Minua ja varmaan monia muitakin askarruttaa kovasti se miksi keksintönä varsin vanha lyijyakku on edelleen käytönnössä lähes ainut keino varastoida sähköä edes sen verran, että henkilöauto saadaan sen voimin liikkumaan noin 200 kilometriä ilman uusintalatausta, kun akkuja on autossa noin 600 kiloa.
Tämä asia askarruttaa siksi, että mediassa olleiden tietojen mukaan aurinkoenergiaa tulee esim. Saksan alueelle yhtenä aurinkoisenä kesäpäivänä vähintään vuoden energiankulutusta vastaava määrä. Varastointi vain ei onnistu.
Olen aikaisemminkin yrittänyt herätellä asiasta keskustelua, mutta sitä ei ole syntynyt. Onko tiedemaailma jotenkin hämillään tämän asian edessä vai mistä on kysymys? Huom! En suostu uskomaan öljy-yhtiöiden tai vastaavien salaliittoihin, sillä maailmassa on varmasti riippumattomia tiedemiehiä riittävästi..
Tämä asia askarruttaa siksi, että mediassa olleiden tietojen mukaan aurinkoenergiaa tulee esim. Saksan alueelle yhtenä aurinkoisenä kesäpäivänä vähintään vuoden energiankulutusta vastaava määrä. Varastointi vain ei onnistu.
Olen aikaisemminkin yrittänyt herätellä asiasta keskustelua, mutta sitä ei ole syntynyt. Onko tiedemaailma jotenkin hämillään tämän asian edessä vai mistä on kysymys? Huom! En suostu uskomaan öljy-yhtiöiden tai vastaavien salaliittoihin, sillä maailmassa on varmasti riippumattomia tiedemiehiä riittävästi..
Vastaukset 21
Vanhimmat
Koska joku kirjoitti joskus että ensin pitää tuottaa sähkö ja sitten sen voi varastoida. Sen oppikirjan mukaan asia opetetaan kaikille. Jos nyt kirjoitettaisiin uusi oppikirja, se lähtisi siitä että varastoidaan lämpö ja sitten kun tarvitaan lämpöä tai sähköä, sitä tuotetaan varastoidusta lämmöstä.
Lämpöä on helppo varastoida ja se säilyy kauan. Yhdelle hehtaarille voidaan varastoida 200 GWh energiaa vuodeksi eli joka kesä kun saadaan lämpöenergiaa, se voidaan varastoida lämpönä ja käyttää sitä sitten sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Suomessa tulisi varastoida energiaa noin 270 TWh vuodeksi eli se tarvitsisi peruskalliota 1350 hehtaaria eli 1.5 m2/suomalainen.
Ei kukaan niin hullu tiedemies että lähtisi kannattamaan muuta kuin ydin-, tuuli-, hiili-, tai kaasuvoimaa.
Sitä miksi asiasta ei voi keskustella, voi vain arvailla. Mutta se taho joka haluaa ettei siitä keskustella, on voimakas. Täälläkin se taho kykenee vaimentamaan kaiken siihen viittaavan keskustelun tehokkaasti, kuten palstalla kävijät ovat huomanneet.
Että salaliittoepäilyksi menee. Kyllähän olet tuonut ideaasi esiin niin kauan ja monta kertaa että varmaan ovat energiaproffat tai muut alan asiantuntijat huomanneet. Kun eivät ole tarttuneet siihen, epäilevät varmaan sen teknistaloudellista toteutettavuutta. Valtaosa tällä palstalla seikkailevista voi suoda sulle vain sympatiaa, tai antipatiaa jos tykkäävät että tuputat ideaasi liiaksi.
Teoria-asteella oleva idea pitää jollain tapaa saada myös toteen näytetyksi.Olisiko pienoisprototyyppi paikallaan.Toimiessaan parantaisi asian uskottavuutta.
Lämmön varastointia kallioon on kokeiltu mm. surullisen kuuluisassa Keravan Aurikokylässä. Kokeiltu ja köykäiseksi havaittu.
Aloittajan viestiin, onhan niitä muitakin akkutyyppejä: lipeäakut, litium-ioniakut... Eri tyypeillä on etunsa ja haittansa. Litiumakkuihin voidaan varata moninkertainen energiatiheys (J/kg) lyijyakkuihin verrattuna. Monilla akktyypeill latauskertojen määrä on varsin rajoitettu, toisiin voi liittyä räjähdysvaara, joissain käytetään ympäristövaarallisia aineita... Lähes kaikkien teho heikkenee pakkasessa. Joka suhteessa optimaalista akkua ei ole vielä löytynyt vaikka kehitystyö on ollut intensiivistä.
Eikös yhdessä lentokonemallissa juuri litium-akut aihettanee vaaratilanteita ja koneet meni lentokieltoon.
Aamu-tv.ssä tänään kaksi asiantuntijaa kertoivat tästä aiheesta sähköautujen ollessa kohteena. Sähköautojenkin ongelma on heikkotasoiset akut ja huonot latausmahdollisuudet.Myös lataamisen hitaus puhutti.Suunniteltu kilometripohjainen autovero on ajateltu juuri sähköautoja varten, kun polttoaineverotulot pienenevät.Tulihan sekin selväksi jo tässä yhteydessä.
Kun luen sitä viikottain tuleva erän ulkomaalaisen insinööriliiton teknis-tieteellistä lehteä, osuu ainan vain silmiin ne monenlaiset uudet kehitelmät , siis ei keksinnöt, sen vihreän energian varastoimiseksi.
Keskustelu täällä on sen verran kaukana nykyisestä kehitysvaiheesta, että sääliksi käy suomalaisia, kun informatio ei kulje ja sitä vähästä, mitä tänne saapuu morkataan.
Ja näin siinä siten taas käy, että kehityksen juna lähtee ja työttömät jäävät laiturille.
Voisinko nöyrimmin pyytää, että kunnioitettu suuri ulkomaalainen huippuasiantuntija selittäisi meille typerille suomalaisille, miksi niitä monenlaisia vihreän energian varastointikehitelmiä ole otettu käyttöön esim. Saksassa ja Tanskassa. Sen sijaan myyvät ylijäämäsähkönsä polkuhintaan ulkomaille.
Miksiköhän ne sähköautojen maahantuojat tuovat tänne niitä vanhan kehityksen autoja, eikä niitä nykyisen kehitysvaiheen akuilla varustettuja? Tietoakin voisivat samalla jakaa alan ammattitietäjille, kuten TM.n päätoimittajalle joka oli toisena eilen aamu-tv.ssä.
Monenlaisa "vihreän energian" viritelmiä kehitellään ja sitten ne häipyvät yksi toisensa jälkeen historian hämäriin.
Ne ovat uskottavia vasta sitten kun luotettavien todistajien läsnäollessa prototyyppi toimii. Yleensä teknisen median väki on kutstsuttuna paikalla.Esim. eilen YLEN kuvausryhmä seurasi aaltovoiman prototyyppiversiota lähdössä Ranskaan jatkokokeisiin.Muitakin protoja aiheesta on ollut esillä.
Suomi on euroopan huippua mitää tulee vihreän energian osuuteen energiatuotannossa. Vihreän energian varastointiin meillä on jo pitkään ollut käytössä erittäin kustannustehokkaita menetelmiä, kuten pöllipino ja hakevarasto. Eikös ole paljon fiksumpaa säilöä se vihreä energia puukasassa sensijaan että laittaisi sen lyijyakkuun? Lisäksi meillä on sellainenkin varastointimuoto jossa energian määrä kasvaa varastoinnin aikana, sitä kutsutaan metsäksi.
Ketjun otsikossa puhutaan sähkön varastoinnista. Miten se sähkö saadaan varastoitua pöllipinoon?
Käyttämällä se bioenergia CHP-voimalaitoksessa.
Ymmätääkseni silloin on kyse polttoaineen eikä tuotteen varastoinnista. Ylijäämäsähköstä voidaan tehdä polttoainetta, esim. vetyä tai metaania, tai sillä voidaan pumpata vettä voimalaitoksen yläaltaaseen. Mutta puupöllien tekeminen siitä on vaikeata.
Kaiken mokomin, vai kuinka sitä sanottaan?
Kun sitä hiilen poltto on nyt kehitelty muutama sata vuotta ja on päästy jopa siedettäviin hyötysuhteisiin, salliitaakoon vihreän energian varastoinnin kehittäjille edes sen verran työrauha ja rahaakin, että saavat siedettäviä tuloksia.
Mutta ihan vakaavissa: on se vain surullista,että näiltä palstoilla paistaa niin suuri infon puute läpi, että kauhistuttaa. Miten voidaan päästää asiassa eteenpäin, jos kansalaisilta puutuu se perus-info, jota tarvitaan eri vaiheiden ymmärtämiseen?
Se että saksalaiset joutuvat myymään sähkönsä toistaiseksi muualle on seuraus siitä, että samanlaisia vänkäreitä on sielläkin, muuten ne isot tasavirta-siirtojohdot läpi maan oliskin jo olemassa. Mutta kyllä niitä tehdään ja smantien kaikkien näiden isojen ja pienien vihreiden voimalaitosten yhteenkytkentä "yhdeksi" virtuaaliseksi voimalaitokseksi.
Samantien voitte naureskella sitäkin, että pohjanmeren tuulivoimapuisto on valmis, mutta siirtojohto mantereelle puuttuu. Se info taas tässä ihmemaassa , siis teiltä, puuttu, että merenpohjassa on löytynyt niin plajon toisen maailmasodan "tavara", että siirtojohdon alta nen oli ensin poistettava ja se on vienyt aika ja olisi vienyt suomalaisiltakin.
Joten nauruskelun täällä puolella itämerta on varsin vähän aiheita.
Kannattaa siis keskittyä sellaisiin uusiutuvan energian muotoihin joita on helppo varastoida. Metsäbiomassa on tässä suhteessa paljon fiksumpi kuin esim. tuulivoima.
Lisätieto:
Kyllä energian varastointiin on olemassa ja kehitteellä moniakin mahdollisuuksia. Alkaen pummpuvoimaloista pinnassa tai entisissä kaivoksissa sähköautojen akkuihin ja vedyn tuotantoon.
Nyt on sen lisäksi juuri otettu käyttöön laitos, joka muuttaa hiilidioksiidi metaanikaasuksi lisämällä siihen tuulienergialla tuotettua vetyä.
Kuulostaa vähän hassulta, että sähkön avulla tehdään metaania joka pumpataan maakaasuputkeen, ja putken toisessa päässä se kaasu menee voimalaan jossa siitä tehdään sähköä. Metaanin generointi sähkön avulla tapahtuu 40 % hyötysuhteella. Maakaasuvoimalassa hyötysuhde on taasen 40 - 50 % luokkaa. Eikös siinä lopulta käy niin, että kokonaishyötysuhde on alle 20 %?
Tässä yritettiin keskustella sähkön VARASTOINNISTA. Oletko huomannut?