Johanna Suurpää: Suomalainen lapsi on rasite yhteiskunnalle, mamut parempia
"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
Näin Ruotsissa;
Jokainen somali maksaa yhteiskunnalle 9 miljoonaa kruunua
rähmis | 08-09-2013
Tulijoiden lähtömaalla on suuri merkitys valdelle heistä koituviin kustannuksiin. Tutkinnon suorittaneet ruotsalaiset tuottavat pelkkää plussaa – toisin kuin ei-läntisestä kulttuuripiiristä saapuvat – mutta myös kaukomailta tulijoiden kesken on suuria eroja sillä, kuinka hyvin he kotoutuvat ja pääsevät työn syrjään kiinni, ja täten tuottamaan verotuloja yhteiskunnalle.
Talousjulkaisu Finansavisen penkoi Norjan tilastokeskuksen lukuja, muun muassa sitä, miten hyvin eri maista tulijat työllistyvät.
Finansavisen väittää, että Somaliasta saapunut ja tämän jälkeläiset maksavat valdelle elinaikanaan 9 miljoonaa kruunua (1,1 miljoonaa euroa) – edellyttäen, että jälkikasvu kotoutuu vimpan päälle Norjaan. Tietenkin tässä välissä on tärkeää painottaa, että luvut ovat keskiarvoja. Somalien, kuten kaikkien muidenkin kohdalla, yksilölliset erot ovat suuret.
Ei-länsimaisista tulijoista parhaiten suoriutuvat Sri Lankan sisällissotaa paenneet tamilit, joista heidän ahkeruutensa vuoksi aiheutuu vain 125.000 euron kulut per nokka. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että naapurimaitten Intian ja Pakistanin väliset erot ovat suuret. Keskimäärin intialaisen tuleminen kustantaa 200.000 euroa, mutta pakistanilaisista joutuu pulittamaan 635.000 euroa.
Summilla retostelua myös kritisoidaan.
”Ei tarvitse olla rakettitiedemies ymmärtääkseen, että tulijat sodan runtelemista maista, joissa ei ole kouluja tai oikeuslaitosta, tulevat kalliimmiksi. Siksi on erittäin huolestuttavaa, että Finansavisen ja erityisesti edistyspuolue valittavat somalien olevan kalliita”, sanoo sosialistisen vasemmistopuolueen lapsi-, tasa-arvo- ja kotoutusminsteri Inga Marte Thorkildsen ja heittää ilmoille kysymyksen:
”Miltä somalilapsista tuntuu lukea näitä artikkeleita yksi toisen jälkeen… että he ovat tuottamattomia yhteiskunnan riippakiviä, jotka tulevat kalliiksi?”
Ministeri muistuttaa ihmisoikeuksien mukanaan tuomista velvotteista. Tänään somalit pakenevat sotaa, mutta ei ole mitään takeita siitä, että meidän jälkikasvumme ei tarvitsisi suojasatamaa tulevaisuudessa.
”Maailman rikkaimpana valtiona meidän on hoidettava oma osuutemme. Meidän tulisi hintalappujen liimailun ja ihmisten kannattavuuskategorioihin laittamisen asemesta keskustella siitä, kuinka kaikki saadaan mahdollisimman nopeasti kotoutetuksi, löytämään töitä ja muuttumaan veronmaksajiksi”, Thorkildsen sanoo.
Thorkildsenillä on ollut kahdeksan vuotta aikaa kotouttaa, mutta tulokset ovat lievästi ilmaisten olleet laihat.
"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
Näin Ruotsissa;
Jokainen somali maksaa yhteiskunnalle 9 miljoonaa kruunua
rähmis | 08-09-2013
Tulijoiden lähtömaalla on suuri merkitys valdelle heistä koituviin kustannuksiin. Tutkinnon suorittaneet ruotsalaiset tuottavat pelkkää plussaa – toisin kuin ei-läntisestä kulttuuripiiristä saapuvat – mutta myös kaukomailta tulijoiden kesken on suuria eroja sillä, kuinka hyvin he kotoutuvat ja pääsevät työn syrjään kiinni, ja täten tuottamaan verotuloja yhteiskunnalle.
Talousjulkaisu Finansavisen penkoi Norjan tilastokeskuksen lukuja, muun muassa sitä, miten hyvin eri maista tulijat työllistyvät.
Finansavisen väittää, että Somaliasta saapunut ja tämän jälkeläiset maksavat valdelle elinaikanaan 9 miljoonaa kruunua (1,1 miljoonaa euroa) – edellyttäen, että jälkikasvu kotoutuu vimpan päälle Norjaan. Tietenkin tässä välissä on tärkeää painottaa, että luvut ovat keskiarvoja. Somalien, kuten kaikkien muidenkin kohdalla, yksilölliset erot ovat suuret.
Ei-länsimaisista tulijoista parhaiten suoriutuvat Sri Lankan sisällissotaa paenneet tamilit, joista heidän ahkeruutensa vuoksi aiheutuu vain 125.000 euron kulut per nokka. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että naapurimaitten Intian ja Pakistanin väliset erot ovat suuret. Keskimäärin intialaisen tuleminen kustantaa 200.000 euroa, mutta pakistanilaisista joutuu pulittamaan 635.000 euroa.
Summilla retostelua myös kritisoidaan.
”Ei tarvitse olla rakettitiedemies ymmärtääkseen, että tulijat sodan runtelemista maista, joissa ei ole kouluja tai oikeuslaitosta, tulevat kalliimmiksi. Siksi on erittäin huolestuttavaa, että Finansavisen ja erityisesti edistyspuolue valittavat somalien olevan kalliita”, sanoo sosialistisen vasemmistopuolueen lapsi-, tasa-arvo- ja kotoutusminsteri Inga Marte Thorkildsen ja heittää ilmoille kysymyksen:
”Miltä somalilapsista tuntuu lukea näitä artikkeleita yksi toisen jälkeen… että he ovat tuottamattomia yhteiskunnan riippakiviä, jotka tulevat kalliiksi?”
Ministeri muistuttaa ihmisoikeuksien mukanaan tuomista velvotteista. Tänään somalit pakenevat sotaa, mutta ei ole mitään takeita siitä, että meidän jälkikasvumme ei tarvitsisi suojasatamaa tulevaisuudessa.
”Maailman rikkaimpana valtiona meidän on hoidettava oma osuutemme. Meidän tulisi hintalappujen liimailun ja ihmisten kannattavuuskategorioihin laittamisen asemesta keskustella siitä, kuinka kaikki saadaan mahdollisimman nopeasti kotoutetuksi, löytämään töitä ja muuttumaan veronmaksajiksi”, Thorkildsen sanoo.
Thorkildsenillä on ollut kahdeksan vuotta aikaa kotouttaa, mutta tulokset ovat lievästi ilmaisten olleet laihat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
”Emme ole mitään taikureita, mutta voimme varmistaa, että kuntien valmiudet vastaanottaa tulijoita ja opettaa heille norjaa ovat kunnossa. Bærumiin tulleet ovat melkein kaikki töissä, kun taas Oslossa onnistutaan selvästi heikommin. Nämä ovat eroja, joita on vaikea selittää”, ministeri sanoo.
Yksi Thorkildseniä erityisesti huolestuttava ryhmä on matalan koulutustason ja suuren lapsikatraan omaavaat naiset. Heidät pitäisi opettaa puhumaan norjaa ja saada töihin. Kaikki työ hänestä on turhaa, jos kunnat ottavat lähtökohdaksi sen, että näille tulijoille ei ole mitään käyttöä.
”Siitä tulee itseään toteuttava profetia, mikä on huono juttu”, ministeri valittelee.
Finansavisenissa on laskettu, että tähän päivään menessä Norjaan ehtineet somalit tulevat aiheuttamaan valdelle 215 miljardin kruunun menot vuoteen 2100 mennessä.
Maahanmuuttajista tehdyt laskelmat ovat Norjassakin kiisteltyjä ja niitä löytyy moneen lähtöön, myös ”kestää pari vuotta”-hengessä laadittuja science fiction-sepustuksia.
NyAnalyse-yrityksen Utrop-monikulttuurisuuslehdelle keväällä laatimien kalkyylien mukaan tilanne on aivan päinvastainen.
Heidän laskelmiensa lopputulos oli se, että Norja tienaa miljardeja tulijoilla. Yhdessä ainoassa vuodessa vaivaisella 20.000 tulijalla Norjan kassaan kilahtaa 39 miljardia kruunua.
NyAnalysen kaava perustui kasvaviin verotuloihin ja siihen, että valden ei tarvitse maksaa tulijoiden kasvatuksesta tai koulunkäynnistä killinkiäkään.
Rajusti suosiotaan kasvattanut edistyspuolue on viimeksi käyttänyt ”maahanmuuttajakorttia” vaalikampanjassaan.
”Minusta siinä ei ole mitään merkillistä, että romahtaneesta valtiosta saapuvat somalit, joista monella ei ole minkään valtakunnan koulutusta, vaativat pidemmän ajan kotoutuakseen ja työelämään päästäkseen. Ei heitä voi verrata esimerkiksi ruotsalaisiin. He ovat koulunsa käyneet, valmiitta työmarkkinoille ja osaavat kielen”, sanoo Norjan turvapaikanhakijoiden edunvalvontajärjestön NOASin pääsihteeri Ann-Magrit Austenå.
Hän ei kommentoi Finansavisenin lukuja, koska ei ole perehtynyt sen tarjoamiin lukuihin ja niiden perusteisiin. Hän ei myöskään osaa selittää sitä, kuinka sisällissodan runtelemasta Sri Lankasta saapuvat tamilit pärjäävät niin hyvin.
”En oikein tiedä, mutta luulen, että heidän koulutustasonsa on paljon somaleja korkeampi”.
Intialaisista ja pakistanilaisista aiheutuvien kustannusten valtavaa eroa Austenå selittää sitä, että monet pakistanilaiset tulevat Norjaan perheenyhdistämisen varjolla.
”Tiedämme monien heistä tulevan rutiköyhiltä alueilta, missä kouluttautuminen on olemantonta. Intialaiset puolestaan ovat suurelta osin työperäisiä”.
Edistyspuoleen näkemystä, minkä mukaan maahanmuuttajia ei voi ottaa vastaan enempää kuin mihin valden talous antaa myöden, ei pääsihteeri niele sellaisenaan.
”Riippuu millaisesta tulijaryhmästä puhumme. Jos kyseessä ovat suojaa hakevat pakolaiset, sitä on tarjottava, koska Norjaa sitovat kansainväliset sopimukset. Heilläkin on ihmissoikeudet”, Austenå sanoo ja jatkaa:
”Ei ole mielekästä laatia laskelmia tänne tuomistamme ihmisistä, sillä me tarvitsemme työvoimaa. Sitä paitsi oikeus perhe-elämään on kirjattu ihmisoikeussopimuksiin. Kun tulija on saanut oleskeluluvan ja Norjan kansalaisuuden, heidän oikeuksiaan poljetaan, kun heidän ei sallita tuoda perhettä tai puolisoaan tänne vetoamalla siihen, että heidän pitäisi pystyä elättämään perheensä”.
ABC Nyheter