on pitänyt korjata. Sitä on mahdotonta jälkeenpäin valvoa. Eli mitenkä se valvonta toimii, kun ei se tahdo nykyäänkään toimia?

Laatusertifikaatti itsessään ei takaa vaadittua laatua. Trafi itse teki vuoden 2011 lopussa tarkastuksen, ja näissä katsastuskonttoreissa, joissa laatusertifikaatti on olemassa — oli silloin ollut olemassa jo pitemmän aikaa — oli kaikkein huonoimmat tulokset saatavilla.

Laadunvalvontaan ja riippumattomuuden varmistamiseen tarvitaan viranomaisvalvontaa, jota nykytilanteessa, erilaisten tuottavuusohjelmien paineessa, ei ole odotettavissa. Siksi koko katsastustoimi tulisikin palauttaa takaisin viranomaistoiminnaksi, jonka valvonta meillä on jo olemassa. Lisäksi tulisi vakavasti miettiä uusien autojen katsastustarvetta, ainakin viiden ensimmäisen käyttövuoden ajalta.

Arvoisa herra puhemies! Minä pyrin asioista löytämään aina positiivisenkin kannan. Tässä lakiesityksessä positiivista olisi se, että määräaikaiskatsastuksessa hylättyä ajoneuvoa ei tarvitsisi enää uusintakatsastaa samassa paikassa. Tämä seikka parantaa autoilijan oikeusturvaa, sillä ei suinkaan ole tavatonta, että ajoneuvo on hylätty katsastuskonttorin viallisen mittalaitteen näyttämän perusteella. Nyt annettaisiin sentään mahdollisuus hakea se kuuluisa toinen mielipide.

Tuossa oli sanottu koko totuus, lisään kuitenkin vielä tuon kilpailun
piti laskea hintoja kun tulee lisää yrittäjiä, mutta miten kävi?

Leipomot,teurastamot,eineskeittiöt, maatalous karjankasvatus,
meijerit ja monet muut ovat nyt suurten yrittäjien käsissä eikä
hintakilpailua ole päinvastoin hinnat ovat moninkertaistuneet.

Lukekaa 30 luvun lamasta, juuri näin sekin tehtiin, isot firmat myi tuotteitaan
alihintaan kunnes pienyrittäjät joutui lopettamaan.