Taistelu Ranskasta 10.5-30.06.1940
Saksa : 27 074 kaatunutta, 18 384 kadonnutta. Haavoihinsa kuolleet mukaanlukien kaikkiaan n. 49 000 saksalaista kuollutta tai kadonnutta.
Britannia: n. 15 000 kuollutta tai kadonnutta
Belgia: 9 000 kuollutta tai kadonnutta
Hollanti: -
Ranska: n. 97 000 kuollutta tai kadonnutta
Italia: 1 500 kuollutta tai kadonnutta
Kaikkiaan kuolleita tai kadonneita n. 171 000
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_France
-----------------------------------------------------------------------------------
Suomen talvisota:
Suomi: 26 400 kuollutta tai kadonnutta
NL: virallinen arvio 133 000 kuollutta tai kadonnutta
NL: epävirallinen arvio (Suomi) 200 000
NL: epävirallinen arvio (Saksa) 250 000
Mikäli Neuvostoliiton todellinen tappio kuolleina sotilaina on ollut n. 150 000 miestä tai enemmän niin silloin talvisota oli verisempi kuin Taistelu Ranskasta 1940. Tämä onkin hyvin todennäköinen arvio.
Saksa : 27 074 kaatunutta, 18 384 kadonnutta. Haavoihinsa kuolleet mukaanlukien kaikkiaan n. 49 000 saksalaista kuollutta tai kadonnutta.
Britannia: n. 15 000 kuollutta tai kadonnutta
Belgia: 9 000 kuollutta tai kadonnutta
Hollanti: -
Ranska: n. 97 000 kuollutta tai kadonnutta
Italia: 1 500 kuollutta tai kadonnutta
Kaikkiaan kuolleita tai kadonneita n. 171 000
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_France
-----------------------------------------------------------------------------------
Suomen talvisota:
Suomi: 26 400 kuollutta tai kadonnutta
NL: virallinen arvio 133 000 kuollutta tai kadonnutta
NL: epävirallinen arvio (Suomi) 200 000
NL: epävirallinen arvio (Saksa) 250 000
Mikäli Neuvostoliiton todellinen tappio kuolleina sotilaina on ollut n. 150 000 miestä tai enemmän niin silloin talvisota oli verisempi kuin Taistelu Ranskasta 1940. Tämä onkin hyvin todennäköinen arvio.
Vastaukset 13
Vanhimmat
oli liikuntasotaa ja kesti noin puolet Talvisodasta.
Liikuntasodan miestappiot jäävt suhteellisen pieniksi, koska tykistötulen vaikutus on suhteellisen vähäinen.Puolustaja antautui läpimurron jälkeen ja usein jo ilman taistelua.
Nikita Hruštšov on maininnut joka löytyy monista lähteistä että oli sitä mieltä että venäläisiä kuoli jopa miljoona miestä talvisodassa.
joutavia niin monesta muustakin asiasta. Kokonaistappiot olivat noin 333 000 venäläisten omien tilastojen mukaan.
"Kokonaistappiot olivat noin 333 000 venäläisten omien tilastojen mukaan. "
Vale --> emävale --> Neuvostoliiton tilasto :-D
Ranskalaiset oli tulossa patonkeilla sotimaan Petsamoon. Nuo viriilit lyhyet kikkarapäiset etelän miehet.
Kyllähän asia esillä oli, mutta ei vakavassa mielessä. Vastassa olisi ollut venäläinen kolmen divisioonan armeija ynnä ilma- ja merivoimat.
Ranskalaiset siis MENIVÄT Norjaan. Enemmistö Norjaan menijöistä kuului juuri apujoukkoon joka oli tarkoitettu Suomen avuksi.
porukalla, eikä millään muullakaan ei olisi kyetty Petsamoon hyökkäämään. Siitä tässä oli kyse.
Ranskalaiset olivat muukalaislegioonaa ja alppijääkäreitä, jotka kyllä taistelivat hyvin.
Homma olisi katunut Saksan vastatoimiin joka tapauksesa, niinkuin nytkin kävi.
Tämä talvisodan verisyys johtuu paljon siitäkin, että puna-armeija lähti sotaan aikalailal ensimmäisen maailmansodan metodein, miestappioista ei sinänsä välitetty ja puna-aremijassa tappioilla mitattiin taistelujen kovuutta, jos kunnon tappiota ei tullut edes omille joukoille, niin taistelua ei pidetty kovana, vaan katsottiin miesten velttoilevan.
Upseereille oli tavallaan etua siitä, että omia miehiä kaatui kuin heinää, ylemmät upseerit oli silloin sitä mieltä, että siinä on ainesta johtajaksi.
menestystä luettiin kyllä kaikissa armeijoissa upseerille viaksi.
Puna-armeijassa hyväksyttiin moninkertaisetkin tappiot vastustajiin nähden, kunhan voitto tuli.
Suomen rintamalla vaihdettiin talvella -40 suuri määrä komentajia korkeimmasta johdosta alkaen.
Totta. Ja talvisota OLI ainakin suhteellisesti Saksan Ranskan-sotaretkeä verisempi. Siihen on monta syytä, joista jo konfliktin pitempi kesto on tullut aiemmissa viesteissä aivan oikein mainittua. Kannattaa huomata myös, että Ranskassa v. 1940 oli yhdessä rintamankohdassa (Sedanissa) selkeä schwerpunkt, johon kaikkien rintamalla olleiden joukkojen piti mukautua, ts. edettiin tai vetäydyttiin jopa ilman viholliskosketusta vallitsevan yleistilanteen mukaan. Sen sijaan Suomen tapauksessa taisteltiin hyvin monissa kohdin pitkin jotain 1300 km pitkää maarajaamme. Melkein jokainen rintamamies maistoi jossain vaiheessa tulta, ja tulokset olivat sen mukaiset.
Onneksi näistä kahdesta taistelevasta osapuolesta neukku sai pahemmin pähinsä, sillä heikäläsiä näyttää kaatuneen 6 - 16-kertainen määrä meikäläisiin verrattuna. Syynä oli suomalaisten parempi koulutus, johto, operaatiotaito sekä motivaatio oman maan puolustajina. Harmi kyllä, sekään ei riittänyt. Väkilukuun suhteutettuna neukkuja olisi pitänyt kuolla 33-kertainen määrä suomalaisiin nähden. Ja ihan sellaiseen saavutukseen ei mikään armeija milloinkaan maailmanhistoriassa ole yltänyt, eikä tule yltämään. Entistä vaikeampaa, kun puolustajalla tässä tapauksessa oli vastustajaan verrattuna surkean vähäinen raskas aseistus. Kyllä puna-armeijalla tykkejä ja panssarivaunuja riitti; meillä ei riittänyt edes tykinammuksia.
Yksi syy suuriin neuvostappioihin oli se, että osa puna-armeijan joukoista tuotiin suoraan Ukrainasta ja Puolasta, ne olivat kesäkamppeissa liikkeellä ja kun puutteellisesti varustetut joukot jumittuivat motteihin, niin suuri osa niistä paleltui niille sijoilleen.
Puna-armeijan joukoissa oli paljon menetyksiä nimenomaan pakkasten takia, joukkoja paleltui ja kylmässä hytisevä miese. eli kylmettynyt sotilas ei tajua enää mitä ympärillä tapahtuu, se on aika helppo ampua silloin, se ei tajua sitä että se ammutaan.
"Yksi syy suuriin neuvostappioihin oli se, että osa puna-armeijan joukoista tuotiin suoraan Ukrainasta ja Puolasta, ne olivat kesäkamppeissa liikkeellä ja kun puutteellisesti varustetut joukot jumittuivat motteihin, niin suuri osa niistä paleltui niille sijoilleen."
Toinen syy usein unohtuu! Puna-armeijalla ei (jostakin syystä) ollut laisinkaan suomalaisensotilasteltan kaltaisia lämpimän tilapäismajoituksen mahdollistavia välineitä.
Kun suomalaiset Talvisodassa polttivat säännöllisesti kaikki rakennukset niin yöstä oli selvittävä miten kukin parhaiten taisi hirmupakkasaessa maakuopassa! Siinä ei ukrainalaista enää sinelli auttanut!