Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon ydinvoimaloiden pysähdyksiä, todeta, että ydinvoimalat yllättää toimivuudellaan, ja selvittää samalla tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia. Kaikesta huolimatta taloudellisuus antaa mahdollisuuden parantaa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.
Ovatko ydinvoimalat toimintavarmoja?
Auringosta kiveen
1998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ydinvoimalat ovat huomattavasti turvallisempia kuin matkustajalentokoneet, jotka nekin ovat turvallisempia kuin liikkuminen omin jaloin!
Esimerkiksi OL2 pysähdys joka johtui siis geneeaattorista, olisi voinut tapahtua mssä vain. Kaikissa voimalaitoksissa on generaattori. Se olisi voinut olla yhtä hyvin hiilivoimalan generaattori, vesivoimalan generaattori tai vaikka tuulivoimalan generaattori. Se nyt sattui olemaan ydinvoimalan generaattori joka sai ydinvoiman vastustajat tanssimaan riemuissaan.
Kaikki Suomen ydinvoimalaitokset ovat pysähtyneet tai tai pysähytyvät tänä vuonna. Syynä on vuotuinen huoltoseisokki, jolloin myös osa polttoaineeta vaihetaan.
Revisio tapahtuu 11 kuukauden välein
Toimiihan ne miten toimii. Taloudellinen toiminta olisi kyseenalaista ilman jättimäisiä tukiaisia, mutta mielestäni laitosta, jossa tapahtuvassa onnettomuudesta voi aiheutua yli 10 miljardin euron taloudelliset menetykset veronmaksajien maksettavaksi ei ole järkevää edes harkita rakennettavaksi.
Kun ydinvoimalaan tulee vian takia toimintakatkos, katkos kestää yleensä kauan, jopa vuosia. Muistikuvani mukaan jenkeissä olisi yksi ydinvoimala ollut pois toiminnasta jopa 20 vuotta - syytä en muista.
Tuoreempi pidempi toimintakatkos oli Japanissa, missä maailman suurin ydinvoimala (7 reaktoria, 8GW) seisoi noin 2 vuotta maanjäristyksen jälkeisen turvallisuustarkastuksen vuoksi.
Ja Olkiluodossa taisi kestää hiljattain jopa 5 päivää.
Ihan tiedoksi, että tuo Kashiwazaki-Kariwa ei ole tällä hetkellä suurin voimala tuotannoltaan. Piikkipaikkaa pitää Bruce Nuclear Generating Station.
Kiitos tiedosta. Tuohon aikaan suurin voimala oli se Japanin ydinvoimala kapasiteetiltaan. Laitan tähän vielä tiedot uudesta maailman suurimmasta ydinvoimalasta:
Kanada, 8-reatoria, yhteensä noin 6200MW
http://www.iaea.org/PRIS/CountryStatistics/CountryDetails.aspx?current=CA
hups. se jäi alle 8GW, entisen suurimman :) Onko sille entiselle tapahtunut jootain (Japanissa ei ole tällä hetkellä käytössä yksikään ydinvoimala, mutta se ei vaikuta tähän lasskentaan)
Ahaa..... puhuit tuotannosta! No sitten ..... sori maalaisuuteni.
Mikähän on pisin vian tai häiriön vuoksi ollut seisonta-aika Suomen ydinvoimaloissa? Yritin etsiä sitä tietoa, mutta törmäsin jatkuvasti Ruotsin vastaaviin, pitkiin aikoihin.
Kapasiteetiltaaan Kashiazaki-Kariwa on edelleen suurin ja todennäköisesti tulee ottamaan paikkansa tuotannollisesti suurimpana takaisin.
Tuo 5 päivää taitaa olla pisin.
Ol2 kytkinlaitoksen tulipalo olisi voinut tuottaa pidemmän seisonta-ajan, mutta revisioon oli niin vähän aikaa, pari viikkoa kaiketi, mutta alle kuukausi kuitenkin. Revisio päätettiin aoittaa silloin heti.
Ydinvoimalan toimintavarmuus on varmaan samaa luokkaa, kuin tavallisissa teollisissa voimalaitoksissa, mutta kun se paha onnettomuus tulee, niin siinä ei pelkästään keskeydy tuotanto, vaan yhtiö menee konkurssiin ja mahdollisesti myös se valtio, jonka alueella ydinvoimala on. Joka tapauksessa ainakin asuttava ja viljeltävä pinta-ala vähenee - ehkä myös naapurimaissa.
Ydinvoimala on selkeästi vankempaa ja varmempaa tekoa kuin vastaava kivihiilivoimala. Toisaalta ydinvoimalassa muhii sellaiset voimat, että irtipäästessään ne joko sulattavat voimalan, tai räjäyttävät sen taivaan tuuliin - siis vankemmasta rakenteesta huolimatta. Siksi sen ei oikein voi sanoa olevan kestävämpää tekoa kuin normivoimala, ennenminkin päinvastoin.
Ydinvoimaloiden suurin ongelma on se, että ne ovat niin kalliita. Siksi niistä ei haluta luopua riittävän ajoissa vaan kokeillaan vieläkö ne seuraavat parikymmentä vuotta jaksaisivat jyskyttää. Ja taas uudestaan 10 vuotta sen päälle. - ei poksahtanut vieläkään, pannaan vielä kymmenen vuotta lisää.
Ydinonnettomuus voi aiheuttaa Suomessakin reilusti yli 10mrd kustannukset veronmaksajille, itkuista ja kärsimyksistä puhumattakaan. Kaikki on hyvin suurin piirtein niin kauan, kuin laitoksen humina kuuluu...
Kuules Stuksnetti, 10 miljardia ei riitä kuin alkuun. Japanissa uskotaan kertyvän yli sadan miljardin lasku, hurjimmat arviot ovat tuolla 150-200 miljardin kieppeillä. Venäjä väitti Tsernobylin maksaneen heille noin 1000 miljardia dollaria ja se vieläkin syö Ukarainan valtion budetista noin 10% vuodessa.. Sillä olisi vointut ostaa noin 1000 Tsernobylin voimalaa silloiseen hintaan. Tsernobylin hinnassa ei ole vielä latiakaan yksityisen ihmisen omaisuuskorvauksia.
Toimintavarmuus on kaiketi samaa luokkaa muiden laitosten kanssa, mutta toimenpiteet häiriön sattuessa ovat ihan omaa luokkaansa. Suomi on kuitenkin erittäin "turvallinen" maa ydinvoimalalle. Vakaata maata, ei vaaraa tsunameista, korkeat turvallisuusvaatimukset ja pitkälle viedyt turvatoimet. Ennaltaehkäisevien toiminojen lisäksi myös onnettomuuksiin on varauduttu, mitä ei todellakaan kaikissa laitoksissa olla tehty.
Jatkoaikaa myönnetään, koska laitokset ovat hyväkuntoisia. Kulutusosat vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Vanhoja osia korvataan uusilla, modernosoiduilla osilla ja tämä mahdollistaa laitosten tehon noston.
Tottakai ydinonnettomuus on pelottava ja iso asia minunkin mielestä, mutta koska tiedän suomen laitosten turvatoimet, olen ihan rauhallisin mielin.
Riskejä otetaan kaiken aikaa että tuotanto sujuisi ilman ylimääräisä katkoja. Texasissa kaksi ydinvoimalaa on vielä julkaisemattoman raportin mukaan kumpikin kokenut yli 150 alemman tason turvallisuusrikkomusta vuosina 2000 - 2012. http://www.statesman.com/ap/ap/energy/report-tallies-texas-nuclear-plant-violations/nbPbH/
Vähän väärä käsitys taas annetaan, Noiden turvallisuusrikkomusten merkityksestä sitaatti: Lower-level violations pose very low risk. Higher-level violations range from low to high safety significance. Eli nyt puhutaan noista alemman tason rikkomuksista. Yleensä ne ovat yksittäisten ihmisten virheitä, esim. ohjeiden noudattamatta jättämisiä. On väärin sanoa että niitä tehdään tuotantokatkojen välttämiseksi eikä niin sanota alkuperäisessä uutisessa, se on vieterivirittämön kuvitelmaa. Että noita virheitä havaitaan, se merkitsee yhtäältä että laadunvarmistus toimii. Turvallisuuden kannalta merkittäviä tapahtumia luokitellaan INES-asteikolla ja luultavasti yksikään noista alemman tason virheistä ei ylitä INES-kynnystä.
"Riskejä otetaan kaiken aikaa että tuotanto sujuisi ilman ylimääräisä katkoja."
TVO on syyllistynyt vastaavanlaisiin turvallisuusrikkomuksiin, jopa usean vuoden jatkuneina 'rutiineina'. Sen paljastuttua n. 10 vuotta sitten STUK ärähti pahemman kerran.