Tyypillisessä saksalaisessa sodan ajan divisioonassa oli 250 kuorma-autoa mutta monikymmenkertainen määrä hevosia.
Niin että se siitä Sturm-armeijasta.
Supply train of a 1943 German infantry division employed 256 trucks and 2,652 horses attended by 4,047 men,[41] other divisional configurations had up to 6,300 horses.
https://en.wikipedia.org/wiki/Horses_in_World_War_II
Niin että se siitä Sturm-armeijasta.
Supply train of a 1943 German infantry division employed 256 trucks and 2,652 horses attended by 4,047 men,[41] other divisional configurations had up to 6,300 horses.
https://en.wikipedia.org/wiki/Horses_in_World_War_II
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pitää paikkansa! Tämä oli kaksipiippuinen juttu. Venäjällä saksalaiset ottivat käyttöönsä huoltojoukoissa paikallisia venäläisiä hevosia ja kesi-talven ongelmissa (=kovcat pakkaset, tiet ummessa) ne olivat lähes ainoat, jotka liikkuivat).
Sodan edetessä saksalaisten bensapula paheni ja heidän divisiooniensa liikkuminen hidastui samaan aikaan, kun taas venäläiset rajattomalla polttoaineella ja amerikkalaisilla Studebaker-kurma-autoilla ja Willys-jeepeillä omasivat aina vaan paremman liikuntanopeuden.
Juuri tämä selittää osin operaatio Bagrationin menestyksen.
"Juuri tämä selittää osin operaatio Bagrationin menestyksen."
Juuri näin. Amerikkalaisten avulla puna-armeijasta tuli liikkuvampi kuin Saksan Wehrmachtista.
Lisäksi Bagrationin alkuvaiheessa Saksalla oli onneton ilmasuoja sillä vain 40 toimintakykyistä hävittäjälentokonetta oli asettaa n. 4 000 neuvostokonetta vastaan.
Sitä ennen juuri länsiliittoutuneet olivat lyöneet ja kuohineet Luftwaffen lännessä.
"Lisäksi Bagrationin alkuvaiheessa Saksalla oli onneton ilmasuoja sillä vain 40 toimintakykyistä hävittäjälentokonetta oli asettaa n. 4 000 neuvostokonetta vastaan.
Sitä ennen juuri länsiliittoutuneet olivat lyöneet ja kuohineet Luftwaffen lännessä"
Uusnatsit ne vaan silti jaksaa aina länkyttää, ettei strategisella pommituskampanjalla ollut mitään merkitystä ja stallarit ettei länsi tehnyt mitään koko sodassa.
nimenomaan panssari- ja moottoroidut joukot ilmavoimien tuella.
Saksan teollisuus ei kyennyt tyydyttämään ajoneuvotarvetta.Niitä oli noin 400 000. Todettakoon, että 1941 menetettiin 600 000:sta hevosesta 180 000. Täydennystä saatiin vain 20 000.
Ajoneuvoja tuhoutui noin 30 000 samaan aikaan.
Puna-armeija moottoroitiin amerikkalaisilla ajoneuvoilla. Silti jäi huomattavan paljon yhtymiä hevosvetoisiksi.
Ja tuota amerikkalaiset katuvat ikuisesti. Ihan varmasti.
Tai asian voisi kiteyttää niinkin että Wehrmacht ja Waffen SS kävi sotaa idässä vaivaisella 3 000 panssarilla ja 600 000 hevosella.
Kiinnostavaa kuinka sotakuvissa näkyvät vain nämä tankit (usein esim. Tiikerit) muttei juurikaan hevoset. Eli sotapropaganda löi myytin hyvinkin modernista teknoarmeijasta.
Arvatkaapa muuten käytetäänkö tätä teknoarmeijastatusta vieläkin? Kyllä. Esim. USA moderneissa sodissa jossa täsmäaseita esitellään ja kuitenkin esim. täsmäpommit Persianlahden sodassa 1991 muodostivat vain 1-2% kaikista käytetyistä pommeista.
Sota on kertakaikkiaan oikea valehtelijoiden paratiisi.
Saksalla oli noin 400 000 erilaista mt-ajoneuvoa käytössään itärintamalla eli ajoneuvo aina noin 7-8 miestä kohden.
"Tai asian voisi kiteyttää niinkin että Wehrmacht ja Waffen SS kävi sotaa idässä vaivaisella 3 000 panssarilla ja 600 000 hevosella."
Ei todellakaan. Siitä huolehtivat 35 ps- ja mt-divisoonaa, jotka muodostivat varsinaisen iskuvoiman.
Waffen-SS oli moottoroitu lukuunottamatta 4. SS-Polizei-divisioonaa. Taisi olla vielä hieman ratsuväkeäkin.
Puna-armeijalla oli samaan aikaan 273 000 autoa ja 52 00 traktoria. Talouselämän käytössä oli 820 000 autoas, joita voitiin ottaa käyttöön.
hevoset oli Saksassa arjalaisia ja poliittisesti tiedostavia eli paljon parempia kuin muiden hevoset. Ne olivat 20 cm pidempiä kuin muut ja osasivat hirnua seuraavasti: hhhheeiil, hhheeiil.
saksalaisilla hevosilla oli pitkänomainen kallo. Jalat olivat pitkät, paljon pidemmät kuin esim. jossain käytössä olleilla aaseilla.
Mitä hävettävää hevosissa on? Nehän ovat kenties luotettavampia kuin ajoneuvot mutaolosuhteissa.
Ruokkiminen vain oli suunnaton ongelma.
tarkoitatko että nykyään >>olisi
Niitä on häviävän vähän.
Saksan ongelma itärintamalla oli kuljetustilan puute. Rehu vaati sitä paljon.
on huomattava, että divisioonalla oli vetäjiä, henkilöautoja ja moottoripyöriä.
Jv-divisioonasta oli moottoroitu raskas tykistöpatteristo sekä pst-, tiedustelu-, pioneeri- ja viestipataljoonat ynnä tietysti esikunta.
tavanomaista pötyä.
Näin oli tilanne 1941 Wehrmachtin oman ilmoituksen mukaan jv-divisioonassa
Fahrzeuge:
Pferde 4842= hevosia
bespannte Fahrzeuge 919= kärryjä
Personenwagen 394= henkilöautoja
Lastkraftwagen 615 (mit Zugmaschinen)= kuorma-autot ja vetäjät.
gepanzerte Fahrzeuge 3 (leichte Spähwagen )= tiedustelupanssari
Krafträder 527= mt-pyöriä
Autoja siis tuhat ja yli 500 mt pyörää.
Moottorointi oli aivan eri asteella kuin esimerkiksi puna-armeijalla.
Divisioonan vahvuus oli noin 17 000, joten auto oli aina 17 miestä kohden.
Tässä 4. aallon ajoneuvovahvuudet.
Summe Personal 15 019= henkilöstö
Fahrzeuge:
Pferde 4077=hevoset
bespannte Fahrzeuge 926= kärryt
Personenwagen 359-ha:t
Lastkraftwagen 618 (einschl. Zugmaschinen)= ka:t ja vetäjät
gepanzerte Fahrzeuge keine
Krafträder 329= mtp
Suurin ero on mt-pyörissä. Toisaalta väkeäkin on pari tuhatta vähemmän.
Sodan aikana vahvuudet putosivat usein kolmannekseen ja allekin.
1941.....
toisaalta ei ollut silloin kujin ei nykyäänkään ole uros rautaa joka nussii naaras rautaa tai uros autoa joka nussiii naaras autoa. saatika uros bensaa ja naaras bensaa.
Esim. vuonna 1943 määrävahvuuksinen divisioona oli Wehrmachtissa enää n. 14 000 miestä. Määrävahvuudet olivat harvinaisuuksia. Moottoriajoneuvojen suhteen ohjemäärät ja todellisuus muodostivat vielä suuremman poikkeaman.
Vaje katettiin...
H E V O S I L L A
Hevosmiehiä, ei juurikaan marsalkoita.