Viime vuosisadalla käytyjen maailmansotien osalta historioitsija ja ihmiset yleensäkin tekevät sen virheen että he arvioivat sodan lopputulosta liian hätiköidysti välittömästi aseiden vaimennettua. Jos ottaisimme kuitenkin tarkasteluajanjaksosti seuraavan päivän sijasta vasta seuraavan ja sitä seuraavan sukupolven viiveen saamme muutamia varsin kiinnostavia havaintoja:
1. Maailmansota.
Venäjän pyrkimys tulla moderniksi yhteiskunnaksi kokee tappion. Maan ottaa komentoonsa rikollisten ja mielipuolien joukkio kaappaamalla röyhkeästi vallan.
Saksan pyrkimys imperialistiseksi maailmanvallaksi estetään ja Saksan kansaa aletaan simputtamaan ja nöyryyttämään niin että se lopulta valitsee kapitalismin kriisin myötä kansallissosialistisen tien. Kaiken yllä on brittiläisen imperiumin pyrkimys tuhota ja alaspainaa Saksa oli sen hallitusmuota mikä tahansa.
Ranskan henkinen selkäranka murtuu. Maa joutuu kommunistien ja muiden epämääräisten vasemmistolaisten hillujien temmellyskentäksi. Ranska pelkää täst edes sotaa yli kaiken.
Sodan suurin seuraus on brittiläisen imperiumin vallan heikkeneminen sekä USA:n nousi maailman johtavaksi länsivallaksi myös sotilaalliselta potentiaalilta vaikka maa demilitarisoituu nopeasti 1920-luvun alussa.
2. maailmansota
Brittiläisen imperiumin täydellinen romahdus. Neuvostoliiton alamäki alkaa kun sodassa rajusti murjottu maa joutuu demografiseen ja työvoimapoliittiseen kriisiin. Asiaa pahentaa se, että teollisuutta ei tuoda takaisin maan keskiosasta läntisiin provinsseihin. "Voittajana" se kuvittelee voivansa kilpailla USA:n kanssa hegemoniassa lietsomalla kaikenlaisia kommunistisia hankkeita eteenkin kehitysmaissa.
USA, Kiina ja Intia sodan suurimmat voittajat. USA:n huippuhetket ajoittuvat 1950- ja 1960-luvulle. 1970-luvulla alkavat vaikeudet joita pahentaa myös väestöllistä koheesiota horjuttava maahanmuuttopolitiikka (aasialaiset ja latinot).
Mitä pitemmälle vuosisata etenee nousee Kiinan merkitys. 2000-luvulla Kiina nousee USA:n uhkaajaksi ja joissakin asioissa jopa sen ohi.
Neuvostoliitto antautuu USA:lle Reyjakvikin kokouksessa v. 1985. Kommunismi on romahtanut. Venäjä on heikko ja vanhentunut valtio jatkamaan imperiumin perinnettä. USA ja Kiina eivät ota sitä enää vakavasti.Saksa on noussut jälleen Euroopan tärkeimmäksi valtioksi.
JOHTOPÄÄTÖS:
Maailmansotien lopputulokset sinetöivät USA:n, Kiinan ja Intian nousut maailman tärkeimmiksi valloiksi. Sen sijaan Neuvosto-Venäjä ja Britannia olivat suurimmat häviäjät. Saksan ja Japanin suhteellinen asema on lähes yhtä vahva kuin se oli v. 1914 tai 1938. Niitä on lähes mahdotonta siis pitää todellisina häviäjinä.
1. Maailmansota.
Venäjän pyrkimys tulla moderniksi yhteiskunnaksi kokee tappion. Maan ottaa komentoonsa rikollisten ja mielipuolien joukkio kaappaamalla röyhkeästi vallan.
Saksan pyrkimys imperialistiseksi maailmanvallaksi estetään ja Saksan kansaa aletaan simputtamaan ja nöyryyttämään niin että se lopulta valitsee kapitalismin kriisin myötä kansallissosialistisen tien. Kaiken yllä on brittiläisen imperiumin pyrkimys tuhota ja alaspainaa Saksa oli sen hallitusmuota mikä tahansa.
Ranskan henkinen selkäranka murtuu. Maa joutuu kommunistien ja muiden epämääräisten vasemmistolaisten hillujien temmellyskentäksi. Ranska pelkää täst edes sotaa yli kaiken.
Sodan suurin seuraus on brittiläisen imperiumin vallan heikkeneminen sekä USA:n nousi maailman johtavaksi länsivallaksi myös sotilaalliselta potentiaalilta vaikka maa demilitarisoituu nopeasti 1920-luvun alussa.
2. maailmansota
Brittiläisen imperiumin täydellinen romahdus. Neuvostoliiton alamäki alkaa kun sodassa rajusti murjottu maa joutuu demografiseen ja työvoimapoliittiseen kriisiin. Asiaa pahentaa se, että teollisuutta ei tuoda takaisin maan keskiosasta läntisiin provinsseihin. "Voittajana" se kuvittelee voivansa kilpailla USA:n kanssa hegemoniassa lietsomalla kaikenlaisia kommunistisia hankkeita eteenkin kehitysmaissa.
USA, Kiina ja Intia sodan suurimmat voittajat. USA:n huippuhetket ajoittuvat 1950- ja 1960-luvulle. 1970-luvulla alkavat vaikeudet joita pahentaa myös väestöllistä koheesiota horjuttava maahanmuuttopolitiikka (aasialaiset ja latinot).
Mitä pitemmälle vuosisata etenee nousee Kiinan merkitys. 2000-luvulla Kiina nousee USA:n uhkaajaksi ja joissakin asioissa jopa sen ohi.
Neuvostoliitto antautuu USA:lle Reyjakvikin kokouksessa v. 1985. Kommunismi on romahtanut. Venäjä on heikko ja vanhentunut valtio jatkamaan imperiumin perinnettä. USA ja Kiina eivät ota sitä enää vakavasti.Saksa on noussut jälleen Euroopan tärkeimmäksi valtioksi.
JOHTOPÄÄTÖS:
Maailmansotien lopputulokset sinetöivät USA:n, Kiinan ja Intian nousut maailman tärkeimmiksi valloiksi. Sen sijaan Neuvosto-Venäjä ja Britannia olivat suurimmat häviäjät. Saksan ja Japanin suhteellinen asema on lähes yhtä vahva kuin se oli v. 1914 tai 1938. Niitä on lähes mahdotonta siis pitää todellisina häviäjinä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tai minkään muunkaan tuntemus juuri päätä pakota.
onko histori loppunut
kirjoittajilla ei ole harmaata haisua historiasta.
Avaaja on yksi. Saahan sitä kaikenlaista kirjoitella, mutta joku tolkkukin saisi olla.
Tämä näkemys sotii Suuren Isänmaallisen Sodan stalinistisia myyttejä vastaan mutta kyllähän elokuu 1991 osoitti aika vakuutttavasti sen miten Neuvostoliitto todellisuudessa hävisi toisen maailmansodan koska se luhistui tuon taakan alle. Reaganin USA vain vauhditti kehitystä.
Eikös koko Eurooppa lopulta heikentynyt sodassa?
No ei se ihan noinkaan mene, jos katsotaan asioita tarkemmin.
Jokaisessa sodassa on päämääränsä, jonka sodanjohto asettaa sodalle sodan syttyessä.
Saksan pääesikunta asetti ennen esimmäistä maailmansotaa Saksalle kolme strategista tavoitetta sodalle.
1. murtaa tullimuurit, joita oli Saksan ja muiden maiden ( läntiset imperiumit ) välillä, useimmilla länsimailla oli siirtomaansa ja ne suojasivat markkinoitaan varsin kovilla tulleilla, ne sai omista siirtomaistaan raaka-aineita ilman tulleja ja veivät teollisuustuotteitaan niihin ilman tuileja, tämän takia Saksan talouselämä kärsi kovista tulleista.
2. lyödä Venäjä polvilleen ja irroittaa siitä sen euroopan puoleiset osat ja tehdä niistä itsenäisiä kansallisvaltioita.
3. sitoa nämä uudet kansallivaltiot sopimuksin Saksaan ja luoda tullimuuri tämän sopimussuhteen ympärille, niin että näistä alueista tulisi osa Saksan markkina-aluetta, sen teollisuustuotteille.
Mikäli katsotaan sotien lopputulosta, niin EU on toteuttanut kaikki ne tavoiteet, mitä Saksan pääesikunta asetti saksalle ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Vaikka Saksa hävisi molemmat sodat.
Kysymys mikä pitää esittää on se, että käytiinkö maailmansodat ihan turhaan ???
"Kysymys mikä pitää esittää on se, että käytiinkö maailmansodat ihan turhaan ???"
Kyllä. Jos tarkoituksena oli estää Saksaa nousemasta suuremmaksi voimatekijäksi kuin Britannia mikä oli Britannian tavoite jo Bismarckin aikana. Se mikä ihmisiltä on jäänyt havaitsematta molempien sotien taustoja selvitettäessä on juuri tuo Brittien eliitin valtava viha, pelko ja kauna Saksaa kohtaan.
Valitettavasti sodat heikensivät koko Euroopan asemaa niin että tänään tärkeimmät mahdit ovat USA ja Kiina. Venäjäkin on vain ukkoutunut ja akkautunut raaka-ainevaltio jolla nyt on jäänteenä entisen Neuvostoliiton ohjukset, mutta niillä ei todellista suurvalta-asemaa hankita.
Ilman toista maailmansotaa, meillä olisi Saksan johtama saksaa puhuva Eurooppa, joka olisi ainakin Yhdysvaltojen veroinen mahti.
Aatu olisi päässyt haluamaansa ryhtymällä Euroopan yhdysvaltojen johtajaksi!
Euroopassa saksa oli tärkein opiskeltava kieli, Suomessakin vielä 60-luvulla lähes puolet oppikoululaisista luki pitkän saksan.
Venäjä otti niin paljon kyytiä toisessa maailmansodassa että ei olisi voinut selvitä siitä mitenkään ellei olisi luopunut asevarustelusta ja kiinnittänyt sen sijaan kaikki varansa kansansa hyvinvointiin ja sen parantamiseen.