Väinö Linnan kirjasta tunnetuksi tullut JR 8? Tuskin vain. Rykmentti kärsi tosin raskaita tappioita: 477 kuollutta sotilasta ja kokonaistappiot lienevät olleet noin tuhat miestä.
Mutta kyllä hurjempia verilöylyjä läpi käyneitä rykmenttejä oli monta. Esim.
JR 53: 589 kuollutta
JR 12: 752 kuollutta
JR 4: 495 kuollutta
JR 9: 569 kuollutta
JR 26: (ässärykmentti) 617 kuollutta
JR 7: 588 kuollutta
JR 6: 629 kuollutta
No mitenkäs se sitten tämä Linna rykmentti kärsi viimeisenä sotavuonna? Sen tappiot olivat 213 kuollutta ajalta 1.tammikuuta - 5.syyskuuta 1944.
Mutta samaan aikaan Adolf Ernroothin JR 7:ssä peräti 904 sotilasta menetti henkensä. Niistä 811 kesäkuun 9.päivän ja syyskuun 5.päivän välisenä aikana.
Ei se tuo Linnan rykmentti siis todellisuudessa ollut edes pahimmissa paikoissa. Ja Linna itsehän ei edes osallistunut rintamasotaan vuosina 1942-44. Ei hän tiedä kesän 1944 taisteluista mitään muuta kuin mitä kuuli muilta veteraaneilta.
Mutta kyllä hurjempia verilöylyjä läpi käyneitä rykmenttejä oli monta. Esim.
JR 53: 589 kuollutta
JR 12: 752 kuollutta
JR 4: 495 kuollutta
JR 9: 569 kuollutta
JR 26: (ässärykmentti) 617 kuollutta
JR 7: 588 kuollutta
JR 6: 629 kuollutta
No mitenkäs se sitten tämä Linna rykmentti kärsi viimeisenä sotavuonna? Sen tappiot olivat 213 kuollutta ajalta 1.tammikuuta - 5.syyskuuta 1944.
Mutta samaan aikaan Adolf Ernroothin JR 7:ssä peräti 904 sotilasta menetti henkensä. Niistä 811 kesäkuun 9.päivän ja syyskuun 5.päivän välisenä aikana.
Ei se tuo Linnan rykmentti siis todellisuudessa ollut edes pahimmissa paikoissa. Ja Linna itsehän ei edes osallistunut rintamasotaan vuosina 1942-44. Ei hän tiedä kesän 1944 taisteluista mitään muuta kuin mitä kuuli muilta veteraaneilta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja mitä sitten?
Joo. Aika isot tappiot mutta niin ne olivat myös jääkäripataljoonilla 2,3,4 ja 5. Siis niissä yksiköissä jotka kuuluivat panssaridivisioonaan.
Niiden tappiot olivat viimeisenä kesänä (kesä-syyskuu 1944):
JP 2: 183 kuollutta
JP 3: 210 kuollutta
JP 4: 163 kuollutta
JP 5: 139 kuollutta
yhteensä....695 kuollutta. Yhdessä haavoittuneiden kanssa määrä lienee ollut noin kaksi tuhatta eli 2/3 kokonaisvahvuuksista.
Mitä se vatipää taas herjaa Linnaa. Mee lukee rumaa ankapoikasta perseposki.
JR 50: 1072 Kaatunutta.
Luvusta puuttuu kaatunut rykmentin komentaja Kaarlo Heiskanen. Kenraali sairasti vaikeaa parantumatonta sairautta ja "kaatui" oman käden ja aseensa kautta 6.11.1962.
JR 50 menetti kuolleina 313 henkilöä 25.6.-31.12.1941
Viimeisenä sotavuonna 1944 se menetti 1.1.44-05.09.44 ..... 270 henkilöä.
koskaan komentanut JR 50:ä. Se kuului kyllä hänen divisioonaansa.
"Luvusta puuttuu kaatunut rykmentin komentaja Kaarlo Heiskanen."
pitää muistaa, että "Tuntematon sotilas" ei ole mikään historiallinen dokumentti, vaan romaani, siis periaatteessa fiktio. Väinö Linna kyllä korosti ko. seikkaa riittävän monta kertaa. Monet tapahtumat ovat pitkälti todenmukaisia, mutta ovat tapahtuneet romaanissa aivan eri aikaan kuin todelisuudessa jne.. Myös henkilöt ovat usein eri ihmisten yhdistelmiä tai kokonaan mielikuvituksen tuotetta.
"Ei hän tiedä kesän 1944 taisteluista mitään muuta kuin mitä kuuli muilta veteraaneilta. "
Entä sitten? Hyvän sotaromaanin voi kirjoittaa vaikkei olisi edes ollut armeijassa! Ja Linnan teosta pidettäneen todella hyvänä Suomen mittakaavassa.
J. L. Runeberg oli hädin tuskin syntynyt (*1804) Suomen sotien 1808-1809 aikaan, mutta kirjoitti silti siitä sodasta tunnetuimman teoksen Suomessa.
Miksi muuten 21-vuotias alikersantti Väinö Linna siirrettiin rintamajoukoista koulutuskeskukseen eikä häntä koskaan enää kutsuttu rintamapalvelukseen edes viimeisenä sotakesänä? Yleensä täydennysmieheksi taistelujoukkohin lähtettiin hyvin pian tappoiden kasvettua näitä miehiä joilla oli sotakokemusta.
Todettiinko Linna psyykkisesti vammautuneeksi jo v. 1941 ja katsottiinko ettei hänestä ole enää ryhmänjohtajaksi sotaoloissa.
"Miksi muuten 21-vuotias alikersantti Väinö Linna siirrettiin rintamajoukoista koulutuskeskukseen eikä häntä koskaan enää kutsuttu rintamapalvelukseen edes viimeisenä sotakesänä?"
Vaikeata sanoa. Kouluttajiksi haluttiin nimenomaan kokeneita alijohtajia, joilla oli tehtävään sopiva luonne. Linna varmaan vastasi vaatimuksia.
"Yleensä täydennysmieheksi taistelujoukkohin lähtettiin hyvin pian tappoiden kasvettua näitä miehiä joilla oli sotakokemusta."
Toisaalta uusia koulutettavia tuli kaiken aikaa eikä sodan päättyminen ollut näköpiirissä. Olisi ollut outoa, jos kouluttajina olisi ollut kokemattomia miehiä?
"Todettiinko Linna psyykkisesti vammautuneeksi jo v. 1941 ja katsottiinko ettei hänestä ole enää ryhmänjohtajaksi sotaoloissa. "
Hehe! Et nyt ajattele asioita loppuun? Vihjaiset, että paras henkilö kouluttamaan uusia sotilaita rintamalle on se, joka on PSYYKKISESTI VAMMAUTUNUT tai SOPIMATON RYHMÄNJOHTAJAKSI!
Itse asiassa tuo tehtävä oli varsin vaativa sota-ajan oloissa!