Hautuumaat ovat selvimpiä todisteita kuolemanjälkeisestä tilasta,sinne maan poveen jäävät ylpeät luut.Rahaa ei myöskään kannata ottaa mukaan,se mätänee ja menettää arvonsa yhtälailla haudatun kanssa.Pian unohduksiin jää hän joka oli niin tärkeä henkilö omasta mielestään.Kaikki hänen hankkeensa raukesivat tyhjiin.Jos se vanha traktori oli niityllä käymässä,niin moottori sammui kun polttoaine loppui,ja alkoi ruostumis-prosessi,koska kukaan ei ole sitä huolehtimassa.Jos kirkon pulpetissa julistavalle olisi annettu oikeudet,niin traktori voitaisiin lähettää johonkin traktorien taivaaseen ?Samoin voisi tapahtua haudatulle ? Herääkin kysymys,passitetaanko haudattu myöskin taivaaseen,vaikka hautaajat vannovat kuolleen makaavan vankasti maan alla ? Kiinnostavaa seurata harhaoppisia sepustuksia haudatusta ?
Viimeisen hengenvedon jäkeen ?
Puolueeton1
286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maallinen asuinsijamme, tomumajamme, ratsumme, liharuumiimme, -se muuttuu todella mullaksi. Mutta minä ei kuole kooskaan, se vie mennessään himonsa, taipumuksensa sinne jonnekkin , sanotaan nyt tuonpuoleiseen. Uskovaiset sanovat taivaaseen.
Kahden elämän välinen olotila on vähän tapauskohtainen ajan suhteen, taiteilijat ja muut haaveilijat voivat lomailla tuhannenkin vuotta tuonpuoleisessa ennenkuin alkaa aika käydä pitkäksi ja pitää taas alkaa opiskelemaan uudelta luokalta täällä "murheen laaksossa". Karman laki on opettajamme.
Deterministinen persoonamme/'naamiomme', joka persoonallisuus/'naamio' noudattelee syy&seuraus jatkumona ihmiskuntaa laajemmin ja tietty ympäristöä, se ei pysty eliminoimaan ajatuksena itsenään itseään koskaan?
Siis ajatustasolla piilee syy seurauksiin, jossa halumme tulla voimakkaasti ärsykkeillä näkyviksi ja riittävän keskipisteiseksi on se että systeemimme laajemmin juur toimisi?
Kun pääsemme vaikuttamaan mielikuviimme minästämme auditiivisesti ja narratiivisesti, niin mahdottomalta tuntuvaa yksilöitymisen ilmentymä(joka saa mielikuvistaan ominaisuutensa)jättää samalla taustalla olevan ajatukseen tietoisesta näkyvyydestä "simenen itämään" ja olemaan?
Siks kaikki, niin se 'omantunnon 'äänikin' kaikki on riippuvaistilassa ja toisiaan tukevaa, koska siitä nousee kehällinen elämämme ja mm. ajatus siitä että massaolomme ol(E)isi Jumalan tahto, vaikka kyse on kulttuurinosmistosta?
Siksi näennäisesti kuollut materia oli tuleva tietoiseksi,,,takana oli ja on ajatusta?
Maailman luonne todistaa että tämän takana olevan itsekästä ajatusta?